MUUTTUNUT IHMINEN

MUUTTUNUT IHMINEN

ViestiKirjoittaja rita4 » 01.04.2019 21:33

Pirjo-liisa

Sinä iskit lujasti, harkitsit sen. Olen yhä iskusi alla.
Sanoit, että sun kätesi voimallinen oli Jumalan asialla.
Minä rujona tieni varrelle jäin, ja huusin yössäni taivasta päin.

On kulunut vuotta kymmenen.
En pääse lyöntisi alta.
Olen kantanut piikkiä katkeruuden.
Vihan,uhman ja koston valta on kaatanut uskoni kilvoituksen.
Olen rampana, vankina vihollisen.

Tulit, Jeesus, ylitse hangen ja jään, Sinä sulatit sieluni roudan.
Nyt uskallan nähdä taas määränpään ja armosi lähteestä noudan minä voimia anteeksiantamuksen.
Olen uusi, muuttunut ihminen.

Ota käteni, ojennan rakkaasti sen ja kaiken anteeksi annan.
Olen murskattu ruukunpalanen, mutta taivaista leimaa kannan.
Nyt edessä Kristuksen kasvojen minä anteeksi annan ja unohdan sen.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Paluu Runoja, Ajatelmia..

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron