ÄLÄ VÄSY

[rita4]

Nytkö jättäisit matkan kesken
kun määränpääsi on tässä,
maalinauha jo häämöttämässä.

Jos jaksaisit
kestää vain hetken,
saat matkasauvasi jättää,
päästä keitaalle
vihreälle.

Kuuntele:
Taivas kuiskaa:
"Älä väsy."

Nyt pimeytesi on suuri.
Et siitä läpi voi nähdä.
Ahdistustesi korkea muuri
on mahdoton ylittää!
Mutta on yksi,
joka on läsnä!

Läpi pimeyden,
synkkien muurin
ääni kuiskaa
ja lohduttaa.

"Lapseni,
älä pelkää.
Minä, Herrasi olen tässä.
Lähempänä
kuin tiedätkään...."

Myrsky on armoton,
sääli ei laivaa,
vaan repii ja hajottaa
niin perää kuin keulaa.
ja sinä-
avuton, heikko
toivon jo menettäneenä
uskot tuhon olevan eessä.

Kas - siellä -
aaltojen päällä
on Merten ja Myrskyjen
Herra!
Ja Hällä on asiaa sulle,
pelokkaalle,
ahdistetulle.

"Älä väsy,
äläkä pelkää.
Pian purtesi saapuu rantaan."

Juuri aamua ennen
on synkkyys kauheimmillaan.
Tuntuu kuin pohja ois'
poissa,
tulenlieskat odottamassa,
vihollinen pilkkaamassa:
"Ahaa! Sainpas sinut!"

Vielä viimeinen askel ota.
On aurinko nousemassa.
Korvasi avaa.

Nyt saat kuulla,
kun taivas alkaa jo soittaa,
enkelikuorokin laulamassa,
voitonseppelein kuunaamassa.
Sinä! Voittaja!
Saavut kotiin.

Isä ja Poika
tervetulleeksi toivottamassa,
hellästi kuiskaamassa:

"Tervetuloa ikikotiin."

Kotona 18.12.17 kesken joulun kiireitten vietiin
"näkyjen laaksoon."
Väinö V

Lähde: Lähetysviesti lehti nro 2 kesäkuu 2018