Nykypäivääkö?

Nykypäivääkö?

ViestiKirjoittaja rita4 » 02.07.2016 17:49

Leena Ulvinen

Kun katselee tätä nykymenoa,
täytyy surullisena sanoa:
Mikään ei ole niin kuin ennen,
lapsena joutuu jo kokemaan lemmen.

Ala-asteella jo opetetaan,
kuinka raskauden esto toteutetaan.
Kaikki pitää kokea varhain,
vaikka viaton lapsuus olisi parhain.

Ihaillaan kaikkea luonnottomuutta,
samoin kokeiluja ja estottomuutta.
Mittaillaan katuja iltaisin,
eikä koulunkäynti ole in.

Elämän täytyy olla helppoa,
paljon jännitystä ja lepoa.
Vanhempia ei tarvitse kunnioittaa
eikä opettajien määräyksiä toteuttaa.

Nopeasti on aloitettava seurustelu,
eikä auta vanhempien puhuttelu,
että koulun käynti olisi nyt tärkeä,
täytyisi käyttää enemmän järkeä.

Halutaan yhdessä asumaaan
ja uutta elämää sunnittelemaan.
Kaikki on kuitenkin utopiaa,
kun ei ole kummallakaan työpaikkaa.

Sitten alkavat riidat ja taistelu,
alkoholin ja huumeiden maistelu.
Ollaan pian koukussa,
saatanan pahassa loukussa.

Itsemurhaaa yritetään,
elämästä pois pyritään.
Tarvitaan Jumalan ilmestyminen,
täysi syntien tunnustaminen.

Yksin Jeesus on ainoa pelastaja
ja saatanan vallasta vapauttaja.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9697
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Paluu Runoja, Ajatelmia..

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron