ilosanoma.munfoorumi.com

P Rahkonen.

Kun Pyhä Henki ei aidosti toimi, on vaara ryhtyä "auttamaan" Henkeä. Tuloksena on silloin usein jäljitelmä - ei aito kokemus. Valaisen asiaa muutamilla esimerkeillä:

Eräällä maaseutupaikkakunnalla pidettiin kesäjuhlia. Pääpuhujana oli tuohon aikaan suosittu (nyt jo sivuraiteille joutunut) karismaatikko. Hän kutsui kokouksen lopuksi ihmisiä rukousjonoihin. Hän luetteli eri Hengen lahjoja ja osoitti yleisölle jonon sen mukaan, minkä lahjan he toivoivat saavansa. Eräs maatalon isäntä kaipasi kielten selittämisen lahjaa. Niinhän asettui "selitys"- jonoon. Tultuaan saarnaajan kohdalle, hän sai kuulla seuraavan neuvon: "Nyt otat lahjan uskossa vastaan. Minä puhun ensin kielillä. Sitten sinä selität. Mitä vain ensimmäiseksi tulee mieleesi, se on kielten selitys." Mitä todennäköisemmin tulos oli epäaito. Tosin tiedän, että Jumala suuressa armossaan on joskus antanut vilpittömälle etsijälle tällaisissakin tapauksissa aidon lahjan.

Jumalan Sana ei kuitenkaan opeta näin. Se sanoo: "Mutta kaiken (Hengen lahjat) vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niin kuin tahtoo" (1.Kor.12:11.). Meitä kyllä kehoitetaan tavoittelemaan parhaita lahjoja (1.Kor.12:31.). Tämä ei kuitenkaan tapahdu [i]"uskossa vastaanottaen", vaan rukoillen: "Sen tähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää" (1. Kor.14:13.). Pyhä Henki pidättää itsellään harkintavallan viime kädessä päättää, mitä lahjoja kullekin antaa. Sitäpaitsi ei armolahjan perustana voi olla se, mitä mieleemme tulee, vaan Hengen ilmoitus..."kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi" (1. Kor. 12:7.). Pyhä Henki antaa uskonvarmuuden ja ilmoittaa, miten ja missä voimme lahjaa käyttää. Jos lahja kiistatta toimii, on se Jumalasta. Muussa tapauksessa olemme erehtyneet luulemaan tunne-elämämme kokemuksia Hengen ilmoitukseksi.

Samantyyppisiä ohjeita on annettu myös Hengen kastetta odottaville. Eräässä karismaattisten piirien jakamassa traktaatissa neuvottiin: Ensin varmistu siitä, että olet uskossa (tähän asti kaikki on oikein). Sitten varmistu, ettet ole riivattu (tässä lähtee lipsumaan). Raamattu ilmoittaa, että uudestisyntynyt ihminen ei voi olla riivattu: "Jumalasta syntynyt pitää itsestään vaarin, eikä häneen ryhdy se paha" (1.Joh. 5:18.). "Hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa" (1.Joh. 4:4.). Luuleeko joku, että Jeesus todella jakaisi asuntonsa riivaajan kanssa! Raamattu kertoo, mitä Hän tekee: "Kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää" (Matt.12:28.). Voiko riivaaja sitoa Jeesuksen? Ei, vaan Jeesus sitoo riivaajan ja heittää ulos. Tämän jälkeen kyseisessä traktaatissa neuvottiin ottamaan Hengen kaste uskossa vastaan ja lausua ääneen ensimmäiset äänteet, jotka mieleen nousevat, olkoot ne vaikka "blaa, blaa".

On hyvä rukoilla uskossa. Varmasti Hengen kastetta odottavalle uudestisyntyneelle uskovalle, jolla on Jeesuksen verellä puhdistettu sydän, sopivat Raamatun sanat: "Jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. Ja jos me tiedämme Hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme Häneltä anoneet" (1.Joh.5:14-15.). Voit iloita, riemuita ja kiittää Herraa, että rukouksesi on varmasti kuultu, Herra ei valehtele.

Älä kuitenkaan ala tuottaa kielilläpuhumista itse. Kun itse täytyin ensi kertaa Hengellä, en puhunut sanaakaan kielillä, mutta tuon kokemuksen seurauksena profetoin! Profetia kävi toteen samalla viikolla. Vuosia jälkeenpäin täytyin uudelleen Pyhällä Hengellä ja puhuin kielillä. Älä myöskään estä kielilläpuhumista. Tiedän parikin veljeä, jotka purivat lähes kielen verille, ettei se, mitä Henki halusi antaa, pääsisi ilmoille.

Monet ovat kysyneet: "Mistä voin tietää, ovatko kieleni Jumalalta?" Olen neuvonut näin: Jos vieraat sanat etsimättä pyrkivät kielellesi sellaisissa tilanteissa, joissa henkesi innoittuu Jeesuksesta, niin että tahdot sydämestäsi kiittää ja ylistää Häntä, niin se on aitoa. Anna palaa! Pyhä Henki kirkastaa Kristusta. Aidot Hengen kokemukset johtavat ajatusmaailmamme ja oman sisäisen henkemme kohtaamaan Kristusta. Outoja sen sijaan ovat Hengen ilmiöt, joissa esim. "Hengen vallassa" ollut ihminen mietiskeli lapsuuttaan tai joutui aivan tajuttomuutta muistuttavaan tilaan.

Jatkuu....

Pelkkä "uskossa vastaanottaminen" voi johtaa hyvin kummallisiin ilmiöihin. Tiedän tapauksen, jossa henkilö oli kelannut pyörätuolilla vuosikausia julistaen olevansa terve. Ei tällaista löydy Raamatusta. Sairas on sairas ja terve on terve. Kun Herra paransi, niin tuli ihmissilmälläkin tervettä jälkeä. Tämän miehen käytös perustui ns. "positiivisen julistamisen" oppiin, jonka mukaan sitä, mitä puhut, sinulle myös tapahtuu. Ehkä siinä on sen verran perää, että "sydämen kyllyydestä suu puhuu". Me saamme sydämen tilamme mukaan.

Joosualla ja Kaalebilla oli uskon henki ja he pääsivät luvattuun maahan. Tuo uskon asenne perustui Jumalan antamiin lupauksiin - ei omaan uskotteluun! Suu vain heijasti sydämen luottamusta lupauksiin. Meidän suullamme ei muutoin ole valtaa sen enempää hyvään kuin pahaankaan. Eikä meidän liioin tule luottaa sellaiseen, mitä Herra ei ole luvannut.

Toisessa tapauksessa eräs veli kertoi rukoilleensa paikkoja ihmisten risoihin hampaisiin. En epäile, etteikö Herra voi tehdä ihmettä tälläkin alueella. Tapa, jolla asiaa hoidettiin, oli kuitenkin epäraamatullinen, jopa valheellinen. Kyseinen veli neuvoi, että ei tulisi tunnustella kielellä sitä kohtaa, missä "ennen oli reikä". Tällöin epäuskoinen mieli saattaisi siinä reiän tunteakin. Sama veli oli rukoillut lasisilmän näkeväksi. Kun lääkärit sen tutkivat, havaittiin, ettei lasisilmällä edelleenkään nähnyt mitään. Näköä rukoillut veli selitti asian siten, että silmä ei toiminut lääkärien epäuskon vuoksi. Kun Herra paransi ja parantaa, niin se kestää epäuskoisimmankin tarkastelun. Älkäämme siis tehkö uskostamme Kristusta. Herra pidättää vieläkin viime kädessä kaiken vallan taivaassa ja maan päällä itsellään.

Pyhän Hengen alue on ihmeellinen. Ilmiöt, joita Henki vaikuttaa, voivat olla erikoisiakin. Itse kuitenkin olen pyytänyt Herralta omalle kohdalleni, että ne pysyisivät Raamatun rajoisssa. Haluan olla epäluuloinen niihin ilmiöihin nähden, joita ei kuvata Raamatussa. Evankeliumi on iankaikkinen (Ilm.14:6.) ja Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti (Hebr. 13:8.).

On havaittavissa, että Hengen vaikutuksilla on taipumus myötäillä henkilön sielun rakennetta. Toiset ovat taipuvaisia nauramaan ja toiset itkemään. Afrikkalaiset intoutuvat helposti karkeloimaan. Joku huutaa julki iloaan ja toinen ei pysty puhumaan sanaakaan. Ihmisen sielu reagoi, kun Pyhä Henki kohtaa hänen sielullista puoltansa. Näitä purkauksia ei tarvitse rajoittaa, jos ne eivät ylitä sopivuuden rajaa tai eivät häiritse Jumalan Sanan julistusta. Niitä ei kuitenkaan tule pitää Pyhän Hengen vaikuttamina "pakkoliikkeinä", vaan ne ovat ja pysyvät sielumme liikkeinä.

Tilanne on toinen, jos sielullinen ihmisemme ei pysy alistettuna Pyhälle Hengelle. Silloin sielu itse tuottaa ilmiöitä. Pahimmassa tapauksessa riivaajat pääsevät vielä "lyömään löylyä kiukaaseen". Tällöin voi esiintyä ilmiöitä, jollaisia olen kuullut erityisesti "torontolais-kokouksissa" ilmenneen. Esimerkkeinä voisi mainita tapauksen, jossa tyttö järsi seinää kuin hevonen ja mies röhki sian lailla tuntikausia.

Eräissä tapauksissa on esiintynyt siveetöntä käytöstä. Itse näin kuinka "siunauksen saanut" nainen riuhtoi paitansa helmaa ylös. Kuulin myös tapauksesta, että joku oli "viuhahdellut" ilkosillaan kokouksessa. Kolmas tapaus oli, kun eräs nainen oli "siunauksen" koettuaan innoissaan todistanut saaneensa orgasmin. Saarnaaja oli osoittanut hyväksymistänsä tälle. En ole itse kaikkia näitä tapauksia nähnyt, mutta minulle ovat luotettavina pidettävät tahot vakuuttaneet niiden olevan totta. Olen myös tarkastanut edellä esitetyn "orgasmi"-tapauksen. Silminnäkijät ovat sen omalla todistuksellaan vahvistaneet. Tämän kaltaisista ilmiöistä ei voi todeta muuta kuin, että ne ovat riivaajien innoittamaa sielullisuutta.

Jatkuu..

Mitä meidän tulisi tehdä?

Meidän tulisi päästä sisäiseen mielenlaadun uudistukseen. Aina se ei ole helppoa. Kun ihminen on ollut vuosikausia vääristyneessä hengellisessä tilassa ja hengellisesti sairaiden uskovien yhteydessä, vaaditaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Itse Herrakin toteaa tämän puhuessaan laodikealaisille: "ahkeroitse siis ja tee parannus" (Ilm. 3:19.). Parannushan on juuri mielenlaadun muutos. Aikamme pensistyneen uskovan on siis suorastaan ahkeroitava pyrkiessään mielenuudistukseen.

Varmaa on, että taivas haluaa auttaa sinua. Jeesus tahtoo seistä rinnallasi. Hän kehoittaa meitä: "älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä" (Room.12:2.). Huomaa mihin uudistuminen tähtää! Se ei ole sisäistä parantumista synnin tai muun seikan seurauksena tulleista sielun vammoista, vaikka Herra toimii niilläkin alueilla. Se on sellaisen mielenlaadun etsimistä, joka johtaa syvään kiinnostumiseen kaikesta, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, Jumalalle otollista ja täydellistä. Tämä kiinnostus johtaa myös käytännön tekoihin, mikäli se on aitoa.

Uudistuminen alkaa Herran kutsusta parannukseen. Tuo kutsu kehoittaa meitä menemään itseemme. Tuhlaajapojasta on sanottu: "Niin hän meni itseensä" (Luuk.15:17.). Mitä me voimme löytää menemällä itseemme? Herra sanoo: "Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta" (Jer.3:13). Jumala haluaa, että tutustumme synteihimme! Hän haluaa meidän arvioivan uudelleen suhdettamme niihin. Mene niiden luo, katso niitä silmiin. Kysy, mitä ne ovat sinulle antaneet. Sanot: Se on tuskallista ja epämiellyttävää. Näin Jumala haluaakin sinun kokevan. Kerran itsensä polttanut osaa karttaa tulta. Ennen kaikkea kysy: Haluatko jatkaa tuttavuuttasi syntiesi kanssa vai haluatko sanoa niille hyvästit?

Herra haluaa auttaa sinua vetämällä sinua parannukseen: "Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen" (Room. 2:4.) Hän haluaa antaa uudistuksen armon juuri tänään: "sisällinen (ihmisemme) kuitenkin päivä päivältä uudistuu" (2. Kor.4: 16). Jumala lupaa siis joka päivälle vaikutuksensa sinun sisäisen ihmisesi uudistamiseksi.

Jatkuu..

Siunauksen sateet

Miksi monien uudistusprosessi jää kuitenkin kesken? Eikö Jumala vuodattanut siunauksen sateita? Kyllä vuodatti, mutta Raamattu sanoo: "... maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta" (Hebr. 6:7.) Jumala antaa siis siunauksen sateet sitä varten, että me kasvaisimme hedelmää Jumalalle. Usein kuitenkin käy niin kuin seuraava jae kuvailee: "... mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan" (Hebr. 6:8.) Samat siunauksen sateet lankesivat tämänkin pellon ylle, mutta viljan sijaan siitä nousi ohdakkeita ja orjantappuroita. Siunauksen sade yksin ei riittänyt tuottamaan hyvää hedelmää. Olisi tarvittu parannuksen "syväkyntöä" rikkaruohojen juurimiseksi.

Oppikaamme niistä esikuvista, joita löydämme Vanhan Testamentin puolelta. Kun Israel jakautui kahtia Juudan ja Israelin valtakunniksi, lähetti Herra profeettoja kummallekin. Israel pystytti kaksi kultaista vasikkaa ja myöhemmin alkoi vielä palvella kanaanilaisia epäjumalia Astartea ja Baalia.

Elisan päivinä hänen oppilaansa voiteli kuninkaaksi Jeehun. Hän kävi hyvin perusteelliseen uudistustyöhön Herran palvelemisen puolesta. Uudistus kantoi hyvää hedelmää ja Raamattu kuvailee sitä: "... he kukistivat Baalin patsaan. He hävittivät Baalin temppelin ja tekivät siitä käymälöitä; näin aina tähän päivään asti. Näin Jeehu hävitti Baalin Israelista" (2. Kun.10:27-28.) Voin vain kuvitella, kuinka enkelit taivaassa iloitsivat. Vihdoinkin ilmaantui mies, joka Herran voitelemana lähti todellisten uudistusten tielle.

Samassa kuitenkin enkelien riemu sammui. Raamattu kertoo: "Beetelissä ja Daanissa olevista kultavasikoista Jeehu ei luopunut" (2. Kun.10: 29.) Tämän seurauksena uudistus jäi puolitiehen ja pian kuihtui. Siunauksen sateet tulivat. Ensin nousivat hyötykasvit, mutta kun rikkaruohoihin ei koskettu, jäi uudistuminen toteutumatta. Tämä pelto jäi lähelle kirousta ja pian se poltettiin.

Jatkuu..

Sanan miekka

Sinun tulee olla halukas siihen, että Herran miekka painetaan sydämessäsi pohjaan asti. Tuosta ihmeellisestä miekasta Raamattu sanoo: "Sillä Jumalan Sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka" (Hebr. 4: 12.) Eräänä hetkenä se osui Jeehun sydämessä Baalin patsaaseen ja temppeliin saakka ja vaati niiden kukistamista. Jeehu salli miekan antaa elämää ja voimaa. Niin Baalin patsas ja temppeli kukistuivat. Seuraavaksi Herran miekka tunkeutui syvemmälle ja karahti kultaisiin vasikoihin. Jeehu parahti: Herra, ei näitä! Näistä en luovu! Silloin uudistuksen tuoma elämä ja voima katosi.

Jos haluat uudistua, älä aseta Jumalalle ehtoja. Jumala on se, joka asettaa ehdot meille. Heittäydy tomuun ja tuhkaan. Pyydä armoa, että Herran voimallinen miekka kukistaisi rakkaimmankin epäjumalasi. Heitä pois inhimilliset laskelmat, ihmisten laatimat perinnäissäännöt ja sääntökirjat. Älä kysy uudistuksen hintaa. Herra sanoo: "Mene ja myy kaikki." Anna Herran Hengen johtaa sinua sitä tietä, joka kirkastuu kirkastumistaan. Älä ole niin ylpeä, että luulet jo tietäväsi kaiken, sillä apostoli opettaa meitä: "Jos joku luulee jotain tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niinkuin tietää tulee; mutta joka rakastaa Jumalaa, sen Jumala tuntee" (1. Kor. 8:2-3.) Sinulla on vielä varaa kasvaa kohti täydellisyyttä.

Jatkuu..

Jeesuksen veren armo

Raamattu osoittaa, että voimme säilyttää hyvän omantunnon vain, jos meillä on vilpitön halu kaikessa vaeltaa hyvin: "... meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa" (Hebr. 13:18.) Omantunnon puhtaus ei tietenkään perustu ensisijaisesti meidän haluumme. Se, niin kuin koko uskomme, perustuu Jumalan armoon Kristuksessa. Tuo armo sallii syntisen, rikkoneen ihmisen tulla Herran luo. Jeesuksen veri on lähtökohta Jumalan armon kokemiseen. Armo ei kuitenkaan ole ilmaista helppoheikkitavaraa. Sen hinta on korkeampi kuin kaikki tämän maailman kulta ja hopea. Sen hintana on Jeesuksen veri.

Jeesuksen verestä Raamattu todistaa: "... kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri... puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa" (Hebr. 9:14.) Tahallinen synnissä eläminen on Jumalan armon halpana pitämistä. Taivu siis mielenuudistukseen jokaisella elämäsi alueella, niin pitkälle kuin Sanasta ymmärrät.

Tule siis, luopunut ystävä, tänään Jeesuksen luokse. Jätä kaikki tappiosi Hänelle, josta Raamattu todistaa: "mutta jos joku syntiä tekeekin (so. lankeaa syntiin), niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja Hän on meidän syntiemme sovitus" (1.Joh. 2:1-2.) Langennut saa armon, kun hän tulee Herran luokse selvittämään asiansa. Puolustusasianajaja odottaa sinua. Hän tuo oikeuden istunnossa pöytään ratkaisevan todistusaineiston ja lausuu: "Minä olen maksanut kaiken verelläni." Iankaikkinen voittohuuto on voimassa Jumalan oikeussalissa: "Se on täytetty". Tämän voi Jeesuksen ristillä käyttämän aramean kielen pohjalta kääntää kahdella tavalla: "Työ on loppuun suoritettu" tai "Kaikki on maksettu"! Mutta jos tahdot jatkaa lankeemuksessasi, niität lopulta kirousta ja päädyt kadotukseen.

Jatkuu..

Väärän rauhan ansa

Kaikkina aikoina on ollut uskovia, jotka ajattelevat pelastuvansa Kristuksen armon kautta - ainakin tulen läpi - vaikka eivät luovukaan synnistä. Kuule Paavalin vakavaa varoitusta, jonka hän kirjoitti Korintton uskoville: "Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat ('makeaa elämää' rakastavat), "eikä miehimykset (homot), eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat, eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa" (1. Kor. 6:9-10.)

Jotkut sanovat, että vain ne eivät pelastu, jotka harjoittavat nimenomaan edellä kuvattuja syntejä. He katsovat, että on pienempiarvoisia syntejä, jotka eivät johda kadotukseen. Jumala ei erittele eri synnin laatuja. Hän sanoo Sanassaan: "Kaikki vääryys on syntiä" (1. Joh. 5: 17.) "... synnin palkka on kuolema" (Room. 6: 23).

Kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, kuinka hyvin olemme onnistuneet synnin voittamisessa. Kysymys on siitä, mikä on mielen laatumme syntiin nähden. Siksi Paavali kirjoittaa: "Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä (so. mielenlaadun puolesta) Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia" (Room. 7:25.). Lihamme palvelee aina syntiä. Se ei muutu.

Mielenlaatumme voi muuttua. Sen tuleekin muuttua sellaiseksi, että se ilolla palvelee Jumalan lakia. Silloin myös Pyhä Henki pääsee kuolettamaan lihamme teot käytännön elämässä.

Jatkuu..

Voinko todella uudistua?

Monet tuntevat olevansa jo liian kaukana Herrasta. Synnillä on niin voimakas ote, että he ovat menettäneet uskonsa uudistumisen mahdollisuuteen. Jumala on tästä asiasta eri mieltä. Jätän tutkittavaksi neljä ihanaa Raamatun katkelmaa. Lue ne hyvin huolellisesti moneen kertaan. Tiedä, että ne koskevat myös sinua.

Jumalalla on voimaa sinua varten, jos Kristus saa asua sydämessäsi: "... (Kristus) ei ole heikko teitä kohtaan, vaan on teissä voimallinen" (2. Kor. 13:3.)

Jumala haluaa, että näkisit kuinka suuri Hänen voimansa sinua kohtaan on: "... anoen,että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala... valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on... Hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme" (Ef. 1:17-19.)

Jumalan voima annetaan sisäiselle ihmisellesi Pyhän Hengen kautta sen rakkauden tähden, jolla Kristus sinua rakastaa: "Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä..., että Hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua Hänen Henkensä kautta... ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä" (Ef. 3:14-19.))

Jumala voi paljon enemmänkin kuin jaksat uskoa ja rukoilla: "Mutta Hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, Hänelle kunnia..." (Ef. 3:20-21.)

Jatkuu..