AIKA ON HEITELLÄ KIVIÄ JA AIKA KERÄTÄ NE!

AIKA ON HEITELLÄ KIVIÄ JA AIKA KERÄTÄ NE!

ViestiKirjoittaja rita4 » 01.01.2024 18:32

Martta Rajala

Aika on heitellä kiviä,
kas kun se on niin helppoa.
On kivet niin keveitä lentämään.
Ei tarvita voimia laisinkaan.

Mitä siitä, jos sattuu osumaan.
Onnistuinpahan ilon pilaamaan.
On luontomme sellainen,
perin nurja ja saastainen.

Vaan keruun aika on koittava.
Silloin kivet kummasti painavat.
Mikä niissä nyt painaakaan?
Tuskin riittää voimia nostamaan.

Jos viskaamme kivellä toista,
hyvä on muistaa sääntöä moista.
Kivet heitetyt koottava on.
On Herramme pyhä ja lahjomaton.

Jos nöyrästi taivumme keräämään,
käy hän kohta anteeksi antamaan.
Vaan mikä mielen murtuneen
saisi palaamaan aikaan entiseen?

Käy rukoustaistoon ja siunaamaan
murheen alla vierelläsi kulkevaa.
Hoida mirhalla taivaallisella,
nadrusöljyllä tuoksuvaisella.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9695
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Paluu Runoja, Ajatelmia..

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron