Kukkia synnille?
Synti saa kukkia?
Opetus ja julistus eivät saa asiasta kiinni. Ihminen on unohtanut Jumalan. Vieläkö toivomme muutosta muulla tavalla vai joko uskomme, että vain, kun Jumalan Henki puuttuu tilanteeseen, asiamme paranee?
Miten ihminen voi olla mukana sellaisessa Hengen liikkumisessa? Ei kai muuten kuin rukouksen kautta? Se on totta. Mutta ensimmäinen asia, johon on puututtava on oman mielen tila. Jos sitä ei käsitellä, saamme rukoilla tuomiopäivään saakka ilman, että edes Hengen liikahtamista tapahtuu.
"Teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule." (Jes. 59:2)
On hyvä katsoa sanaa, jossa meitä kutsutaan mielen muutokseen. Jumalalla on halu antaa onnistumisensa ihmiselle, mutta ihmisen rikkomukset pitävät sen kaukana elämästä.
"Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa." (Joel. 2:12-13)
Vääryydet tulee tunnustaa ja panna pois. "Jos minä olisin vaalinut vääryyttä sydämessäni, ei Herra olisi minua kuullut." (Ps. 66:18)
Antakoon ihminen Jumalan tutkia sydäntään ja antakoon paljastaa ne asiat, jotka ovat esteenä. Minä en voi tietää, mitä vääryyttä sinulla on. Sinä tiedät ja Jumala tietää.
Voi olla, että sinun on hylättävä joku palvomasi asia. Ehkä sinun tulee hyvittää jokin asia. Ehkä olet ollut epäantelias ja jättänyt antamatta sitä, mikä kuuluisi Jumalalle.
Asia makaa ainoastaan teidän kahden, sinun ja Jumalan välillä. Tällaisessa tilanteessa, jossa mielenmuutos puuttuu, on aivan sama vaikka ihminen lopettaisi rukoilemisensa ja nousisi jaloilleen tekonöyryydestään. Mutta asia paranee heti, kun yhteyden este käsitellään pois.
Airut/Herald Int.
Opetus ja julistus eivät saa asiasta kiinni. Ihminen on unohtanut Jumalan. Vieläkö toivomme muutosta muulla tavalla vai joko uskomme, että vain, kun Jumalan Henki puuttuu tilanteeseen, asiamme paranee?
Miten ihminen voi olla mukana sellaisessa Hengen liikkumisessa? Ei kai muuten kuin rukouksen kautta? Se on totta. Mutta ensimmäinen asia, johon on puututtava on oman mielen tila. Jos sitä ei käsitellä, saamme rukoilla tuomiopäivään saakka ilman, että edes Hengen liikahtamista tapahtuu.
"Teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule." (Jes. 59:2)
On hyvä katsoa sanaa, jossa meitä kutsutaan mielen muutokseen. Jumalalla on halu antaa onnistumisensa ihmiselle, mutta ihmisen rikkomukset pitävät sen kaukana elämästä.
"Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa." (Joel. 2:12-13)
Vääryydet tulee tunnustaa ja panna pois. "Jos minä olisin vaalinut vääryyttä sydämessäni, ei Herra olisi minua kuullut." (Ps. 66:18)
Antakoon ihminen Jumalan tutkia sydäntään ja antakoon paljastaa ne asiat, jotka ovat esteenä. Minä en voi tietää, mitä vääryyttä sinulla on. Sinä tiedät ja Jumala tietää.
Voi olla, että sinun on hylättävä joku palvomasi asia. Ehkä sinun tulee hyvittää jokin asia. Ehkä olet ollut epäantelias ja jättänyt antamatta sitä, mikä kuuluisi Jumalalle.
Asia makaa ainoastaan teidän kahden, sinun ja Jumalan välillä. Tällaisessa tilanteessa, jossa mielenmuutos puuttuu, on aivan sama vaikka ihminen lopettaisi rukoilemisensa ja nousisi jaloilleen tekonöyryydestään. Mutta asia paranee heti, kun yhteyden este käsitellään pois.
Airut/Herald Int.