Jumalallinen hyvyys
Lähetetty: 02.10.2025 09:54Erkki Kuisma
Hyvyys pahuuden keskellä on kuin valo pimeydessä.
Jeesus Kristus on hyvä
On olemassa inhimillisesti hyviä ihmisiä, mutta parhainkin heistä on paha ihminen, jos hänen hyvyyttään verrataan Jumalan hyvyyteen. Jeesuksen Kristuksen hyvyys ei ole inhimillistä vaan jumalallista. Hänen hyvyytensä jumalallisuuden havaitseminen on ihmeellinen kokemus. Se antaa todisteen siitä, että Hän todella on se, joka Hän sanoo olevansa.
Hän ei ottanut vastaan kunniaa ihmisiltä, kun he kehuivat Häntä hyväksi. Hän teki kaiken Isänsä nimessä sanoen, että Isä, joka minussa asuu, tekee hyviä tekoja. Hän ei toteuttanut omia mielihalujaan, vaan toteutti kaikessa Isänsä tahtoa. Hän kielsi itsensä, otti ristinsä ja seurasi Isäänsä.
Kun Hän paransi sairaita, Hän ei tehnyt sitä, jotta tekisi ihmisiin vaikutuksen. Hän parantaa, koska Hän tuntee myötätuntoa kärsiviä kohtaan. Hän suostui kuolemaan puolestamme, koska Hän on hyvä. Koska Hän tuntee myötätuntoa kadotukseen matkaavia kohtaan, Hän kärsi ristillä kadotuksen heidän puolestaan.
Jeesuksen opetuslapset lähtivät seuraamaan Häntä, jotta tulisivat yhtä hyviksi kuin Hän. He näkivät miten Hän kohtasi ihmiset arjen tapahtumissa ja ihmettelivät sitä, kuinka Hän reagoi eri tavoin kuin muut ihmiset. Jokainen saattoi havaita Hänen hyvät asenteensa.
Hän huolehti enemmän muiden kuin omista tarpeistaan. Hän palveli muita ja teki heidän hyväkseen työtä ilolla. Hän oli vaikeuksissa kärsivällinen ja otti tyynesti vastaan kärsimykset. Hän oli sävyisä ja ystävällinen kaikissa tilanteissa. Mikään Hänen kohtaamansa pahuus ei kyennyt saamaan aikaan pahuutta Hänessä.
Hän rakasti vihollisiaan ja oli murheellinen heidän tähtensä. Hän oli ystävällinen niitä kohtaan, jotka olivat Häntä kohtaan epäystävällisiä. Häntä herjattaessa Hän ei herjannut takaisin. Häntä lyötäessä Hän ei lyönyt takaisin. Hän teki hyvää niille, jotka tekivät pahaa Hänelle. Jumalallinen hyvyys rakastaa vihollisiaan.
Jumalan mielen mukainen ihminen on kuin valo pimeydessä. Hän on voimakkaampi synnintunnon aiheuttaja kuin mikään laki tai käskyt. Jeesuksen läheisyydessä ihmiset havaitsevat pahuutensa. Useimmat eivät pidä tästä kokemuksesta. Siksi he pakenevat Jeesusta saadakseen olla pimeyden antamassa rauhassa.
Jeesuksen hyvyys paljastaa pahuuden
Jos joku kohtaa Jeesuksen Pyhässä Hengessä, hän saa maistaa Hänen hyvyyttään. Hänen valoisa olemuksensa, soinnikas äänensä, viisaat sanansa ja armolliset tekonsa välittävät sellaista hyvyyttä, jonka valossa näemme ajatuksemme, sanamme ja tekomme saastaisina ja pahoina.
Hänen totuutta rakastava armollisuutensa paljastaa meidän armollisuutemme valheellisuuden. Hänen rakastava uhrautumisensa meidän puolestamme paljastaa meidän rakkautemme itsekkyyden. Hänen iloinen ja pyyteetön anteliaisuutensa paljastaa meidän anteliaisuutemme ylpeät vaikuttimet.
Jeesuksen hyvyyden valossa jokainen kokee epätoivoa verratessaan itseään Häneen. Minussahan ei ole mitään hyvää! Saatoin pitää itseäni hyvänä, koska elin pimeydessä. Jos ei olisi mitään toivoa tulla Jeesuksen kaltaiseksi, ei olisi myöskään mitään voimaa pysyä Hänen läheisyydessään.
Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus antavat meille toivon siitä, että Jumala muuttaa meidät Hänen kaltaisikseen, jos pysymme Hänen valossaan. Havaittuamme itsemme Jeesuksen valossa kokonaan pahoiksi meidän on helppo suostua siihen, että me kuolimme yhdessä Hänen kanssaan. Emme sääli itseämme, koska olemme niin pahoja.
Jos yhdyimme Jeesuksen kuolemaan, saamme myös nousta ylös yhdessä Hänen kanssaan. Se merkitsee sitä, että Hänen hyvyytensä ilmestyy meissä. Meistä tulee Hänen ilmestysmajojaan eli temppeleitään. Autuas on se, joka ei elä itsensä, vaan Jeesuksen kautta.
"Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainutsyntyisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttaan." 1Joh.4:9 Siinä me otamme vastaan Jumalan rakkauden, kun emme elä itsemme vaan Jeesuksen kautta.
Inhimillinen vastustaa jumalallista
Meidän ylpeytemme on eksytys, joka ei halua meidän olevan vain pahoja ihmisiä, joissa Jeesus ilmestyy. Paha sydämemme ei halua kantaa ristin häpeää, vaan haluaa saada Jeesuksen hyvyydestä kunnian itselleen. Tämän vuoksi Jeesus ei voi ilmestyä monissa, jotka tunnustavat olevansa kristittyjä.
Kristuksen risti ei enää ole pahennus niille, jotka ovat kokeneet siinä Jumalan rakkauden. Jumala antoi ainokaisen Poikansa syntiuhriksi minun puolestani voidakseen pelastaa minut pahuuteni ansaitsemalta tuomiolta. Vain Jumalan rakkaus voi erottaa minut omasta pahuudestani. Vain oma pahuuteni voi erottaa minut Jumalan rakkaudesta. Jokainen itse päättää, kummasta hän haluaa pysyä erossa.
Evankeliumi aiheuttaa meissä identiteettikriisin, koska Jeesuksen risti kutsuu meitä kieltämään itsemme. Voimme kieltää itsemme ainoastaan silloin, jos koemme Kristuksen ristissä Jumalan rakkauden. Jeesus sanoo, että emme voi olla Hänen opetuslapsiaan, jos emme kiellä itseämme. Hänen kuolemansa kuolettaa syntisen identiteettimme.
"Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta se, joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen." Matt.16:24-25
Elämämme kadottaminen on oman hyvyytemme kadottamista. Itsemme kieltäminen ja ristimme ottaminen tarkoittavat sitä, että tunnustamme ansaitsevamme sen tuomion, jonka Jeesus kärsi puolestamme. Jos tahdomme pelastaa oman hyvyytemme, meidät havaitaan lopulta pahoiksi, mutta jos kadotimme hyvyytemme Jeesuksen tähden, tulemme osallisiksi Hänen hyvyydestään.
Jumalallinen luonto
Mitä enemmän Jeesus saa ilmestyä meissä, sitä enemmän saamme iloita Hänen hyvyydestään. Sellaiset kokemukset vahvistavat meidän toivoa siitä, että kerran me itsekin muutumme Hänen kaltaisikseen. Eksytys on siinä, jos uskomme jo nyt olevamme hyviä. Eksyneitä ovat kuitenkin myös ne, jotka uskovat olevansa kristittyjä, vaikka Jeesuksen hyvyys ei mitenkään ilmene heissä.
Jos pysymme Jumalan rakkaudessa, joka ilmenee Kristuksen ristissä, tunnustamme, että elämässämme esiintyvä hyvyys ei ole meistä, vaan Jeesuksesta, joka meissä elää. "Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä vielä ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas." 1Joh.3:2-3
Jeesuksen omat ovat uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa, koska Jeesuksen vaikuttama usko on puhdistanut heidän sydämensä. Jos joku ei pysy Hänen puhtaudessaan, hän ei enää ole Jumalan lapsi. Pääsemme pysyvästi osallisiksi jumalallisesta luonnosta vasta ylösnousemuspäivänä, kun Jeesus ilmestyy. Nyt olemme siitä osallisia vain uskon kautta Häneen. Uskomme teot ovat Hänen tekojaan.
Älä ylpeile hyvyydelläsi, jonka Jeesus on sinussa vaikuttanut, vaan pelkää Jumalaa ja anna kunnia Hänelle. Ilman Jeesuksen vaikutusta uskovat eivät ole hyvempiä kuin muut, vaan usein jopa niitä pahimpia ihmisiä.
Minun oma hyvyyteni on kuin saastainen vaate, niin kuin kultaus pahuuteni pinnalla. Rakkauteni on kuin kauniit kukat tai aamuinen kaste, jotka kuihtuvat ja haihtuvat pois, kun Jumalan kasvoista loistava valo osuu niihin.
Minä huusin Häntä avuksi ja Hän tarttui minuun ja nosti minut pahuuteni liejusta hyvyytensä kalliolle. Hän nostaa minut pahuuteni yläpuolelle ja kantaa minua. Hänen läsnäolonsa vaikutuksesta voin tuntea Hänen hyvyytensä tunteita ja ajatella ja tehdä kuten Hän. Se on Jumalan armoa ja lahjaa. Hän yksin on hyvä.
Hänen hyvyytensä virvoittavat virrat tulevat esiin Hänen omissaan niin kuin vesivirrat kovasta kalliosta. Hänen pyhyytensä tuli palaa Hänen seurakunnassaan niin kuin palava orjantappurapensas.
Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012
Hyvyys pahuuden keskellä on kuin valo pimeydessä.
Jeesus Kristus on hyvä
On olemassa inhimillisesti hyviä ihmisiä, mutta parhainkin heistä on paha ihminen, jos hänen hyvyyttään verrataan Jumalan hyvyyteen. Jeesuksen Kristuksen hyvyys ei ole inhimillistä vaan jumalallista. Hänen hyvyytensä jumalallisuuden havaitseminen on ihmeellinen kokemus. Se antaa todisteen siitä, että Hän todella on se, joka Hän sanoo olevansa.
Hän ei ottanut vastaan kunniaa ihmisiltä, kun he kehuivat Häntä hyväksi. Hän teki kaiken Isänsä nimessä sanoen, että Isä, joka minussa asuu, tekee hyviä tekoja. Hän ei toteuttanut omia mielihalujaan, vaan toteutti kaikessa Isänsä tahtoa. Hän kielsi itsensä, otti ristinsä ja seurasi Isäänsä.
Kun Hän paransi sairaita, Hän ei tehnyt sitä, jotta tekisi ihmisiin vaikutuksen. Hän parantaa, koska Hän tuntee myötätuntoa kärsiviä kohtaan. Hän suostui kuolemaan puolestamme, koska Hän on hyvä. Koska Hän tuntee myötätuntoa kadotukseen matkaavia kohtaan, Hän kärsi ristillä kadotuksen heidän puolestaan.
Jeesuksen opetuslapset lähtivät seuraamaan Häntä, jotta tulisivat yhtä hyviksi kuin Hän. He näkivät miten Hän kohtasi ihmiset arjen tapahtumissa ja ihmettelivät sitä, kuinka Hän reagoi eri tavoin kuin muut ihmiset. Jokainen saattoi havaita Hänen hyvät asenteensa.
Hän huolehti enemmän muiden kuin omista tarpeistaan. Hän palveli muita ja teki heidän hyväkseen työtä ilolla. Hän oli vaikeuksissa kärsivällinen ja otti tyynesti vastaan kärsimykset. Hän oli sävyisä ja ystävällinen kaikissa tilanteissa. Mikään Hänen kohtaamansa pahuus ei kyennyt saamaan aikaan pahuutta Hänessä.
Hän rakasti vihollisiaan ja oli murheellinen heidän tähtensä. Hän oli ystävällinen niitä kohtaan, jotka olivat Häntä kohtaan epäystävällisiä. Häntä herjattaessa Hän ei herjannut takaisin. Häntä lyötäessä Hän ei lyönyt takaisin. Hän teki hyvää niille, jotka tekivät pahaa Hänelle. Jumalallinen hyvyys rakastaa vihollisiaan.
Jumalan mielen mukainen ihminen on kuin valo pimeydessä. Hän on voimakkaampi synnintunnon aiheuttaja kuin mikään laki tai käskyt. Jeesuksen läheisyydessä ihmiset havaitsevat pahuutensa. Useimmat eivät pidä tästä kokemuksesta. Siksi he pakenevat Jeesusta saadakseen olla pimeyden antamassa rauhassa.
Jeesuksen hyvyys paljastaa pahuuden
Jos joku kohtaa Jeesuksen Pyhässä Hengessä, hän saa maistaa Hänen hyvyyttään. Hänen valoisa olemuksensa, soinnikas äänensä, viisaat sanansa ja armolliset tekonsa välittävät sellaista hyvyyttä, jonka valossa näemme ajatuksemme, sanamme ja tekomme saastaisina ja pahoina.
Hänen totuutta rakastava armollisuutensa paljastaa meidän armollisuutemme valheellisuuden. Hänen rakastava uhrautumisensa meidän puolestamme paljastaa meidän rakkautemme itsekkyyden. Hänen iloinen ja pyyteetön anteliaisuutensa paljastaa meidän anteliaisuutemme ylpeät vaikuttimet.
Jeesuksen hyvyyden valossa jokainen kokee epätoivoa verratessaan itseään Häneen. Minussahan ei ole mitään hyvää! Saatoin pitää itseäni hyvänä, koska elin pimeydessä. Jos ei olisi mitään toivoa tulla Jeesuksen kaltaiseksi, ei olisi myöskään mitään voimaa pysyä Hänen läheisyydessään.
Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus antavat meille toivon siitä, että Jumala muuttaa meidät Hänen kaltaisikseen, jos pysymme Hänen valossaan. Havaittuamme itsemme Jeesuksen valossa kokonaan pahoiksi meidän on helppo suostua siihen, että me kuolimme yhdessä Hänen kanssaan. Emme sääli itseämme, koska olemme niin pahoja.
Jos yhdyimme Jeesuksen kuolemaan, saamme myös nousta ylös yhdessä Hänen kanssaan. Se merkitsee sitä, että Hänen hyvyytensä ilmestyy meissä. Meistä tulee Hänen ilmestysmajojaan eli temppeleitään. Autuas on se, joka ei elä itsensä, vaan Jeesuksen kautta.
"Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainutsyntyisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttaan." 1Joh.4:9 Siinä me otamme vastaan Jumalan rakkauden, kun emme elä itsemme vaan Jeesuksen kautta.
Inhimillinen vastustaa jumalallista
Meidän ylpeytemme on eksytys, joka ei halua meidän olevan vain pahoja ihmisiä, joissa Jeesus ilmestyy. Paha sydämemme ei halua kantaa ristin häpeää, vaan haluaa saada Jeesuksen hyvyydestä kunnian itselleen. Tämän vuoksi Jeesus ei voi ilmestyä monissa, jotka tunnustavat olevansa kristittyjä.
Kristuksen risti ei enää ole pahennus niille, jotka ovat kokeneet siinä Jumalan rakkauden. Jumala antoi ainokaisen Poikansa syntiuhriksi minun puolestani voidakseen pelastaa minut pahuuteni ansaitsemalta tuomiolta. Vain Jumalan rakkaus voi erottaa minut omasta pahuudestani. Vain oma pahuuteni voi erottaa minut Jumalan rakkaudesta. Jokainen itse päättää, kummasta hän haluaa pysyä erossa.
Evankeliumi aiheuttaa meissä identiteettikriisin, koska Jeesuksen risti kutsuu meitä kieltämään itsemme. Voimme kieltää itsemme ainoastaan silloin, jos koemme Kristuksen ristissä Jumalan rakkauden. Jeesus sanoo, että emme voi olla Hänen opetuslapsiaan, jos emme kiellä itseämme. Hänen kuolemansa kuolettaa syntisen identiteettimme.
"Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta se, joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen." Matt.16:24-25
Elämämme kadottaminen on oman hyvyytemme kadottamista. Itsemme kieltäminen ja ristimme ottaminen tarkoittavat sitä, että tunnustamme ansaitsevamme sen tuomion, jonka Jeesus kärsi puolestamme. Jos tahdomme pelastaa oman hyvyytemme, meidät havaitaan lopulta pahoiksi, mutta jos kadotimme hyvyytemme Jeesuksen tähden, tulemme osallisiksi Hänen hyvyydestään.
Jumalallinen luonto
Mitä enemmän Jeesus saa ilmestyä meissä, sitä enemmän saamme iloita Hänen hyvyydestään. Sellaiset kokemukset vahvistavat meidän toivoa siitä, että kerran me itsekin muutumme Hänen kaltaisikseen. Eksytys on siinä, jos uskomme jo nyt olevamme hyviä. Eksyneitä ovat kuitenkin myös ne, jotka uskovat olevansa kristittyjä, vaikka Jeesuksen hyvyys ei mitenkään ilmene heissä.
Jos pysymme Jumalan rakkaudessa, joka ilmenee Kristuksen ristissä, tunnustamme, että elämässämme esiintyvä hyvyys ei ole meistä, vaan Jeesuksesta, joka meissä elää. "Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä vielä ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas." 1Joh.3:2-3
Jeesuksen omat ovat uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa, koska Jeesuksen vaikuttama usko on puhdistanut heidän sydämensä. Jos joku ei pysy Hänen puhtaudessaan, hän ei enää ole Jumalan lapsi. Pääsemme pysyvästi osallisiksi jumalallisesta luonnosta vasta ylösnousemuspäivänä, kun Jeesus ilmestyy. Nyt olemme siitä osallisia vain uskon kautta Häneen. Uskomme teot ovat Hänen tekojaan.
Älä ylpeile hyvyydelläsi, jonka Jeesus on sinussa vaikuttanut, vaan pelkää Jumalaa ja anna kunnia Hänelle. Ilman Jeesuksen vaikutusta uskovat eivät ole hyvempiä kuin muut, vaan usein jopa niitä pahimpia ihmisiä.
Minun oma hyvyyteni on kuin saastainen vaate, niin kuin kultaus pahuuteni pinnalla. Rakkauteni on kuin kauniit kukat tai aamuinen kaste, jotka kuihtuvat ja haihtuvat pois, kun Jumalan kasvoista loistava valo osuu niihin.
Minä huusin Häntä avuksi ja Hän tarttui minuun ja nosti minut pahuuteni liejusta hyvyytensä kalliolle. Hän nostaa minut pahuuteni yläpuolelle ja kantaa minua. Hänen läsnäolonsa vaikutuksesta voin tuntea Hänen hyvyytensä tunteita ja ajatella ja tehdä kuten Hän. Se on Jumalan armoa ja lahjaa. Hän yksin on hyvä.
Hänen hyvyytensä virvoittavat virrat tulevat esiin Hänen omissaan niin kuin vesivirrat kovasta kalliosta. Hänen pyhyytensä tuli palaa Hänen seurakunnassaan niin kuin palava orjantappurapensas.
Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012