ilosanoma.munfoorumi.com

Esa Kuusinen

Kun ihminen huutaa Jumalan puoleen, hänellä on usein hätä ajallisista asioista. Tällainen hätä ei johda pelastuskokemukseen. Tunteet eivät johda taivastielläkään eteenpäin. Miksi ihmiset eivät tule uskoon, vaikka käyvät saamassa apua?

Jeesus ei pääasiassa kohdannut ihmisten aineellista pahoinvointia. Ensimmäiseksi Jeesus kosketti hengellisiä asioita, ne olivat tärkeimpiä asioita. Fariseukset eivät pitäneet siitä, että mentiin hengen alueille. Luulen, että meidänkin tulisi enemmän vaikuttaa ihmisen henkeen, siihen voidaan vaikuttaa vain Sanan saarnalla. Sitä me voimme tarjota ihmisille, toki aineellinen apukin on hyvää.

Kun ihminen näkee oman hengellinen tilansa, hän näkee asian, kuten Daavid psalmissa 40: 40: ”Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni. Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta ja lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni.” Ihminen ymmärtää, että tarvitaan elävä Jumala nostamaan ylös turmion kuopasta. Minä olin tehnyt niin paljon syntiä, että jos Jumala ei olisi niitä minulle näyttänyt, niin olisin ollut hukassa. Jumalan Sana alkaa näyttää asioita, joita ihmissilmällä ei näe. Kiitos Jumalalle siitä, että voimme vielä olla auttamassa ihmisiä tähän tilanteeseen! Se ei ole miellyttävää, kun omatunto herätetään. Silloin ihminen näkee itsensä sellaisena kuin on.

Room. 10:13-14 on kirjoitettu: ”Sillä 'jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu'. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?”. Jumala tahtoo vielä lähettää seurakuntansa niin, että todellinen herätys syntyisi tässä maassa. Tarvitaan todellinen herätys, muu ei riitä.

Psalmissa 40 kävi niin, että alkoivat uudet laulut, uudet ylistyslaulut, uusi tahtoelämä. Se on Jumalan teko. Emme pysty ketään pelastamaan, mutta voimme pitää Jumalan tahtoa esillä.

rita4 kirjoitti: Kun ihminen huutaa Jumalan puoleen, hänellä on usein hätä ajallisista asioista. Tällainen hätä ei johda pelastuskokemukseen. Tunteet eivät johda taivastielläkään eteenpäin. Miksi ihmiset eivät tule uskoon, vaikka käyvät saamassa apua?

Jeesus ei pääasiassa kohdannut ihmisten aineellista pahoinvointia. Ensimmäiseksi Jeesus kosketti hengellisiä asioita, ne olivat tärkeimpiä asioita. Fariseukset eivät pitäneet siitä, että mentiin hengen alueille. Luulen, että meidänkin tulisi enemmän vaikuttaa ihmisen henkeen, siihen voidaan vaikuttaa vain Sanan saarnalla. Sitä me voimme tarjota ihmisille, toki aineellinen apukin on hyvää.

Kuinka usein muistan itsekin huutaneeni Herran puoleen jo ennenkuin sain tulla uskoon.. hyvin, hyvin usein. Mutta ei siinä ajatellut, että sitä täytyisi uskoon tulla, ei. Vaan ja ainoastaan saada ns aineellinen, sen hetkinen apu asioihinsa ja ongelmiinsa, ei muuta. Kiittääkään en paljoa tainnut, kun tottakai Jumalan pitää auttaa; oli ajatteluni ja uskallan sanoa, että se on hyvin monien ajattelu edelleenkin.Miten niin tottakai Jumalan pitää auttaa ihmislasta? Ei häntä siihen mikään pakota, vaadi, mutta koska hän rakastaa jokaista ihmistä, niin hän Haluaa auttaa meitä, kun käännymme hänen puoleensa.

Nyt, kun olen saanut Herran armosta olla jo 25v uskossa, niin nyt sydämeni palaa halulle saada voittaa sieluja taivaan kotiin. Mutta sekään ei onnistu minun, tai kenenkään muunkaan uskovan omasta tahdosta, ei. Vaan siihen tarvitaan montakin asiaa, joita ei aina tule sillai ajateltuakaan, mutta uskon näiden olevan ihan Raamatun Sanan mukaisia.

Elikkä, se mitä ensin täytyy tapahtua ihmisen mielessä, on; saada etsikkoaika. Ja kun saadaan etsikkoaika sydämeen ja koetaan miten Herra kutsuu omakseen, niin tarvitaan meitä ja heitä, jotka uskallamme saarnata rakkauden ja totuuden evankeliumia heille, jossa kutsumme heitä taivaan kansalaisiksi ja pelastukseen. Ei riitä rakkaus, vaan tarvitaan myöskin Raamatun totuus, joka on ja pysyy muuttumatomana, olipa aikakausi sitten mikä tahansa, tai me ihmiset millaisia tahansa, tai jopa mikä tahansa onkin Raamatun käännös, niin tärkeintä on pysyä totuudessa ja olla vesittämättä Jumalan Sanaa omilla, tai toistenkaan ajatuksilla ja luuloilla, tms..

Hyvin paljon puhutaan miten Jeesuskin paransi ja siksi halutaan kuin pönkittää parantumisen tärkeyttä, etten sanoisi parantumisen "pakkoa" ja että kuka vain voi parantaa, tms.. Mutta minä itse olen aina kokenut ja uskon tulevani pysymäänkin aina siinä ajatuksessa, että:Ensin tulee synnintunto, etsikkoaikana jolloin ihminen voi vastaanottaa pelastuksen. Eli; Tärkeintä on sielun pelastuminen ja sen jälkeen vasta tulee parantuminen! Tiedän, että moni ei ajattele näinpäin, tai pidä siitä, että pidän tärkeysjärjestystä tällaisena, mutta uskon Jeesuksellekin olleen ja olevan tärkeintä ihmisen pelastuminen ja uskoontulo, lähteä seuraamaan Häntä. Kuin että paranee, mutta pysyy siltikin uskosta osattomana sekä: ilman taivaspaikkaa elävänä.

Moni sanoo ettei ihminen voi pelastua milloin vain, vaan siloin, kun hän kokee ja kuulee, tuntee sisimmässään Jumalan kutsuvan häntä pelastukseen ja uskon asiat alkavat kiinnostaa tavalla, tai toisella. Uskon näin myöskin olevan. Sillä jos puhumme Jumalan Sanaa ihmiselle, tai ihmisille, joita ei kiinnosta uskon asiat millään tavalla, tai he ovat olevinaan jo uskovaisia; vauvakasteensa, kirkkoon kuulumisensa, tms perusteella, niin kyllä se on kuin vettä heittäisi silloin kylmään kiukaaseen. Se kastuu mutta ei lämpiä.

Joh. 6:65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".

Niin voihan ihminen tulla Jumalan luokse ja monet tulevatkin, ainakin salaa toisilta, mutta ovatko he silloin halukkaita myöskin pelastumaan, pyytämään syntejään anteeksi Jeesukselta ja uudestisyntymään Elävään uskoon Jeesuksessa Kristuksessa? Siis, jos ei Jumala ensin vedä heitä pelastukseen ja laita askaroimaan uskonasioilla, sekä: anna omantunnon koskettaa sydämiä, niin että he tajuavat olevansa syntisiä ja kurjia ja ilman mahdollista taivaspaikka, jos eivät ota pelastusta vastaan ja usko >Jeesukseen Jumalan Poikana.

Nyt opetetaan rakkauden evankeiumia; ilman totuutta ja Jumalan Sanan totuutta ennenkaikkea. Se ei ole pelastavaa laatua olevaa puhetta, jos tärkeimmät asiat pelastukseen liittyen jätetään pois: ettei kukaan vain loukkaantuisi. Sanan tehtävä on minusta ainakin; laittaa aralle ja nöyrälle paikalle ja etsimään Herran kasvoja sekä tahtoaan ja silloin se aina pakostakin kirpasee enemmän tai vähemmän ja on tarpeenkin, jotta syntyisi halu muutokseen.