Uninäkyni lopun ajoista..
Huomioin ettei näkyni/uneni nuoruudestani olekaan täällä ja koska se on kestänyt kaikki nämä menneet vuosikymmenet selkeänä mielessäni ja muuttunut toki ajan oloon, kun Jumala on Henkensä kautta sitä avannut, mutta kaiken kaikkiaan se on se sama uni/näky, jonka sain Herran armosta n 14-15 vuotiaana ja joka todellakin on säilynyt sydämelläni, kuin sen just vasta äsken oisin saanut nähdä. Ja ymmärrän jo tänä päivänä miksi se on säilynyt, kun katsomme aikaa ja näitä opetuksia ja profetioita, ym lopun ajoista, niin paljon on ns sinnepäin, mutta kuitenkin täyttä mielikuvitusta ja luuloa, epäselvyyttäkin asioista.
Minunkin näkemykseni on joutunut muokattavaksi ja se on tapahtunut, kun olen kysellyt selvyyttä siihen näkyyni Herraltani. Mutta paljon on siltikin kysymysmerkkiä ja uskon sen pikku hiljaa aukeavan lisää, jos se on Herran tahto. Sanon tämän kaiken alhaalta, en itseäni mitenkään kuin nostaen/koroittaen, tms ei! Vaan minun täytyy se kertoa, koska se on niin todellista, kun katselee ja kuuntelee, seuraa tätä aikaamme, niin huomaa miten elämme niitä aikoja, jolloin uskovia seulotaan ja koetellaan, katsotaan; kuka pysyy Raamatun totuudessa kiinni ja kuka taas mieltyy helppoon ja mukavaan elämään, palaten kuin egyptiinsä (maailmaan) ja vesittää Jumalan Sanaa, ehkä jopa tiedostamattaankin, kun ei halua nöyrtyä, kuolla itselleen ja maailmalle, vaan haluaa fiilistellä, ruokkia lihaansa ja elää kunniassa ja maineessa, tavaran paljoudessa ym.. Ja varsinkin mennään väärien julistajien kelkkaan ja uskotaan heidän opetuksiaan, jotka useimmiten ovat pikkasen oikeaa, ettei kukaan huomaa valhetta, joka on siellä seassa ja jossa kyllä puhutaan rakkaudesta, mutta rakastetaankin vain; itseään, samanmielisiä, johonkin srk kuuluvia, niitä, jotka eivät vastusta heitä, maailmaa..
Moni on tämän jo kuullutkin, mutta kertaus on opintojen äiti sanotaan ja uskon tässä piilevän sellaisen asian, jonka kautta Herra haluaa puhutella jokaista lukijaa ja laittaa miettiin sitä omaa uskonsa tilaa ja onko valmis, kun Jeesus saapuu noutamaan omiaan tuuliin ja pilviin?! Ei saa elää välinpitämättömästi ja uskotella, että riittää, kun kerran on saanut tulla uskoon. Sillä; Se EI riitä, vaan se on vasta alkua ja siitä lähdetään eteenpäin kasvamaan uskossa ja Herran tuntemisessa, seuraamisessaan.. Ja se miten elämämme uskoamme todeksi ja millainen on sydäntemme asenne Herraamme Jeesusta Kristusta, Jeesus Nasaretilaista kohtaan, sekä Raamatun Sanaa kohtaan, lähimmäisiämme kohtaan, jne.. Niin se ratkaisee; olemmeko niiden joukossa kerran, jotka Jeesus kutsuu Isänsä valtakuntaan; uskollisina palvelijoinaan! Matt. 25:15- Kannattaa lukea koko luku alusta asti.
Jatkuu..
Minunkin näkemykseni on joutunut muokattavaksi ja se on tapahtunut, kun olen kysellyt selvyyttä siihen näkyyni Herraltani. Mutta paljon on siltikin kysymysmerkkiä ja uskon sen pikku hiljaa aukeavan lisää, jos se on Herran tahto. Sanon tämän kaiken alhaalta, en itseäni mitenkään kuin nostaen/koroittaen, tms ei! Vaan minun täytyy se kertoa, koska se on niin todellista, kun katselee ja kuuntelee, seuraa tätä aikaamme, niin huomaa miten elämme niitä aikoja, jolloin uskovia seulotaan ja koetellaan, katsotaan; kuka pysyy Raamatun totuudessa kiinni ja kuka taas mieltyy helppoon ja mukavaan elämään, palaten kuin egyptiinsä (maailmaan) ja vesittää Jumalan Sanaa, ehkä jopa tiedostamattaankin, kun ei halua nöyrtyä, kuolla itselleen ja maailmalle, vaan haluaa fiilistellä, ruokkia lihaansa ja elää kunniassa ja maineessa, tavaran paljoudessa ym.. Ja varsinkin mennään väärien julistajien kelkkaan ja uskotaan heidän opetuksiaan, jotka useimmiten ovat pikkasen oikeaa, ettei kukaan huomaa valhetta, joka on siellä seassa ja jossa kyllä puhutaan rakkaudesta, mutta rakastetaankin vain; itseään, samanmielisiä, johonkin srk kuuluvia, niitä, jotka eivät vastusta heitä, maailmaa..
Moni on tämän jo kuullutkin, mutta kertaus on opintojen äiti sanotaan ja uskon tässä piilevän sellaisen asian, jonka kautta Herra haluaa puhutella jokaista lukijaa ja laittaa miettiin sitä omaa uskonsa tilaa ja onko valmis, kun Jeesus saapuu noutamaan omiaan tuuliin ja pilviin?! Ei saa elää välinpitämättömästi ja uskotella, että riittää, kun kerran on saanut tulla uskoon. Sillä; Se EI riitä, vaan se on vasta alkua ja siitä lähdetään eteenpäin kasvamaan uskossa ja Herran tuntemisessa, seuraamisessaan.. Ja se miten elämämme uskoamme todeksi ja millainen on sydäntemme asenne Herraamme Jeesusta Kristusta, Jeesus Nasaretilaista kohtaan, sekä Raamatun Sanaa kohtaan, lähimmäisiämme kohtaan, jne.. Niin se ratkaisee; olemmeko niiden joukossa kerran, jotka Jeesus kutsuu Isänsä valtakuntaan; uskollisina palvelijoinaan! Matt. 25:15- Kannattaa lukea koko luku alusta asti.
Jatkuu..