ilosanoma.munfoorumi.com

Eino Nupponen

Kaikki me olemme saanet elämässämme monenlaisia kutsuja. On ollut kutsuja vierailulle, syntymäpäiville, kihlajaisiin, häihin, hautajaisiin. Ehkä hautajaiskutsuja lukuun ottamatta ne ovat olleet ilontäyteisiä kutsuja. Olemme alkaneet tehdä valmistuksia juhlia varten.

Nyt on Jumalan kutsun aika! Hän kutsuu meitä kaikkein suurimpaan juhlaan, joka ei pääty koskaan ja jossa kenelläkään ei ole murheen häivääkään. Kutsuja pyyhkii meiltä pois nekin murheet, joita olemme saaneet kantaa pienen elämämme ajan. Siksi niissä juhlissa vallitsee täydellinen ilo ja juhlariemu.

Miten ystäväni, suhtaudut tähän kutsuun? Otatko sen vastaan yhtä riemuiten, kuin ystäväsi hääkutsun? Olet ehkä aikasemmin kuullut Jumalan kutsua. Raamattu kertoo, että Jumala kutsuu monella eri tavalla. " Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata." ( Job 33:14) Hän puhuu ""Kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä." ( Job 33:17)

Tällaisia ikäviä ominaisuuksia emme yleensä näe itsessämme. Siksi emme myöskään ota vastaan ensimmäistä kutsua. Jumala joutuu toimimaan niin kuin saman luvun jakeet 29-30 kertovat: "Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle, palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa." (Job: 29-30) Tämä on Jumalan rakkauden valtavuutta, joka käy yli meidän käsityskykymme ja ymmärryksemme. "Sillä, Jumala ei tahdo, että yksikään ihminen hukkuu, vaan että kaikki tulisivat pelastukseen"

Jumala siis puhuu kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä. Joku arvostelija nyt saattaa sanoa, että Jumalan kutsun ulkopuolelle jää suurin osa ihmiskuntaa sekä kaikki naiset. Meidän mittapuumme mukaan suurinta osaa ihmisistä ei kukaan voi syyttää pahanteosta. He ovat niin sanottuja hyviä ihmisiä. He harrastavat kaikkea hyvää. Naisten ylpeydestä ei puhuta mitään. Eikö Jumala halua pelastaa näitä sieluja? Jeesus sanoi, että, kukaan ei voi tulla hänen tykönsä, ellei Isä häntä vedä. Onhan Jumalan puhe juuri tätä vetämistä.

Antakaamme Jumalan Sanan ratkaista tämä ongelma. Se kertoo, ketkä kuuluvat hyvien ihmisten ja ketkä pahantekijöiden joukkoon. Tulee ottaa huomioon ero meidän ja Jumalan ajatus-ja arvostelutavassa. Jumala sanoo: " Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." ( Jes 55:8-9)

Tähän perustuu Jumalan toiminta. Hänen ei tarvitse kysyä ihmiseltä lausuntoa, millaisia me olemme. Hän tietää sen paremmin. Seuraava hänen sanan kohta paljastaa, missä hyvien ihmisten ja pahantekijöiden raja kulkee: " Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset, kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään" ( Room 3: 9-12)

Tämä oli Jumalan antama lausunto meistä. Se pudottaa kerralla pois kaikki meidän mielestämme hyvät ja asettaa kaikki tasapäisinä pahantekijöinä eteensä, armahtaakseen kaikkia. " Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi." ( Room 11:32) Sen tähden Jumalan edessä on pahan tekemistä kaikki se, mikä vastustaa Jumalan pelastussuunnitelmaa, eli Jumalan tahtoa. Paha on meillä perintönä Aadamilta, ja siitä vapaudumme vain Jumalan armon ja anteeksi antamisen avulla.

Miten sitten on miehen ylpeyden laita, josta Jumala tahtoo pelastaa? Eivätkö naiset olekaan ylpeitä? Tulee ymmärtää Jumalan Sanan kokonaisuus eikä valita sieltä vain muutamia lauseita. Tilanne on tässä sama kuin pahantekijöiden kohdalla, josta äsken luimme. Suurin osa ihmiskuntaa ei myönnä olevansa ylpeitä, eivätkä ystävätkään voi heitä syyttää sellaisiksi. Jumala ei kuitenkaan tarkoita sellaista ylpeyttä, jota me nimitämme ylpeydeksi. Hän näkee ylpeytenä sen, jos ihminen ei näe tarvitsevansa Jumalan armoa ja anteeksiantamusta pelastuakseen, vaan luulee selvityvänsä iankaikkiseen elämään omin neuvoin. Silloinhan olisi Jeesus turhaan kuollut, tai hän olisi kuollut vain muutamien pahojen puolesta.

Silloin ei myöskään lukemamme Roomalaiskirjeen sanoma pitäisi paikkaansa. Siinä sanottiin, että kaikki me olemme poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet. Tämä pitää paikkansa myös ihmisen ylpeyteen nähden, jossa tarvitsemme myös Jumalaan armoa.

Se ettei luetussa Sanan kohdassa puhuttu naisten ylpeydestä mitään, johtuu siitä, että Jumala on luonut miehen hallinnollisessa mielessä kaiken pääksi, perhepiirissä, seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Siksi Raamattu on ilmoitukseltaan mieskeskeinen, vaikka kaikki Raamatun opetukset, joita ei ole selvästi osoitettu jollekin määrätylle ihmisryhmälle, koskevatkin kaikkia, sekä miehiä, naisia, poikia että tyttöjä. Pelastus on kaikkia varten täsmälleen sama. Siksi meidän tulee ottaa tarkka vaari siitä, mitä kuulemme, ettemme vain kulkeutuisi Jumalan valmistaman pelastuksen ohi, kuten Hebr 2 varoittaa. Koska jokainen tulkitsee Jumalan puheen omalle kohdalleen eri tavalla, Jumala joutuu käyttämään monenlaisia kutsumiskeinoja, että jokainen ymmärtäisi sen rakastavan Jumalan puheeksi ja ottaisi siitä vaarin.

Ystäväni, jos olet kuullut tämän kirjoituksen kautta Jumalan kutsun kohdallasi, älä päästä sitä ohitsesi, vaan ota se vastaan Jeesuksen nimessä.

Jeesus sinua pelastuksen armolla siunatkoon!

Nyt on Jumalan kutsun aika! Hän kutsuu meitä kaikkein suurimpaan juhlaan, joka ei pääty koskaan ja jossa kenelläkään ei ole murheen häivääkään. Kutsuja pyyhkii meiltä pois nekin murheet, joita olemme saaneet kantaa pienen elämämme ajan. Siksi niissä juhlissa vallitsee täydellinen ilo ja juhlariemu.

Miten ystäväni, suhtaudut tähän kutsuun? Otatko sen vastaan yhtä riemuiten, kuin ystäväsi hääkutsun? Olet ehkä aikasemmin kuullut Jumalan kutsua. Raamattu kertoo, että Jumala kutsuu monella eri tavalla. " Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata." ( Job 33:14) Hän puhuu "Kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä." ( Job 33:17)

Tällaisia ikäviä ominaisuuksia emme yleensä näe itsessämme. Siksi emme myöskään ota vastaan ensimmäistä kutsua. Jumala joutuu toimimaan niin kuin saman luvun jakeet 29-30 kertovat: "Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle, palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa." (Job: 29-30) Tämä on Jumalan rakkauden valtavuutta, joka käy yli meidän käsityskykymme ja ymmärryksemme. "Sillä, Jumala ei tahdo, että yksikään ihminen hukkuu, vaan että kaikki tulisivat pelastukseen"

Jumala siis puhuu kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä. Joku arvostelija nyt saattaa sanoa, että Jumalan kutsun ulkopuolelle jää suurin osa ihmiskuntaa sekä kaikki naiset. Meidän mittapuumme mukaan suurinta osaa ihmisistä ei kukaan voi syyttää pahanteosta. He ovat niin sanottuja hyviä ihmisiä. He harrastavat kaikkea hyvää. Naisten ylpeydestä ei puhuta mitään. Eikö Jumala halua pelastaa näitä sieluja? Jeesus sanoi, että, kukaan ei voi tulla hänen tykönsä, ellei Isä häntä vedä. Onhan Jumalan puhe juuri tätä vetämistä.

Juuri näin; Jumala kutsuu sinua, joka et vielä ole tehnyt uskon ratkaisua, niin Hän kutsuu sinua omakseen, saamaan rauhansa lahjan ja ilon elämääsi. Mutta Hän kutsuu myöskin sinua uskova ystäväni, joka olet mennyt maailman, tai sielulisuuden mukaan, tunnekokemuksia vain etsimään, tai korvasyyhy puheita ottaan vastaan, jotka eivät laita sinua, tai ketään parannuksen paikalle. Hän haluaa sinutkin mukaansa sinne Hääjuhlaansa taivaaseen, siis Karitsan Hääjuhlaan! Oisko se sinusta epämiellyttävää joutua, tai päästä siihen suureen, taivaalliseen juhlaan mukaan? Miten on?

Kuinka kiva on päästä jonkun omaisen tai ystävänsä hääjuhlaan mukaan. Eikö olisi vielä valtavampaa päästä taivaalliseen Hääjuhlaan mukaan, ja elämään kerran siellä taivaan ihanuudessa, jossa ei nää ole tietoakaan surusta, murheesta, kivusta, tms ikävästä, mitä täällä maan päällä on meillä kaikilla ihan elämämme loppuun asti tavalla, tai toisella..Sitä kannattaa tosissaan ja totisella sydämellä ajatella, tehdä ns invertaariota oman elämänsä suhteenkin.

Varmastikin on yhtä vaikeaa ottaa vastaan Jumalan pelastuskutsua ekaa kertaa, kuin ottaa vastaan Jumalan uudistumiseen kehottavaa kutsua; muutokseen, muuttumiseen, itselleen ja haluilleen kuolemista. Mutta olipa sitten kysymyksessä kumpi tahansa, niin ne ovat Jumalan suurta rakkautta juuri sinuakin kohtaan rakas ystäväni ja Hän, Herramme Jeesus Kristus haluaa pelastaa sinutkin kadotuksen kauheuteen joutumisesta. Nythän ei enää puhuta kadotuksen todellisuudesta ja sanotaan ettei siitä saa puhua, tai pelotella. Sanotaan, että se on rakkaudettomuutta, kun puhutaan siitä mihin joutuu, JOS ei ota Jeesusta sydämeensä asumaan, tai pyri elämään Raamatun Sanan Totuudessa [niin kuin on kirjoitettukin] ja Jumalan Hengen johdatuksessa. On ehkä jo aika kuin herätä tajuamaan se totuus myöskin, ettei Jumalamme ole joulupukki joka aina vaan antaa hyviä lahjoja: elit sitten miten tahansa, ei todellakaan. Vaan Hän on Kaikkivaltias Jumala, Hän on pyhä ja Hän myöskin rankaisee, ja jopa paaduttaa sydämen, jos jatkuvasti toimimme Häntä ja Sanaansakin vastaan, emmekä alistu tahtonsa alle tottelemaan...

Mutta rakkaat; Eihän se ole pelottelua, jos ja kun kerromme Jumalan Sanan totuuksista, vaan ihan Raamattuun kirjoitettu Totuus! Se on todellisuutta ja sitä ei saa pyyhittyä pois vain olemalla siitä hiljaa, ei todellakaan. Vaan se on todellisuutta ja se kohtaa jokaista rajan yli siirtyvää, joka ei ole eläissään ottanut Vapahtajaansa Jeesusta kristusta sydämeensä asumaan, eli tullut uskoon. Mutta se kohtaa, koskettaa, niin kurjaa kuin sitä on sanokin ns ääneen, niin se kadotus voi kohdata myöskin meitä jo uskossakin olevia, jos miellymme hellimään ja rakastamaan lihamme tahtoa, ja eksymme väärään evankeliumiin, väärän jeesuksen seuraamiseen, jossa on vain kivaa, tai päänuppi ihan sekasin tunnekokemuksista, mutta jossa ei ole synnintuntoa ja Jumalan pelkoa, katumista, tms..

Kuka tietää, milloin meidän itsekunkin aika päättyy ja Jumala sanoo; "Nyt on aika lähteä pois tästä ajasta!" Rakas ystäväni; Silloin Ei kuule enää auta parhaat lääkäritkään ketään, kun aika on täysi. Siksi onkin hyvä ymmärtää ja sisäistää itselleen, että: Jokaisella meillä on se meidän Oma aikamme täällä. Ja kun se täyttyy, niin me lähdemme pois tästä ajasta, kuolema kohtaa ja silloin onkin äärettömän tärkeää se; Miten elimme täällä ajassa? Ja miten olimme toimineet, kun Jumala on kutsunut meitä pelastukseen Rakkaan Poikansa Jeesuksen kautta ja nimessään, veressään? Otimmeko Hänet, Jeesuksen vastaan ja pysyimmekö Hänen tahdossaan, ja pysyimmekö myöskin Hänen sanassaan sitä vesittämättä itsellemme paremmin sopivaksi? Nää voi tuntua vähäpätöisiltä asioilta, mutta ne Ei kuitenkaan ole sitä. Koska niistä riippuu aika pitkälle se, missä vietämme ikuisuutemme. Kantsii siis miettiä: Loukkaannummeko puhujiin, vai nöyrymmekö parannukseen?!

Ystäväni, jos olet kuullut tämän kirjoituksen kautta Jumalan kutsun kohdallasi, älä päästä sitä ohitsesi, vaan ota se vastaan Jeesuksen nimessä.

Jeesus sinua pelastuksen armolla siunatkoon!