Se, miten odotat Herraasi, kertoo uskostasi

[rita4]

21.11.2014 9.15
Kalle Väätäinen

Millä tavalla rakastunut morsian odottaa sulhasta? Ei morsian koko ajan mieti ahdistuneena, milloin hänen rakkaansa tulee. Ei morsian maalaile tuosta päivästä hirvittäviä kauhuelokuvamaisia tunnelmia. On itse asiassa huvittavaa ajatella morsianta, joka tirkistelee ovenraosta hermostuneena tielle. Kun sitten kuuluu huuto: "sulhanen tulee", valahtaa morsian kalpeaksi. Näin on korkeintaan julmissa pakkoavioliitoissa, mutta ei silloin, kun sulhanen ja morsian rakastavat toisiaan. Oikea morsian ryhtyy laittautumaan iloisessa jännityksessä. Jokainen iloisesti naimisiin mennyt tietää, mistä on kysymys. Itsekin muistan odottaneeni ilolla ja jännityksellä omia häitäni. Kun sitten näin ihanan kauniin vaimoni hääpuvussa, olivat jalat mennä alta ilosta ja onnesta.

Raamattu kuvaa johdonmukaisesti Herraansa odottavaa seurakuntaa Kristuksen morsiameksi. Ilmestyskirjassa odottavan seurakunnan iloista odotusta täynnä olevaa tunnelmaa kuvataan: "Ja Henki ja morsian sanovat: 'Tule!' Ja joka kuulee, sanokoon: 'Tule!' Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi." (Ilm 22:17)

Tässä raamatunkohdassa on eräs olennainen asia - Pyhä Henki. Hänen tehtävänsä on kirkastaa Kristusta. Kun Kristuksen evankeliumia julistetaan puhtaasti ja sakramentit oikein toimitetaan, Pyhä Henki toimii seurakunnassa. Silloin kristityt ymmärtävät ja tietävät, millaista Herraa odottavat. Niiden, joille puhdas evankeliumi on kirkastunut, on sulhasen tuleminen kaikkein odotetuin asia. Jos taas kristitty pelkää lopunaikoja, ei hän tunne Kristusta ja hänen sovitustyötään.

Monet kristityt ovat onnistuneet maalaamaan Herran odotuksesta ja lopunajoista hyvin sekavan, pelottavan ja siksi vastenmielisen kuvan. Raamatun mukaan asia on sen sijaan harvinaisen selvä ja yksinkertainen ja kristityille lohdullinen. Sulhanen tulee yllättäen ja arvaamatta hetkenä, jota ei kukaan voi tietää, mutta Kristuksen tuntevia päivä ei pelota. Koska "Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat." (Room 14:8)

Lohtumme on siinä, että me tulemme viimeisen pasuunan soidessa tuomiolle Kristuksen ansioiden varassa elämän ylösnousemuksen ruumiissa (Joh. 5:29). Kuolleet kristityt herätetään Kristuksen kuvan kaltaisena ja me elossa olevat muutumme myöskin ennen tuomiolle tuloa katoamattomiksi taivaan olennoiksi: "Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, Yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen." (1. Kor. 15:52-53)

Kristityille ei mitään viimeistä tuomiota ole, koska Vapahtajamme oli itse tuomiolla sijastamme. Kun ihmiskunta jaetaan vuohiin ja lampaisiin, silloin me lampaat saamme kuulla että olemme vanhurskaita. Meillä on Kristuksen vanhurskaus, joka kasteessa puettiin päällemme (Gal. 3:27). Me saamme kuulla että kaikki Kristuksen ansiot ovat omanamme. Seisomme Herramme edessä niin kuin hän itse seisoisi siinä. Tämän vuoksi Raamattu todistaa meille kastetuille uskoville: "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." (Room 8:1)

Yhdy siis sinäkin rakas kristitty seurakunnan ja Pyhän Hengen kanssa iloiseen ja odottavaan pyyntöön: "'Tule!' Ja joka kuulee, sanokoon: 'Tule!' Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi."

[rita4]

Millä tavalla rakastunut morsian odottaa sulhasta? Ei morsian koko ajan mieti ahdistuneena, milloin hänen rakkaansa tulee. Ei morsian maalaile tuosta päivästä hirvittäviä kauhuelokuvamaisia tunnelmia. On itse asiassa huvittavaa ajatella morsianta, joka tirkistelee ovenraosta hermostuneena tielle. Kun sitten kuuluu huuto: "sulhanen tulee", valahtaa morsian kalpeaksi. Näin on korkeintaan julmissa pakkoavioliitoissa, mutta ei silloin, kun sulhanen ja morsian rakastavat toisiaan. Oikea morsian ryhtyy laittautumaan iloisessa jännityksessä. Jokainen iloisesti naimisiin mennyt tietää, mistä on kysymys. Itsekin muistan odottaneeni ilolla ja jännityksellä omia häitäni. Kun sitten näin ihanan kauniin vaimoni hääpuvussa, olivat jalat mennä alta ilosta ja onnesta.

Raamattu kuvaa johdonmukaisesti Herraansa odottavaa seurakuntaa Kristuksen morsiameksi. Ilmestyskirjassa odottavan seurakunnan iloista odotusta täynnä olevaa tunnelmaa kuvataan: "Ja Henki ja morsian sanovat: 'Tule!' Ja joka kuulee, sanokoon: 'Tule!' Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi." (Ilm 22:17)

Tässä raamatunkohdassa on eräs olennainen asia - Pyhä Henki. Hänen tehtävänsä on kirkastaa Kristusta. Kun Kristuksen evankeliumia julistetaan puhtaasti ja sakramentit oikein toimitetaan, Pyhä Henki toimii seurakunnassa. Silloin kristityt ymmärtävät ja tietävät, millaista Herraa odottavat. Niiden, joille puhdas evankeliumi on kirkastunut, on sulhasen tuleminen kaikkein odotetuin asia. Jos taas kristitty pelkää lopunaikoja, ei hän tunne Kristusta ja hänen sovitustyötään.

Monet kristityt ovat onnistuneet maalaamaan Herran odotuksesta ja lopunajoista hyvin sekavan, pelottavan ja siksi vastenmielisen kuvan. Raamatun mukaan asia on sen sijaan harvinaisen selvä ja yksinkertainen ja kristityille lohdullinen. Sulhanen tulee yllättäen ja arvaamatta hetkenä, jota ei kukaan voi tietää, mutta Kristuksen tuntevia päivä ei pelota. Koska "Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat." (Room 14:8)

Tässä on hyvää pohdintaa ja sain siitä samalla itsellenikin jotain, joka laittoi taas kerran miettimään minua Jeesuksen paluuta .. mille, mihin, milloin? Morsiusseurakunnalleen, niille jotka valvovat ja odottavat, sekä valmistautuvat kohtaamaan Ylkänsä ja pääsemään taivaallisiin häihin mukaan. Kuulutko sinä rakas lukijani heihin, jotka ilolla odottavat Mestariaan saapuvaksi ja hakemaan kotiin, sekä Karitsan hääjuhlan mukaan pääsemistäsikin? Toivoisin sitä, koska minä ainakin odotan ja ja tahtoisin sitä ennen hoitaa suhteeni ja suhdettani rakkaaseen Vapahtajaani niin, että: Kun Hän sitten saapuu, niin minäkin saan olla siellä mukanaan ja päästä näistä maailman vaikeuksista ja huolista, jopa kauhu jutuistakin eroon ja oman kroppani ym tuomista vaivoistakin eroon.

Herra on nyt jo pitkään kuin puhunut sydämelleni valvomisen ja valmistautumisen tärkeydestä, sekä: olla jos ei muuten, niin ainakin rukouksin kantamassa heitä Herramme ristin juurelle; apua ja muuttumistakin samaan, ettei yksikään, minun tähteni, haluttomuuteni, laiskuuteni, mukavuudenhaluni, tms takia jäisi pois hääjuhlasta, siis ei pelastuisi. Minä, etkä sinäkään rakas ystäväni voi muuttaa heitä, heidän ajatteluaan, käytöstään, emem edes tätä aikaa, maailmaa, emem mitään, vaan sen voi tehdä vain yksin Herramme ja Jumalame tahtons amukaan. Mutta me voimme niin halutessamme ainakin olla rukoilemassa heidän pelastumisensa puolesta ja niin kuin tuolla kun laitoin David Wilkerosonin kirjoituksen jossa veli sanoo, että: "Meistä tulisi näkyä se ilo ja muutos maailmalle, jonka Herra on meissä tehnyt ja tekee ja kun Hän, Jeesuksemme on meidän Tuvakalliomme sekä apumme aivan kaikessa. Niin sen tulisi myöskin kuin näkyä heille, vielä saatanan kahleissa eläville ja maistua; rakkauden ja anteeksiannonkin toimina ja puheina, ym!" Mutta näkyykö se heille elämästämme, käytöksestämme, puheistamme, tms? Niinpä niin? Onko Jeesus Kristus elämämme Ykkösasia? Toivottavasti on!

Herra on kuin laittanut minut etsimään totuutta Hänen tulemuksestaan, kun on niin paljon ja täysin erilaisiakin opetuksia Jeesuksen paluusta takaisin..Toiset opettaa salaisesta ylöstempauksesta, jotkut ihan toista.. Ainoa mistä voimme saada siihen oikean vastauksen ja ymmärryksenkin niin on Rukous ja viipyminen Sanansa edessä, sekä siellä Golgatallakin ristinsä juurella, Mestarimme Jeesuksen Kristuksen jalkojen juuressa ollen sekä vain odottaen vastaustaan, odottaen kun Hän valmistaa meitä ehkä jotain uutta tehtäväänsäkin varten ja nyt on vielä savenvalajalla työ kesken, kun Hän hioo särmiä pois, ja tasoittaa pintaa, vahvistaa astiaammekin.. Mutta pian, hyvin pian Hän laittaa astiamme tosi toimiin ja silloin me tarvitsemme sitä Herramme tuntemusta ja Häneen kaikessa, aivan kaikessa aina ensin turvautumistakin, ym..

Oletko valmis hiottavaksi, muutettavaksi, kuolemaan itsellesi ja tälle maailmalle ja sen kaikenlaiselle mukavaltakin näyttävälle ja kuulostavalle tarjonnalle, ym..? Onko Jeesus sinulle ykkönen ja sitten vasta tulee kaikki muu, jos tulee? Oletko jo rakastunut aivan totaalisesti ja ihanasti Kristukseen Jeesukseen?

Tärkeintä ei sittenkään ole se, miten Jeesus tulee, vaan se, Kun Hän tulee, niin olemmeko valmiit lähtemään mukaansa. Oletko samaa mieltä kanssani? Tärkeintä on laittaa asiat kuntoon ja rakastua Herraamme Jeesuksen Kristukseen, sekä Sanaansakin! Ei maailmaan, eikä ruokkimaan lihaamme, tms.. Vaan olla heikkojen, uupuneiden, masentuneiden, sairaiden, epäonnistuneiden tms ystävä, rinnallakulkijana ja auttajanakin jos vain siihen meidät kelpuuttavat. Ei katsota ihmiseen, ei ihailla suuria massakokouksia, tai mennä mukaan missä julistetaan sitä, mikä ei rakenna uskoamme..Tiedät varmaankin mitä tahdon sanoa..Vai tiedätkö? Mieti!

Meitä koetellaan eri tavoin. Jokaisella on se oma koulunsa käytävänä ja ettemme katkeroidu, sanoudu irti toisista loukkaantumisenkaan takia, niin kuin helposti käy, kun emme kärsi joitakin, tai jotakin asiaa.. Minun on ainakin pitänyt juuri noiden asoiden takia käydä kovakin taistelu ja rukoustaistelu, ennen kuin sain siitä ns rauhan sydämelleni ja levonkin, sekä uuden näyn, voimankin, muuttuneen sydämen ja minua on Herra ohjannut Henkensä kautta; Etten saa katkeroitua, en jäädä anteeksi antamattomuuteen, vaan pyrkiä vain siunaamaan heitä, sekä kantamaan heitäkin rukouksin verisen ristin puun juurelle..

Niin, lopunaika on varmastikin monille hyvinkin pelottavaakin ja sitä kyllä ihan kiitettävästi myöskin lisätään, siis pelkoa siitä, koska on niin monenlaisia opetuksia ja opettajia, joille ei kuin ole vielä selvinnyt se tosiasia, että: Jeesus Kristus On Luvannut olla jokaisen omansa kanssa loppuun asti ja kulkea vierellään; tuli sitten mitä tulikin eteemme. Meidän ei siksi tarvitse pelätä mitään, vaan saamme nostaa päämme rohkeasti kohti Herramme kasvoja. Niinpä: kunhan me vain Hänen ominaan tahdomme pysyä lähellään, Sanansa totuudessakin ja vaeltaa lähimmäistemme kanssa sovussa, jos mahdollista ja ennen kaikkea pysyä rukousalttarillamme; päivittäin parannusta tehden, eli tahtoen muuttua Herramme tahdon mukaisesti uudeksi, ja kärsivällisemmäksikin, sekä pyrkiä olemaan valona ja suolanakin maailmassa, rohkaisijoina pelokkaille ja uupuvillekin, jne..Rakkaus, onko sitä minussa? Ja onko sitä sinussa? Siis Kristuksen rakkautta: Häntä, Jeesustamme kohtaan, Hänen omiaan kohtaan ja jopa vihamiehiämmekin kohtaan? Sitä minä ainakin olen kuin joutunut pohtimaan useinkin..

Lohtumme on siinä, että me tulemme viimeisen pasuunan soidessa tuomiolle Kristuksen ansioiden varassa elämän ylösnousemuksen ruumiissa (Joh. 5:29). Kuolleet kristityt herätetään Kristuksen kuvan kaltaisena ja me elossa olevat muutumme myöskin ennen tuomiolle tuloa katoamattomiksi taivaan olennoiksi: "Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, Yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen." (1. Kor. 15:52-53)

Kristityille ei mitään viimeistä tuomiota ole, koska Vapahtajamme oli itse tuomiolla sijastamme. Kun ihmiskunta jaetaan vuohiin ja lampaisiin, silloin me lampaat saamme kuulla että olemme vanhurskaita. Meillä on Kristuksen vanhurskaus, joka kasteessa puettiin päällemme (Gal. 3:27). Me saamme kuulla että kaikki Kristuksen ansiot ovat omanamme. Seisomme Herramme edessä niin kuin hän itse seisoisi siinä. Tämän vuoksi Raamattu todistaa meille kastetuille uskoville: "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." (Room 8:1)

Yhdy siis sinäkin rakas kristitty seurakunnan ja Pyhän Hengen kanssa iloiseen ja odottavaan pyyntöön: "'Tule!' Ja joka kuulee, sanokoon: 'Tule!' Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi."

V I A : Morsian valvo nyt vaan