ilosanoma.munfoorumi.com

Olen useiden vuosien saatossa, kuin miettinyt: henkien erottamisen armolahjan toimimisesta ja myöskin kuin sitä, että; erotammeko uskovina väärän hengen, henkivallan jossakin ihmisessä, vai onko se vain jonkun persoona, tms, joka vaikuttaa niinkuin hänessä elelisi väärä henkivalta? Kaikillahan ei edes ole henkien erottamisen armolahjaa, vaikka niin monet niin kyllä väittävätkin ja uskottelevat omistavansa sen, niinkuin se olisi muka jokin hienokin asia omistaa henkien erottamisen armolahja, jota se ei totta tosiaankaan ole... Se on hyvin vaikea lahja ja raskas kantaa, sekä se myöskin minusta vaatii kantajaltaan todella paljon ja mielellään tosi lähellä Herraansa elämistä päivittäin. Ristin täytyy olla silloin sellaiselle uskovalle; tärkeä sekä kuin myöskin, rakas paikka, jossa viipyä rukouksessa ja puhdistautumassakin, päivittäin ja hetkittäin.

Ainahan ei edes ole helppoa erottaa henkeä ja se voi vaatia paljon aikaa ja paljon rukousta, Sanan lukemista, sekä kuin myöskin; kykyä koetella ja jopa kyseenalaistaakin, sen mitä itse kokee, tai miltä kaikki näyttää, näyttäisi olevan, tms! ..Ei siis pidä heti lähteä tuomitsemaan, tai ajamaan väärää henkeä, henkivaltaakaan pois ihmisestä. Vaan moni asia minusta ainakin pitää ensin kuin koetella, odottaa Hengen yhtymistä omaan rukoukseen, ajatteluun, jne.. Sekä tiettyjen perus asioidenkin ensin kuin täyttyä, niin, että alkaa ymmärtää: mistä siinä on oikeasti kysymys? Koska on hyvinkin monia; mielenterveys ongelmaisia, ja helposti juuri heitä saatetaan pitää väärän hengen vallassa olevinakin, joka ei sitten kuitenkaan edes ole totta, vaan se onkin vain pelkkää luuloa, kun joku puhuu, tai käyttäytyy hiukan, tai paljonkin eritavalla, kuin oletetaan normaalisti toimittavan. Pitää siis olla varovainen ja tarkkana kuin porkkana näissä asioissa, niin ettei tulisi ns. ylilyöntejä, tai jopa vahingoitettais sairaan mieltä, elämän tasapainoa, ym.. .

Minä olen joutunut toteamaan eräästä vanhemmasta rouvasta, joka pitää itseään uskovana,että; hänhän onkin vain uskonnollinen. Niin hänessä vaikuttaisi olevan: tietäjähenki. Mutta ei kyllä tulisi mieleenikään lähteä ajamaan sitä henkeä pois hänestä, vaan olen jättänyt asian Herran tietoon ja käsiin. Ja Hän sitten vaikuttakoon asiassa ja siinä naisessa tahtonsa mukaan. Minä en ainakaan lähde aivan kuin pätemään, vaikka tiedänkin, että:mikä henki hänessä on ja kun jo hyvin monia vuosia sitten sain; henkien erottamisen armolahjan, joka oli muuten tosi rankka kokemus. Ennenkuin sain selvyyden ja varmuuden siitä, miksi koin ja kuulin niin kuin silloin tapahtui..

Voisin kertoa moniakin aika pelottaviakin asioita ja näkyjäkin menneiltä vuosilta, kun on kuin selvinnyt mikä henki, henkivalta jossakin ihmisessä, jopa uskovissa elää ja voi hyvin.. Mutta ne ovat kuitenkin vain minun ja Herrani välisiä juttuja ja vaikenen niistä visusti. En halua luoda pelkoa kehenkään..Tai kuin koroittaa itseäni joksikin, ei. Olen mikä olen ja tahdon toki elää lähellä Herraani, sekä tarvitsenkin tosi paljon apuaankin ja voimaansa, viisauttaankin tarviten; Pyhän Hengenkin, sekä Sanansakin avulla.. kautta. Mutta kertokoot muut, jos niin haluavat, minä vain kuin aistin hengessäni asioita ja pyrin vain kaikessa turvautumaan Herraani, sekä Hänen apuunsa ja johdatukseensakin, ym..

Mutta tänään.. Niin tänään meillä kävi nuoria ihmisiä. Ja se tyttö, joka tuli meille nyt vasta toisen kerran käymään, niin .. se oli kiusallista, ahdistavaakin ja raskasta, kun en saanut häneen minkäänlaista kontaktia ja sain kuin päin pläsiä [tyhjät silmät ja iva..]. Ei sanoilla mitään.., vaan käytöksellään ja kun tunsin niin valtavan voimakkaasti; mikä kielteinen henki, sekä ajatus hänellä on, uskoa ja uskovia, hengellisiä taulujammekin kohtaan ja minua uskovana kohtaan, ym.. Niin ole siinä nyt sitten ..

Koitin kontaktia, koitin puhua normaalisti, koitin ja koitin vaikka ja mitä, niin ei. Se oli kuin jäinen henkäsy päin naamaaani ja kuin tiiliseinä välissämme ja kuin .. En edes osaa sanoilla kuvata sitä tunnetta ja sitä tuntia, minkä he olivat meillä. En muistakaan milloin viimeksi olisin kokenut hengessäni noin äärettömän voimakkaasti väärän henkivallan läsnäolon sekä pilkan, minua uskovana ja Herran palvelijattarenakin kohtaan. Se oli kamalaa ja raskasta. Se ei siis ollut mitään ns normaalia inhoa minua kohtaan, ei! Vaan siinä oli voimakkaasti läsnä, väärä, pimeyden henki. Olen kyllä kohdannut pilvin pimein ihmisiä, joilla on jotain minua ja uskoani vastaan, mutta tämä oli aivan erilaista ja se ahdisti, ja sain lopuksi kamalan päänsärynkin. Ja sitä on tässä nyt kuin pitänyt käsitellä pitkään..

Ja mitä tuli lopuksi, kun siitä juttelin Herralle, niin tuli sana; "Voin vain rukoilla tuon tyttösen puolesta ja että minun Pitääkin rukoilla hänen sielunsa puolesta!" Ja olen nähnyt samantapaista jopa omissa lapsissani kun silmien takana ei ole mitään, vain tyhjää..Sitä ei voi edes kuvata sitä kammotusta mikä siinä hetkessä äidin sydämeen nousee, sekä huolta, pelkoakin, ym..

Jäin kuin miettimään sitä; että:Mikä asia, tms. saa aikaan ihmisessä tuollaisen väärän hyväksymisen ja väärän hengen ottamisen, saamisen? Onko se ehkä kielteinen kotikasvatus, jossa ei hyväksytä mitään hengellistä? Vaiko nämä kamalat TV ohjelmat, väkivaltapelit tms? Vai onko se nyt vain menossa sellainen aika, lopun aika, jossa vihollinen saa yhä nuoremmista itselleen seuraajia? Rukousta tarvitaan; jäädään siis rukoilemaan, jotta Jeesuksen veri saisi puhdistaa ja pestä puhtaaksi kaikkien nuortenkin sydämet. Herra auta ja armahda!

Näitä oon kuin mietiskellyt aika useinkin..Ja omia lapsianikin, ym..Tämä seuraava Raamatunpaikka nousi mieleeni..

Hes. 2:
1 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nouse jaloillesi, niin minä puhuttelen sinua".
2 Niin minuun tuli henki, kun hän puhui minulle, ja se nosti minut jaloilleni, ja minä kuulin hänen puhuvan minulle.

3 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, minä lähetän sinut israelilaisten tykö, kapinallisten pakanain tykö, jotka ovat kapinoineet minua vastaan; he ja heidän isänsä ovat luopuneet minusta, hamaan tähän päivään asti.
4 Nuo lapset, joilla on kovat kasvot ja paatuneet sydämet-niitten luokse minä sinut lähetän, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra.
5 Kuulkoot tai olkoot kuulematta-sillä uppiniskainen suku he ovat-he tulevat kuitenkin tietämään, että profeetta on ollut heidän keskellänsä.

6 Mutta sinä, ihmislapsi, älä pelkää heitä, äläkä pelkää heidän sanojansa, vaikka edessäsi on ohdakkeita ja orjantappuroita ja sinä asut skorpionien seassa; älä pelkää heidän sanojansa äläkä arkaile heidän kasvojansa, sillä he ovat uppiniskainen suku.
7 Vaan puhu heille minun sanani, kuulkoot tai olkoot kuulematta; sillä uppiniskaisia he ovat.

8 Mutta sinä, ihmislapsi, kuule, mitä minä sinulle sanon. Älä ole uppiniskainen, niinkuin uppiniskainen suku on. Avaa suusi ja syö, mitä minä sinulle annan."
9 Niin minä näin, ja katso: käsi ojennettiin minua kohti, ja katso: siinä oli kirjakäärö.
10 Ja hän levitti sen minun eteeni, ja katso: se oli kirjoitettu täyteen sisältä ja päältä. Ja siihen oli kirjoitettu itkuvirret ja huokaukset ja voi-huudot.