Heikki Andelin
"Tämä aika on kaikkineen katoavaa, minkä maailma tuo, se myös vie.
Mutta tiedä; on sittenkin onnen maa, sinne Jeesus on ainut tie."
Tämä aika on turvattomuuden aikaa. Ihmislapset pelkäävät, mikä maanpiiriä kohtaa. Kuka hoitaa minua, kun sairastun? Kuka hoitaa minun äitiäni, minun isääni, heidän tarvitessaan hoivaa ja suojaa? Kuka suojelee minun lapseni ja kuka turvaa heidän askeleensa?
Miten tämä aika onkaan toteuttamassa Raamatun ennustetta rahanahneista ja tottelemattomista. Vaikkei ihminen olisi millään tavalla tekemisissä hengellisten asioiden kanssa, niin hän tiedostaa yhteiskuntamme pahoinvoinnin oireet.
Tämän ajan keskellä kulkeva tarvitsee turvaa. Syliä, johon voi painautua, ja joka on omaa itseä suurempi ja voimakkaampi.
"Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
Vapahtajamme kutsu hänen syliinsä on tänäänkin voimassa.
Tunnetko Hyvän Paimenen nimen? Onko Hän saanut valloittaa sinut ikuiseen turvaansa ja suojaansa?
Raamattu ilmoittaa, että ihminen voi tulla Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan luo Jeesuksen nimen kautta.
Jeesus on Hyvä Paimen, joka oikeasti voi antaa turvan kaikissa elämämme vaiheissa.
Kun tulin Jeesuksen luo, ei minulla ollut Hänelle muuta annettavaa kuin omat syntini ja sydämeni saastutettu huone. En kokenut itseäni edes arvolliseksi rukoilemaan Elävää Jumalaa. Sisäinen tuska ja kaipaus päästä minua suuremman syliin painoi minut polvilleni tyhjässä kodissani.
Olin elänyt väärin, olin turmellut oman ja lähimmäisteni elämän, mutta siitä huolimatta Jumala ei lyönyt. Hän ei syyttänyt eikä lukenut minulle tuomiota, vaan ilmoitti minulle Kristuksen Jeesuksen, joka otti syntini ja kärsi tuomioni. Jumala lähetti Pyhän Henkensä minuun. Sydämeni puhdistui ja syyttäjä joutui väistymään. Ihmeellinen rauha laskeutui ja täytti minua. Olin onnellinen. Olin päässyt Jumalan syliin.
Jumalan sylissä ja Hänen silmäinsä alla vaellan omaa vaellusosuuttani. Hän on ollut armollisempi kuin koskaan olisin osannut kuvitella. Hän on vienyt laaksoihin ja koleikkoihin, mutta aina Hän on ollut kanssani.
Kun vaellus on ollut oikein raskasta ja kyyneleet ovat vierineet poskille, on Isä ottanut syliin ja kantanut palan matkaa.
Jumala on siunannut matkaani ja antanut Sanastaan näyn viheriäisestä niitystä ja virvoittavasta vedestä. Jumalan Sana kantaa ja antaa vaellusvoimaa.
Jumala on siunannut matkaani uskonystävillä, joiden elämänpolut ovat kulkeneet kappaleenmatkaa oman polkuni vierellä.
Jumala on siunannut minua rakkailla perheeni keskellä. Ihmeellinen Jeesus.
Hänelle tahdon elää ja Hänen tietänsä vaeltaa. Hänen rakkautensa on todellinen, ja Hänen turvansa kestää silloinkin, kun kaikki muu ympärillä sortuu.
Tule ja ole sinäkin kanssani Hänen lähellään ja Hänessä!
