Sivu 1/1

Nouskaamme valvomaan ja rukoilemaan

ViestiLähetetty: 17.01.2020 15:10
Kirjoittaja rita4
Leena Heikkilä

"Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte." (Matt. 21:22) "Niinpä minäkin sanon teille: Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan."(Luuk. 11:9)

Jumala on antanut lapsilleen valtavat lupaukset. Jumalan suurin murhe tänä päivänä on se, että niin monet hänen lapsistaan ovat unohtaneet hänen lupauksensa ja ihmeensä. "Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni: anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen." (Joh. 16:24)

Tämän päivän maailma

Synti on hyökkyaallon tavoin vallannut ja peittänyt koko maailman vyöryen uskoviin koteihin saakka. Moraali on hämärtynyt. Väärinkäytökset yhteiskunnassa saavat yhä suuremman jalansijan. Väkivalta lisääntyy ja raaistuu. Alkoholi ja huumeet ovat yhä nuorempien, lastenkin saatavilla. Saatananpalvonta kaikessa kauheudessaan leviää kuin rutto. Perheet hajoavat.

Lapsia, viattomia ja puolustukyvyttömiä, hyväksikäytetään mitä inhottavimmilla tavoilla. Heitä pidetään orjatyössä, jopa kahleissa. He ovat sotilaina armeijassa.

Muutenkin sodat koettelevat lapsia eniten. He näkevät nälkää ja kuolevat nälkään. Heitä on katulapsina kaupungeissa. Satojen miljoonien lasten tuska ja hätä kohoaa taivaisiin Jumalan sydämelle.

Jumalan antamat mahdollisuudet

Monet pilkkaavat ja syyttävät Jumalaa kaikista ihmiskunnan kärsimyksistä. Mutta kuinka suuret olisivatkaan meidän mahdollisuutemme vaikuttaa, jos palauttaisimme mieliimme Jumalan valtavat lupaukset:" "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen." (Joh. 15:7)

Eikö omatuntomme herää ja kolkuta? Olemmeko tehneet kaikkemme?

Sinun rukouksesi on hiipunut, hiljennyt. Ekö tiedä, että rukous on kuin happi, jota ilman ei voi elää? Ilman rukousta uskonelämä näivettyy, kuihtuu, sammuu. Jää vain hurskas kuori.

Näin sanoo Herra

Herra sanoo: "Minä olisin kuin sula vaha lasteni käsissä, kun he vain rukoilisivat, anoisivat ja taistelisivat syntiä ja saastaisuutta vastaan. Miksi sinä nukut rakkaudettomuuden, välinpitämättömyyden ja heikkouden unta?
Sinä olet heikko ja uskosi on voimaton, kun et syö minun Sanaani. Tutki minun Sanaani päivittäin:uskosi vahvistuu, sinä elät.
Sinä olet unohtanut, että minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Minä olen pyhä, pyhä, Herra Sebaot, maailmankaikkeuden Luoja, Alfa ja Omega, Alku ja Loppu.
Minä istun edelleenkin valtaistuimellani ja tarkailen maata, sinuakin lapseni. Voi minun kansani, voi!
Sinä olet myös unohtanut: Muista pyhittää lepopäiväsi. Missä ja miten sinä vietät lepopäiväsi? Yhä harvemmin sinun tiesi vie minun temppeliini etsimään minun pyhiä kasvojani."

Jeesuksen antama lähetyskäsky

Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus antoi meille lähetyskäskyn:"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni."

Työvälineiksi tähän tehtävään hän antoi pyhän Sanansa ja kaikki valtavat, siihen kätkeytyvät lupauksensa. Hän antoi lupauksen Pyhästä Hengestä, joka "johdattaa teidät kaikkeen totuuteen. Hän ottaa minun omastani ja julistaa teille."

Pyhä Henki on meidän kanssamme joka hetki iankaikkisesti. Lisäksi hän antoi kullekin omat leiviskänsä.

Leiviskät

Kuva

Raamatussa kerrotaan vertaus miehestä, joka matkusti muille maille (Matt. 25:13-). Hän kutsui palvelijansa luokseen ja uskoi heille omaisuutensa hoidon.

Välineiksi tehtävän suorittamiseen hän antoi heille leivisköitä. Yhdelle annettiin viisi, toiselle kaksi ja kolmannelle yksi. Kullekin annettiin hänen kykyjensä mukaan. Viiden ja kahden leiviskän saajat käyttivät niitä ahkerasti ja saivat isäntänsä palatessa kiitosta ja runsaat palkkiot. Mutta yhden saanut palvelija piti leiviskäänsä liian vähäpätöisenä ja hautasi sen maahan odottamaan isännän paluuta.

Raamattu kertoo, että herra suuttui hänen laiskuudestaan ja kelvottomuudestaan ja käski heittää hänet ulos pimeyteen, missä on oleva itku ja hammasten kiristys. (Matt. 25:30).

Tämä oli vertaus Jeesuksesta. Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus luovutti maanpäällisen valtakuntansa hoidon opetuslapsilleen, meille. Hän antaa jokaiselle lapselleen ainakin yhden leiviskän. Jumalan valtakunnassa rukouksen leiviskä on yksi tärkeimmistä. Vain rukouksella saadaan Jumalan valtavat lupaukset ja ihmeet toimimaan. Jumalan siunaukset ja herätys saadaan tulemaan alas maan päälle. Mutta maahan kaivettuna ja käyttämättömänä rukouksen leiviskä on tehoton.

Jokainen, joka on saanut useamman leiviskän, tietää, että voidakseen käyttää lahjojaan, kykyjään ja kutsumustaan Jumalan valtakunnan työssä hänen on ensin käytettävä rukouksen leiviskää ehkä kauankin ennen kuin hän pääsee käyttämään muita leivisköitään. Ja vielä senkin jälkeen rukous on tärkein.

Rukouksen puutteessa Jumalan armeija on voimaton vihollisen juonia vastaan ja kärsii tappioita. Lähetystyöntekijät, paimenet, aktiolaiset väsyvät ja taistelevat yksin saaden vain moitteita. Uskovaiset perheet ovat vaikeuksissa, maailmallisuus hiipii koteihin. Herätys estyy. Esirukoilijat nukkuvat.Siksi maahan leiviskänsä kaivaneen palvelijan rangaistus on niin ankara. Hänen oma uskonsakin tuhoutuu.

Maahan kaivetut leiviskät ja nukkuva seurkunta on Jumalan suuri ihme.

"Voi lapseni, lapseni. Minä istun vielä armoistuimella. Vielä sinä voit kaivaa leiviskäsi ylös maasta."

Nouskaamme, ottakaamme kuokat ja lapiot. Kaivakaamme rakkakudettomuuden, välinpitämättömyyden, jopa tekosyntien kovettamasta maasta leiviskämme ylös. Tuodaan ne Jeesukselle verellä puhdistettaviksi.

"Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi." (Joh. 15:16)

Lähde; Ristin Kansa lehti nro 1/2020