Laki ja armo
Lähetetty: 02.05.2018 21:08Raine Pitkonen
Eihän tuohon saastaiseen voi edes koskea. Vaatteetkin hänen yllään on saastaiset. Hän ei ole edes koiran arvoinen. Miten voi ihminen elää noin likaista elämää? Kivityksen tuollainen ansaitsee. Avionrikkojanainen, syntinen, halveksittu. Pois yhteiskunnasta tuollaiset. Mooseksen laki määrää kuolemantuomion tuollaiselle. Laki on pyhä, siinä on vaatimukset, jotka pitää täyttää, muuten ei voi olla otollinen Jumalalle. Mitähän nasaretilainen sanoo tällaisesta naisesta, viedään hänet hänen luokseen ja pannaan tuomio täytäntöön siellä.
Vapisevin polvin ja itkuisin silmin laahautui nainen heidän edellään. Häntä halveksitaan, hänen päällensä syydetään herjaavia sanoja. Joku lyö häntä ja sylkee hänen kasvoilleen. Tämän kaiken näkee Jeesus. Missä on armahtavaisuus ja missä anteeksiantamus? Tällaisia ovat ihmiset. Lyövät lyötyä, lisäävät tuskaa, ovat valmiit hengen toiselta riistämään.
Mitä sanot sinä, Opettaja? Eikö olekin niin, että hänet kuuluu kivittää? Surullisena Jeesus katsoo naista ja sanoo:" Se on totta." Sitten hän nostaa katseensa ja suuntaa puheensa läsnä oleville: "Mutta kuka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven." Hän kumartui ja piirsi sauvallaan maahan. Alkaa kuulua kopse, kun kivet putoavat kovaan kallioon. Kivisydämet aukenivat, ja syyllisyys tuli esiin.
Hiljaa jokainen syyttäjä käveli pois. Paikalle jäi vain nainen ja Jeesus. "En minäkään sinua tuomitse, mene, äläkä enää syntiä tee." Laki tuomitsee, mutta armo, jonka Jeesus antaa, luo elämää. Ei ole kyse laittomuudesta, laki on hyvä, se saa aikaan synnintunnon. Jeesukseen uskomalla, häneen ainoaan, joka on täyttänyt lain viimeistä piirtoa myöten. Hänen kauttaa mekin olemme soveliaita menemään Isän tykö.
Eihän tuohon saastaiseen voi edes koskea. Vaatteetkin hänen yllään on saastaiset. Hän ei ole edes koiran arvoinen. Miten voi ihminen elää noin likaista elämää? Kivityksen tuollainen ansaitsee. Avionrikkojanainen, syntinen, halveksittu. Pois yhteiskunnasta tuollaiset. Mooseksen laki määrää kuolemantuomion tuollaiselle. Laki on pyhä, siinä on vaatimukset, jotka pitää täyttää, muuten ei voi olla otollinen Jumalalle. Mitähän nasaretilainen sanoo tällaisesta naisesta, viedään hänet hänen luokseen ja pannaan tuomio täytäntöön siellä.
Vapisevin polvin ja itkuisin silmin laahautui nainen heidän edellään. Häntä halveksitaan, hänen päällensä syydetään herjaavia sanoja. Joku lyö häntä ja sylkee hänen kasvoilleen. Tämän kaiken näkee Jeesus. Missä on armahtavaisuus ja missä anteeksiantamus? Tällaisia ovat ihmiset. Lyövät lyötyä, lisäävät tuskaa, ovat valmiit hengen toiselta riistämään.
Mitä sanot sinä, Opettaja? Eikö olekin niin, että hänet kuuluu kivittää? Surullisena Jeesus katsoo naista ja sanoo:" Se on totta." Sitten hän nostaa katseensa ja suuntaa puheensa läsnä oleville: "Mutta kuka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven." Hän kumartui ja piirsi sauvallaan maahan. Alkaa kuulua kopse, kun kivet putoavat kovaan kallioon. Kivisydämet aukenivat, ja syyllisyys tuli esiin.
Hiljaa jokainen syyttäjä käveli pois. Paikalle jäi vain nainen ja Jeesus. "En minäkään sinua tuomitse, mene, äläkä enää syntiä tee." Laki tuomitsee, mutta armo, jonka Jeesus antaa, luo elämää. Ei ole kyse laittomuudesta, laki on hyvä, se saa aikaan synnintunnon. Jeesukseen uskomalla, häneen ainoaan, joka on täyttänyt lain viimeistä piirtoa myöten. Hänen kauttaa mekin olemme soveliaita menemään Isän tykö.