Sivu 1/1

Veren evankeliumi

ViestiLähetetty: 25.05.2020 17:44
Kirjoittaja rita4
Liisa Rantasaari 23.5.2020

Kuva

” Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet.” Apt. 2: 28. KR 33/38.

Elämässämme joudumme usein teiden risteykseen. Monesti oikean suunnan valinta on vaikeaa, koska tien risteyksestä lähtee teitä moniin suuntiin. Hengellisestä näkökulmasta katsottuna oikean tien löytäminen on erittäin tärkeää, koska on opasteita eri uskontoihin ja kirkkokuntiin. Runsaudesta on vaikea valita, se paras tie, se elämäntie. Parasta olisi osoittaa se oikea tie, joka johtaa Jumalan luokse.

Jälleen syntyy ongelma, koska maailmassa on paljon jumalia. Jokaisella jumalalla on jotakin hyvää annettavanaan. Minkä jumalan lupaukset kestävät, ja ovat vakuuttavia todistamaan oikeasta valinnasta?

Elävän Jumalan luokse on hyvä johdattaa ihmisiä, koska silloin he itse saavat kohdata elävän Jumalan.

”Sitten kuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,
tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän. Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; ja taas: ”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani”?
Hep. 1. 1 – 5. KR 33/38.

Jumala, joka on monesti ja monella tavalla puhunut profeetoille. Hän on vakuuttava todistus siitä, että Hän on elävä Jumala. Hän on monella tavalla näyttänyt itsestään parhaat ominaisuutensa. Aurinko, suuri tähti, päivittäin lämmittää ja valaissen maapalloa, tämä on elävän Jumalan työtä. Maapallo pysyy radallaan ja pyörähtää 360 asetta kerran vuorokaudessa akselinsa ympäri, sekin on Jumalan työtä. Jumalan puhetta on luonnossa. Joka kevät herää kasvit talven horroksesta uuteen kasvuun, tämä on elävän Jumalan työtä. Eläinten – ja kasvien lajien runsaus, ei voi olla sattuman tulosta. Sattumaa ei ole se, että ihminen on luotu osaksi tätä maailmankaikkeutta. Viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Kaiken ylläpitäjä on elävä Jumala. Kuollut ei voi pitää elämää yllä, eikä luoda uutta.

”…on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä.”

Jumala puhuu Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta näinä viimeisinä päivinä. Elämmekö viimeisiä päiviä? Elävä ja armollinen Jumala on määrännyt ajat ja asumisen rajat. Viimeisten päivien ajat alkoivat Jeesuksen tullessa ihmiseksi maanpäälle. Jumala otti ihmisen muodon ja tuli ihmiseksi ihmisten maailmaan. Hän, joka on Jumalan kirkkauden säteily, tuli maailman valoksi. Synnitön syntisten keskuuteen. Jumalan Poika Jeesus Kristus on elävän Jumalan kirkkauden säteily. Kristus tuli pahuuden ja väkivallan täyttämään pimeään maailmaan, valoksi ja Vapahtajaksi. Kristus Jeesus näytti ihmisille Jumalan sydämen laadun.

Armon aika alkoi Kristuksen täytettyä Isän Jumalan toimeksiannon. Golgatan ristillä kuoli synnitön Uhri-Karitsa syntisten edestä. On Jumalan rakkauden osoitus, että me ihmiset saamme armosta syntimme anteeksi, Jeesuksen ristillä vuotaneessa kalliissa veressä. Pisara Jeesuksen verta puhdistaa likaisimmankin ihmisen omantunnon lunta valkeammaksi. Jumalan viha poistui maailmasta, ja armo ja rakkaus Kristuksessa täytti kaikki Vanhan Testamentin käskyt ja lait. Tätä tekee elävä Jumala, Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.

Kuolleista heräämisen jälkeen Kristus nousi ylös taivaaseen. Armon aika päättyy hetkeen, jolloin Isä Jumala sanoo Pojalleen Jeesukselle Kristukselle: ” Lähde noutamaan maailmasta ne sinun omasi, jotka sinä tunnet, ja jotka olet verelläsi lunastanut synneistä, jotka tunnustavat sinut Herrakseen ja Vapahtajakseen. Ovat pukeneet vanhurskauden valkeat vaatteet ylleen, jotka on julistettu syyttömiksi ja joiden nimi on Elämän kirjassa.” Elävän Jumalan tie johtaa Jumalan valtakuntaan.

”Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.”Apt. 1: 11 KR 33/38.

Ihminen omassa voimassaan ei voi johdattaa toista ihmistä elävän Jumalan yhteyteen. Saarnamme ja opetuksemme ei johdata ketään Jumalan lapseksi. Ei parhaimmankaan Raamattukoulun opetus anna valmiuksia pelastussanoman viemiselle. Ihmisen kyvyillä ja lahjoilla ei pelasteta ainuttakaan ihmistä synnin tieltä. Viisautta ja taitoa tarvitaan ihmisten väliseen yhteydenpitoon. Mutta tarvitsemme Pyhän Hengen voiman ja voitelun, kaiken sen mitä Pyhä Henki pitää sisällään. Pyhä Henki tekee sen mitä meidän saarnamme ja opetuksemme eivät voi tehdä. On Pyhän Hengen työtä, jos syntinen löytää Kristuksen ja polvistuu ristin juurelle, katumaan syntejään ja pyytämään anteeksi pahoja tekojaan.

”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.” Joh. 16: 13. KR 33/ 38.

”Tien aukaisija käy heidän edellänsä; he aukaisevat tiensä, kulkevat portille ja lähtevät siitä ulos. Heidän kuninkaansa käy heidän edellään, ja Herra heitä johdattaa.” Miika 2: 13. KR 33/38.

Apostoli Pietari oli ollut Jeesuksen seurassa. Saanut olla maailman parhaimmassa opetuksessa, mutta joitakin viikkoja aiemmin hän oli kieltänyt olevansa Jeesuksen opetuslapsi ja Hänen seuraajansa. Kuitenkaan Jumala ei armolahjojaan ja kutsumustaan kadu. Pietari tuli takaisin Jeesuksen luokse ja sai lankeemuksensa anteeksi.

”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. ”Joh. 6: 37. KR 33/38.

Apostoli Pietari sai luvatun Pyhän Hengen voiman. Ja hänen kuuluisa helluntaipäivän saarnasta alkoi seurakunnan aika. Ilman Pyhän Hengen voimaa, Pietari ei olisi voinut saarnata niin väkevästi Jumalan suurista teoista, kuin hän saarnasi Pyhän Hengen voidellessa sanat, joita hän lausui. Pyhän Hengen kaste kuuluu jokaiselle uudestisyntyneelle Jumalan lapselle. Ilman Pyhän Hengen voimaa ei kukaan voi tehdä voitokkaasti evankeliumin julistustyötä.

”Vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” Apt. 1:8. KR 33/38.

Pyhän Hengen kasteesta alkoi seurakunnan aika. Yläsalissa olleet kaikki saivat Pyhän Hengen kasteen. Vielä sama Voima on voimassa. Meistä jokainen puetaan voimalla Korkeudesta. Anovalle annetaan Pyhän Hengen voima ja voitelu. Jokainen, joka janoaa Pyhän Hengen voimaa, hänelle annetaan ylitse vuotavasti ja kukkuramitoin. Pyhä Henki, Jumalan Henki on voiman Henki. Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja voitelee sanan ja tekee siitä eläviä sanoja.
”Joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.” 2. Kor. 3:6. KR 33/38.

Evankeliumi on armahtavaa sanaa, mutta ennen sitä pitää lain kirjaimen kuolettaa ja tuomita synti. Lakia saarnaamalla saadaan ihmiset epätoivoisiksi, mutta Pyhä Henki armon Henki antaa syntisille ilon ja vapauden. Pelkkää armoa korostava evankeliumi, johtaa lakihenkiseen ja ihmisen tekoihin perustuvaan uskoon. Puhdasoppinen veren evankeliumi julistaa synnin synniksi ja armon armoksi. Ajoittain tuntuu evankeliumin esillä pitäminen turhalta puuhastelulta. Toimeksianto tehtävään on Kaikkivaltiaan Jumalan antama, jotenka työ on Herran ja Hän vastaa tuloksista. Kiitos ja kunnia Hänelle kaikesta!

"Tämmöinen luottamus meillä on Kristuksen kautta Jumalaan;
ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta,
joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.”
2. Kor. 3: 4-6. KR 33/38.

Re: Veren evankeliumi

ViestiLähetetty: 16.02.2025 17:01
Kirjoittaja rita4
Rantasaari Liisa kirjoitti:” Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet.” Apt. 2: 28. KR 33/38.

Elämässämme joudumme usein teiden risteykseen. Monesti oikean suunnan valinta on vaikeaa, koska tien risteyksestä lähtee teitä moniin suuntiin. Hengellisestä näkökulmasta katsottuna oikean tien löytäminen on erittäin tärkeää, koska on opasteita eri uskontoihin ja kirkkokuntiin. Runsaudesta on vaikea valita, se paras tie, se elämäntie. Parasta olisi osoittaa se oikea tie, joka johtaa Jumalan luokse.

Jälleen syntyy ongelma, koska maailmassa on paljon jumalia. Jokaisella jumalalla on jotakin hyvää annettavanaan. Minkä jumalan lupaukset kestävät, ja ovat vakuuttavia todistamaan oikeasta valinnasta?

Elävän Jumalan luokse on hyvä johdattaa ihmisiä, koska silloin he itse saavat kohdata elävän Jumalan.


Tuo alku nosti mieleeni lapsuuden muiston, jonka sain koulussa, kun opettaja luki jotain kirjaa, jossa puhuttiin tienristeyksestä. Muistan vieläkin hyvin sen kertomuksen, nimeä en vain enää muista. Mutta kuitenkin siinä kerrottiin lapsista, jotka tulivat tien risteykseen ja heidän piti valita; kumpaanko suuntaan he lähtevät. Toinen tie oli leveä ja sen päässä tuoksui hyviä hajuja, ym herkkuja, sekä kiehtovaa nähtävää. Se tie oli muutenkin kaunista aluetta ja houkutteleva.

Mutta se toinen tie oli hyvin kapea, soratie, jonka päässä ei ollut mitään herkkuja tai muuta herkullista syötävää. Mutta se, mitä siellä taas oli, niin siellä oli niitä asioita, joita äitinsä oli pyytänyt heitä ostamaan kodin tarpeisiin. Siis tärkeitä asioita. Vaikka ei ollutkaan mitään ns herkkupöytää, tai muuta mieltä kiinnostavaa houkutusta..Vaan ja vain sitä, mitä elämiseen tarvittiin.

Kuinka siinä sitten kävi? Noh, toinen lapsista halusi mennä sitä ihanan näköistä, herkkujen tuoksua täynnään olevaa tietä, jonka lopussa oli.. etten sanoisi kaaos. Valtavasti ihmisiä, hirveän kuuloista hälinää, kaiken maailman silmän, sekä mielenkin täyttävää, silmäin pyyntöä, ym. Mutta siellä ei ollut myytävänä niitä asioita, joita olisi pitänyt ostaa ja viedä kotiin, ei, vaan lapsi jäi sen hulinan ja hälinän lumoihin, eikä olisi enää halunnut edes lähteä takaisin kotiinkaan. :roll:

Mutta se toinen lapsi meni sitä kaitaa ja kivistä tietä ja osti kaiken sen mitä äiti oli pyytänytkin tuomaan ja iloisin mielin palasi kotiin ja näytti äidilleen, miten hän oli ollut kiltti ja kuuliainen, eikä ollut mennyt veljensä mukaan sinne herkkuja ym houkutuksia olevaan kaupunkiin. Miten olikaan äiti iloinen poikansa nöyryydestä, ja hän sai äidiltä jotain paljon parempaa kuin mitä se toinen veli ei koskaan voinut edes saada sitä: kaikkien houkutusten, sekä herkkujenkaan keskeltä.

Mitä tämä on aina pienestä pitäen minulle puhunut? Sen, että on aina olemassa tienhaara, josta lähtee eri suuntiin 2 eri tietä. Ja olen aina nähnyt sen risteyksen kuin kahtena erilaisena tienä, kuin myöskin se; mihin ne johtavat. Ja minua on kuin ohjattukin miettimään sitä, että; Kumpaako tietä itse tahdon lähteä kulkemaan? Ja nyt aikuisena ja uskovana ymmärrän sen, että: Todellakin, on aina 2 eri tietä, joiden päämäärä on ihan erilainen. Ja aina ihmisellä itsellään on mahdollisuus valita; kumpaako tietä hän haluaa lähteä kulkemaan kohti määränpäätä. Onko se; laveatie, jossa on kyllä kaiken maailman herkut ja houkutukset, aivan kuin vain siellä olisi iloa ja onnea. Mutta jonka määränpää on kadotus.

Tai lähteä kulkemaan sitä kaitaa tietä, jolla saattaa jalka pieni horjahtaakin, mutta jossa aina on Auttaja vierellä nostamassa takaisn ylös jaloilleen. Ja jonka päämääränä on ihana taivas. Ja niinhän se on tänäkin päivänä. Jokaiselle ihmiselle, jossain vaiheessa elämäänsä tulee se valinnan paikka: lähteäkö sinne maailman remuamisen ja viihin hehkun ym houkutusten sekaan ja huomata kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä; etteihän tämä enää minua miellytäkkään.En saa rauhaa sydämeeni eikä mikään oikein onnistu. Silloin voi käydä mielessä se valinta, jonka joku toinen teki ja valitsi kaidan uskontien, jossa on sydämen rauha ja ilo siitä, että sa olla lapsi Jumalan, jonka päämääränä on taivas, ikuinen ilo ja rauha.

Todellakin on paljon erilaisia jumalia, ja eri uskontokuntia, mutta miten löytää se oikea? Mitä sanoo Raamattu?

Matt. 7:
7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.


9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,
10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?
11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!

12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.
13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.