Katse suunnattuna Jeesukseen (Hepr. 12:2)
Lähetetty: 23.01.2015 20:06Olavi Peltola
Yleensä kykenemme suuntaamaan katseemme ja mielemme haluamallamme tavalla. Voimme vaihtaa katseemme suuntaan. On ihmeellistä, että niin tärkeä asia kuin suhteemme Jeesukseen alkaa ja täyttyy häneen katsoessamme. Usko onkin luonteeltaan määrätietoista katsomista Kristukseen.
Kristukseen katsotaan sanan lupauksien läpi. Raamattu kuvaa silmiemme eteen ristiinnaulitun Jeesuksen (Gal. 3:1). Häneen meidän on joka päivä suunnattava katseemme (Hepr. 12:2).
Kristukseen katsominen perustuu Raamatun lupauksiin. Aikoinaan Urho Muroma kirjoitti: ”Älä koskaan etsi Kristusta sydämestäsi, älä tunteistasi äläkä tilapäisistä mielesi heilahduksista, älä edes herttaisista hengellisistä tunnelmista, vaan etsi häntä aina Sanasta. Lepää aina lupausten varassa, silloinkin, kun kaikki muu horjuu ja tunnet itsesi aivan mahdottomaksi, sillä Herra pysyy aina samana. Minkä hän on kerran luvannut, se kestää iäti, ja missä hän on kerran alkanut hyvän työnsä, siellä hän ei jätä sitä kesken.”
Meidän ei tule tarkkailla omaa katselemistamme. Ymmärryksemme avulla suuntaamme huomiomme ja mielemme kohti Jeesusta. Tartumme Raamattuun ja sieltä etsimme Jeesusta. Kokoamme Jeesuksen sanoja vaikkapa Johanneksen evankeliumista. Silloin Jeesuksen katselemisesta tulee hänen sanojensa toistamista ja mietiskelemistä.
Voimme puhella Jeesuksen kanssa omakohtaisen rukouksen muodossa: Jeesus, sinun sanasi rohkaisemana otan jälleen sinut vastaan ja uskon sinuun! Luotan siihen, että sinä olet antanut minulle oikeuden tulla Jumalan lapseksi (Joh. 1:12). Olen saanut sinulta armoa armon lisäksi (1:16). Pyydän nyt, että autat minua noudattamaan Johannes Kastajan kehotusta: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” (1:29,). Auta minua katsomaan sinuun, Jeesus, Jumalan Karitsana, joka olet ottanut päällesi minun syntini ja syntisyyteni.
Kiitän Jumalaa siitä rakkaudesta tätä maailmaa ja minua kohtaan, että hän antoi ainoan Poikansa, sinut, kuolemaan syntiemme tähden. Kiitän myös siitä, että kun sinuun uskon, minulla on ikuinen elämä (Joh. 3:16) eikä minua tuomita (3:18), vaikka totisesti tälläkin hetkellä ansaitsisin sinun tuomiosi.
Jeesus, sinun rohkaisemanasi tulen jälleen luoksesi (7:37). Pyydän sinua antamaan minullekin elävää vettä (4:10), jotta uudistuisin. Luotan siihen, että sinun antamastasi vedestä tulee minussa lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä (Joh. 4:14)´ja niin minulla on jo nyt iankaikkinen elämä.
Uskoni on sinuun katsomista ja nimesi avuksi huutamista. Se on luottamusta siihen, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu (Room. 10:13). Huokailen avukseni sinun nimeäsi. Sinun apuasi tarvitsen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Nyt takaisin
Yleensä kykenemme suuntaamaan katseemme ja mielemme haluamallamme tavalla. Voimme vaihtaa katseemme suuntaan. On ihmeellistä, että niin tärkeä asia kuin suhteemme Jeesukseen alkaa ja täyttyy häneen katsoessamme. Usko onkin luonteeltaan määrätietoista katsomista Kristukseen.
Kristukseen katsotaan sanan lupauksien läpi. Raamattu kuvaa silmiemme eteen ristiinnaulitun Jeesuksen (Gal. 3:1). Häneen meidän on joka päivä suunnattava katseemme (Hepr. 12:2).
Kristukseen katsominen perustuu Raamatun lupauksiin. Aikoinaan Urho Muroma kirjoitti: ”Älä koskaan etsi Kristusta sydämestäsi, älä tunteistasi äläkä tilapäisistä mielesi heilahduksista, älä edes herttaisista hengellisistä tunnelmista, vaan etsi häntä aina Sanasta. Lepää aina lupausten varassa, silloinkin, kun kaikki muu horjuu ja tunnet itsesi aivan mahdottomaksi, sillä Herra pysyy aina samana. Minkä hän on kerran luvannut, se kestää iäti, ja missä hän on kerran alkanut hyvän työnsä, siellä hän ei jätä sitä kesken.”
Meidän ei tule tarkkailla omaa katselemistamme. Ymmärryksemme avulla suuntaamme huomiomme ja mielemme kohti Jeesusta. Tartumme Raamattuun ja sieltä etsimme Jeesusta. Kokoamme Jeesuksen sanoja vaikkapa Johanneksen evankeliumista. Silloin Jeesuksen katselemisesta tulee hänen sanojensa toistamista ja mietiskelemistä.
Voimme puhella Jeesuksen kanssa omakohtaisen rukouksen muodossa: Jeesus, sinun sanasi rohkaisemana otan jälleen sinut vastaan ja uskon sinuun! Luotan siihen, että sinä olet antanut minulle oikeuden tulla Jumalan lapseksi (Joh. 1:12). Olen saanut sinulta armoa armon lisäksi (1:16). Pyydän nyt, että autat minua noudattamaan Johannes Kastajan kehotusta: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” (1:29,). Auta minua katsomaan sinuun, Jeesus, Jumalan Karitsana, joka olet ottanut päällesi minun syntini ja syntisyyteni.
Kiitän Jumalaa siitä rakkaudesta tätä maailmaa ja minua kohtaan, että hän antoi ainoan Poikansa, sinut, kuolemaan syntiemme tähden. Kiitän myös siitä, että kun sinuun uskon, minulla on ikuinen elämä (Joh. 3:16) eikä minua tuomita (3:18), vaikka totisesti tälläkin hetkellä ansaitsisin sinun tuomiosi.
Jeesus, sinun rohkaisemanasi tulen jälleen luoksesi (7:37). Pyydän sinua antamaan minullekin elävää vettä (4:10), jotta uudistuisin. Luotan siihen, että sinun antamastasi vedestä tulee minussa lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä (Joh. 4:14)´ja niin minulla on jo nyt iankaikkinen elämä.
Uskoni on sinuun katsomista ja nimesi avuksi huutamista. Se on luottamusta siihen, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu (Room. 10:13). Huokailen avukseni sinun nimeäsi. Sinun apuasi tarvitsen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Nyt takaisin