Mestarin kädessä

[rita4]

Hiljaa kädessä Mestarin

hyvä on kulkea korpiteitä,

missä niin paljon on kyyneleitä,

missä niin pieni on ihminen yksin

tuhansin raastavin kysymyksin,

polvin horjuvin, vapisevin.



Hiljaa käsihin Mestarin,

täysin luottaen, kyselemättä,

omia murheitas nyyhkyttämättä

sieluni, taipuos vihdoinkin.

Taipuos armon ja kurin alle

kiitosta laulaen Vapahtajalle,

lahjasta Golgatan Kärsimyspuun.

Anni Korpela