Hannu Tuoriniemi
Kun ihminen tekee lihallisia päätöksiä, ne kohdistuvat Jumalan sisäistä tuntemista vastaan. Ne vievät ihmisen sisäisiltä silmiltä näkökyvyn.
Israelin kansan aika Egyptissä ja matka luvattuun maahan (5 Moos. 11: 7-12; 6: 10-13) ovat esikuvalliisa tälle ajalle. Ne ovat hyvä kuvaus ihmismielen matkasta synnin orjuudesta siunauksen maahan ja sen omistamisesta (1 Kor. 10: 1-4).
Jumala ei kiellä itseään
Jeesuksen tehtävä oli ja on nykyäänkin tehdä Isän tahto tunnetuksi maan päällä. Harhoihin mukaan lähteminen kohdistuu Jumalan tavoitteita ja Jeesuksen tehtävää vastaan (Joh. 18: 3-8).
Jos Jeesus täyttäisi ihmisen oman ylpeyden aikaan saamia tavoitteita, se ruokkisi ylpeyttä. Tämä olisi vastoin Jumalan Sanaa. Vaikka ihminen olisi uskoton ja rikkoisi pimeyden pettämänä Jumalaa vastaan, Jeesus on uskollinen, sillä "itseänsä kieltää hän ei saata". Jos Jeesus auttaisi ihmislähtöisten tavoitteiden toteuttamisessa, hän kieltäisi itsensä.
Rakkauden Jumala ei tue rakkaudettomia ratkaisuja ja armottomia tavoiteita.
Toiminnan motiivi
Monenlaisella toiminnalla voidaan luoda jotakin suurta ja näyttävää. Tavoitteina voivat olla johtajuus, varallisuus, asema, kunnia tai halu luoda jotakin uutta.
Tärkeintä on kuitenkin toiminnan motiivi. Jopa ihmisen oma vatsa voi olla hänelle jumala (Fil. 3:19). Jos sydämessä on jokin muu herra kuin elävä Israelin Jumala, se kumoaa rakkauden ensimmäisen käskyn rakastaa Jumalaa (Matt. 22: 35-38).
Siinä tilanteessa ei täyty rakkauden toinen käskykään lähimmäisen rakastamisesta (Matt. 22: 39). Tämä tulee esiiin rakkaudettomina tekoina.
Pimeydestä lähtöisin olevat tavoitteet ohittavat Sanan tien ja Jeesuksen seuraamisen. Tämä tie johtaa pois Isän armosta ja rakkaudesta.
Jeesus on uskollinen
Jeesus on uskollinen Sanalleen ja lupauksilleen. Hän on uskollinen niille, jotka seuraavat häntä uskollisesti.Muuten hän ei voisi sanoa: " Minä olen se, joka minä olen."
Hän ei voisi olla sanojensa mukainen, jos hän kävisi kauppaa ihmisen kanssa ja olla ostettavissa. Hän ei olisi se, joka hän on. Hän kieltäisi itsensä. Hän olisi samanlainen kuin pakanoiden kuvailemat jumalat tai henkimaailman herruudet.
Sellaisillehan suoritetaan palvelusta, tekoja, uhreja, vastavuoroista kanssakäymistä tai hyvien tekojen ostopalveluja.
Pimeyden "apu"
Pimeyden ruhtinas yrittää avata niitä ihmisen mielen alueita, joita taivaallinen Isä aikoinaan rajoitti suojellakseen langennutta ihmistä.
Sielunvihollinen voi antaa ihmisille kokemuksia, joilla se pyrkii sitomaan ihmisen niiden etsimiseen. Se uskottelee tuovansa apua elämään ja helpotusta vaikeuksiin. Se kiinnittää ihmisen näkyväisiin ilmiöihin ja tahtoo estää Jumalan sisäistä tuntemista ja vanhurskauden etsimistä.
Tällainen "apu" antaa hetkellisen avun ja huomion kohteena olemisen tunteen, mutta sisäisten vammojen ja heikkouksien parantajaksi tai voimaksi elämään siitä ei ole (Matt. 7: 15-27). Ihminen joutuu kierteeseen: samoja kokemuksia täytyy etsiä yhä uudelleen.
Tekojen kautta kukaan ei tule tuntemaan kaiken armon Herran todellista olemusta eikä kokemaan sisäistä vapautta ja sydämen iloa. Sisäisen yhteyden kokemisen rakkausliitto jää toteutumatta.
Viinitarhuri
Kun ihminen kääntyy Jumalan tahdon tielle, ihmislähtöiset, lihalliset teot loppuvat. Peite otetaan pois sydämen silmiltä, ja ihminen näkee Herran kasvojen kirkkauden. Hän on armon Jumala (Hebr. 4: 1-16).
Jeesus sanoi: "Minun Isäni on viinitarhuri." Isä ei aio muuttaa tuotantosuuntaansa ihmistekojen vihannestarhaksi. Kaikkien aikojen yleisin kompastuskivi on yrittää ihmisen järjen avulla ymmärtää ja hallita Hengen, sielun ja henkimaailman ilmiöitä sekä rahaan liittyviä asioita. Kaikessa tässä pimeys kuittaa osansa.
Viinitarha kuvaa Raamatussa Jumalan kasvatusta ja armoa. Vihannesten kasvatus kuvaa ihmisen omia yrityksiä. Jumala puhui näistä vastakohdista jo Moosekselle.
Pienet ketut kiinni
On tärkeää ottaa ihmistekojen ketut kiinni aikanaan, tuhota ne jo ajatuksina pesäkoloonsa, etteivät ne pääse tekemään vahinkoa viinitarhoissa. (KV 2:15)
Matt. 6:33 kehottaa etsimään ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. 1 Kor. 14:1 rohkaisee tavoittelemaan rakkautta. Kol. 2:3 paljastaa, että kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä Kristuksessa. Näiden ohjeiden avulla voimme tehdä kestäviä ratkaisuja sekä yksilöinä että yhteisöinä, jos niiden sanoma saa uskossa sulautua elämämme arkeen.
Jeesuksen teot voittavat maailman, mutta maailman teot eivät voita Jeesusta. Ne kylläkin voivat kahlita ihmisen. Fil. 2:20-21 kertoo henkilöistä, jotka etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä on Kristuksen. He etsivät jotakin suurta, uutta ja hallitsevaa. Nöyrä ihminen sen sijaan pyytää neuvoa ja voimaaa Herralta. Hän nöyrtyy myös parannukseen, jos Sana niin osoittaa.
Silloin sydän puhdistuu. Puhdas sydän saa nähdä Jumalan ja tulee tuntemaan hänen olemuksensa ja paimenen äänen, jota seurata.
Lähde; Ristin Kansa lehti nro 6/ 2016
