Esko Kallioniemi
Joulu 2022 on täynnä erilaisia tarpeita. Osa on äärimmäisen koskettavaa, syvälle ihmisen perusoikeuksiin pureutuvaa kaipuuta paremmasta tulevaisuudesta, jopa rauhaa ja julman sodan loppumista.
Joku tarvitsee melkeinpä ihmeitä selvitäkseen arjen vaikeuksista. Katsetta on vaikea kääntää kauemmaksi kuin huomiseen päivään. Kaiken ajallisen murheen yläpuolella on yksi tarve.
Adventista alkaa joulun odotus, ja millekään ei ole niin suurta tarvetta kuin Jeesuksen kohtaamiselle juuri tänä jouluna. Vanhassa testamentissa Aasafin kirjoittamassa Psalmissa sanotaan: "Minun onneni on olla Herraa lähellä."
Voit omistaa kaiken ja kokea sielussasi tyhjyyttä. Toisaalta taas elämän arjesta voi puuttua jopa aivan keskeisimpiä turvallisuuden tuojia, mutta sisin voi laulaa kiitosta elävälle Jumalalle. Raamatussa Daavidin kirjoittamat lukuisat Psalmit ovat tästä yksi esimerkki.
Daavidin henki oli uhattuna pitkän aikaa, ja elämä muutenkin sisälsi monia karikkoisia vaiheita. Osa niistä johtui Daavidin omista valinnoista, kun taas jotkut vastoinkäymiset tulivat elämään siksi, että hän noudatti Herran tahtoa elämässään.
Nykyajassa ei ole muotia kaivata Jumalan läsnäoloon. Liian vähän ihmiset haluavat suuremmin ajatella edes sitä, mitä mieltä Jumala tai Raamattu on erilaisita valinnoista. Omantunnon ääntäkin mieluummin vaiennetaan kuin kuunnellaan.
Toisenlainen kokemus muistuu mieleen kaukaa koulutaipaleen alkuajoilta. Perukoulun kolmannella luokalla opettaja kuuntelutti oppilailla erästä lapsillekin sopivaa viihdemusiikin tuotetta. Kyseessä oli sittemmin kansanedustajanakin olleen Mikko Alatalon sekä Harri Rinteen tuotannosta laulu nimeltä Suojelusenkeli.
Kolmannessa säkeistössä todetaan seuraavasti: Kohta ryntäät maailman ruuhkaan, näet varjoja ja aurinkoa. Tee, mitä teet, mutt' älä sielullesi vahinkoa. Sillä haavat nuo ei parane, vaik' isi kuinka puhaltais".
Laulua kuunneltiin sen verran usein, että siitä jäi muistijälki. Oppilaista onnekkaalle käsitteet Raamatun totuuksista ja myös enkeleistä eivät olleet vieraita. Kokemus oli niin vahva, että sen pystyy palauttamaan mieleen vielä 30 vuotta myöhemminkin.
On hyödyllistä ajatella tekemisiään ja arkensa tarpeita muustakin näkökulmasta kuin siitä, että minä haluan ja minulla on oikeus.
Kokemus siitä, että sielun haavat eivät parane, on todellinen. Paras lääke sisimmän vaivoihin on joulun sanomassa. Siinä, että Jumala tuli Jeeuksessa ihmiseksi, eli ihmisen elämän, tosin ainoana ilman syntiä. Synnittömänä Jeesus sovitti meidän syntimme, ja näin ihmispoloisille avautui tie takaisin alkuperäiseen suunitelmaan, Jumalan yhteyteen ja läheisyyteen.
Silti joskus voi käydä niin, että vaikka saa syntinsä anteeksi, väärien valintojen seuraukisista saattaa joutua vielä kärsimään. Kaikki haavat eivät parane sillä, että isä tai äiti puhaltaa ja pitää hetken sylissään, niin tärkeää kuin hellyyden osoitus onkin.
Siksi sekä jouluna että sen jälkeenkin kannattaa ottaa huomioon, mitä joulun Herra Jeesus mahtaa valinnoistani tuumia. Sitä uskaltaa jopa kysyä, ja sen jälkeen täytyy enää olla valmius noudattaa saatuja ohjeita.
Lähde; Ristin Kansan joululehti 2022
