ilosanoma.munfoorumi.com

Laitampa tällaisen jo vanhemman todistuksen, koska se on niin ihmeellinen sekä mahtava, sekä täyttä totta; kiitos siitä Herrallemme!!
--------------------------------------------------------
Elettin joulun odotuksen aikaa vuonna 1985. Kevyt, valkoinen, auringon valossa kimmeltävä vastasatanut lumi loihti luontoon puhtauden ja hartauden tuntua. Se oli kuin terveiset taivaasta. vanhainkodille, jossa isäni Mikael Kulju odotti syöpähoitojen jälkeen elinpäiviensä hupenemista.

Isäni oli ortodoksi ja Karjalan evakko. Palasin Australiasta isäni luo sydämessäni halu ohjata häntä Pyhän Hengen läsnäoloon ja puhutteluun. Kävin usein isäni sairasvuoteen luona rukoillen hiljaa mielessäni ja paastoten. Tiesin, että omat puheeni omalle isälleni olisivat olleet vain tuloksetonta tiukujen kilinää.

Joulu tuli ja meni, kahdeksaskymmenes isäni elämässä. Olin pettynyt, kun isäni ei vieläkään riemuinnut Jumalan lapseksi syntymisen ihmeestä. Yöllä uudenvuoden lähestyessä tuli puhelinsoitto, että Mikael Kulju on lähdössä tästä ajasta. Kiirehdin veljeni Ilpon kanssa nähdäkseni isäni vielä elossa ja saavuin huoneeseen, jossa isäni oli lääkärin kanssa. Huone oli oudon hiljainen, ja jonkin ajan kuluttua lääkäri ilmoitti: "Hän on kuollut." Sitten lääkäri poistui huoneesta.

Säikähdin ja kieltäydyin ottamasta ilmoitusta todesta. Isä ei saa kuolla ilman Jeesuksen sovituksen kokemusta! Jatkoin hiljaista rukousta sydämessäni, että Jumala ei päästäisi isää kuoleman kolkkoon syleilyyn. Kaiken sen, mitä Jeesus hankki Golgatalla, pitäisi toteutua koko täyteydessään.

Ajan kuluessa alkoi minustakin näyttää siltä, että kuolema oli sittenkin käynyt huoneessa. Ilpo kehotti lopulta lähtemään pois. Epäröin, voinko jättää isäni tänä taistelun hetkenä. Ajattelin, että en voi jatkaa rukoustakaan loputtomiin.

Tein päätöksen luovuttaa isäni kuoleman voittajalle, Jeesukselle Kristukselle. Astuin kuolinvuoteen ääreen. Tilanteessa oli voimakas Pyhän Hengen läsnäolo. Taivas oli lähellä maata, ja pyhässä ilmapiirissä oli turvallista luovuttaa isä Jeesuksen Golgatan työn täydelliseen ansioon. Luovutushetkellä koin, että kuolema on voitettu. Isäni aukaisi silmänsä, veti keuhkonsa täyteen ilmaa ja ensi töikseen tunnisti poikansa. Muisti ja järki toimivat heti.

Isäni kertoi, että hänen vuoteensa vieressä oli ollut inhottavan näköisiä olentoja, jotka halusivat ottaa hänet mukaansa. Sitten hän ilmoitti masentuneena: "Koko ikäni etsin, enkä löytänyt, koska en etsinyt."

Ymmärsin, että nyt Pyhä Henki oli tehnyt sen, mikä ihmiselle on mahdotonta. Mikael Kulju oli saanut oikeuden syntyä Jumalan lapseksi. Isäni antoi minulle luvan julistaa kaikki hänen syntinsä anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Sitten hän jäi odottamaan toista poislähtöään rauhallisen tyynenä. Siitä ei enää tulisikaan synkkä tragedia. Seuraavaa muuttoa ei enää tehtäisi evakkona, vaan rajalla olisi vastassa Jeesus pyyhkien pois kaikki kyyneleet.

Jeesuksen täytettyyn työhön turvaten isäni Mikael sai kutsun taivaalliseen kotiinsa helmikuussa 1986

Aulis Kulju
Jyväskylä