Elämän muukalainen

[rita4]

Asun niinkuin asuvat ihmiset
on minulla ajassa ahdistukset,
ja ilot ja ilojen aiheet,
minun lieteni lämpöön vihurit käy,
käsi hallaan mun peltooni ennättäy.
Samat mulla on elämän vaiheet,
vaan kuitenkin keskellä kaiken sen,
olen vieras, elämän muukalainen.

Minä kotini alttarin hiilloksen
usein sammuvan huomaan salaa,
mun henkeni kevätkylvöksen
jään hilettä pakkanen valaa.
Ja henkeni herkän kukkamaan
yön hallat pystyvät turmelemaan,
ja kuitenkin, keskellä kaiken sen,
olen autuas, Jumalan muukalainen.

Hilja Aaltonen.