ASTIA KÄDESSÄ MESTARIN

ASTIA KÄDESSÄ MESTARIN

ViestiKirjoittaja rita4 » 02.08.2015 11:17

Mirjami Huhtilainen

Astia, kädessä Mestarin,
jaloa käyttöä varten
valmistettu on vain.

Mestari katsoo ja
koettelee,
punnitsee, hioo ja
parantelee.
Säröjä siinä olla ei saa,
halkeamia laisinkaan.

Mestari muovaa,
työstää ja työstää.
Laittaa välillä ahjoon
hehkuvaan.
koko ajan vierellä
tarkasti valvotaan.

Ottaa pois ja asettaa,
hyllylle tasaantumaan.
Katsoo ja koettelee,
vielä vaan tasoittelee.
Laittaa taas ahjon
kuumuuteen.

Viimein taas hyllyllä
astia yksin hiljentyy,
lepää ja eheytyy.
Täälläkö hyllyllä
yksin vaan olla saan?

Astia odottaa
Mestaria vaan,
milloin hän saapuu
omansa noutamaan.

Astia, kädessä Mestarin,
hiljaa nöyrtyen olla saa.
Astia, savea vain,
Mestarin käyttöön
valmistettu vain.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9697
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Paluu Runoja, Ajatelmia..

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron