Sisimmän joulusiivous

[rita4]

23.12.2024 07:30 (päivitetty 13:01)

Jouni Lallukka
Kirjoittaja on Patmos Lähetyssäätiön kehityspäällikkö, raamattukouluttaja ja kirjailija. Apologetiikasta kiinnostunut Jumalan Sanan totuuksien puolustaja ja viisauden ystävä, joka haluaa rohkaista muita elämän matkalla kulkevia kanssamatkaajiaan.
--------------------------------------
Siivosimme ennen joulua vaimoni kanssa asuntoamme. Toiveena oli saada asunto siistiksi jouluun mennessä ja aika hyvin siinä onnistuimmekin. Sen tavaran määrä, mitä vuosien varrella oli kertynyt, oli uskomaton. Osasta luovuimme. Osa meni myyntiin. Osa roskiin ja osa kellariin. Vaikka siivoaminen ei olekaan jouluna se ensimmäisenä mieleen tuleva asia, on se siivouksen lopputulos jotakin, mistä on ihanaa nyt joulunaikaan nauttia.

Elämän romuläjät sumentavat näkökykyämme

Rehellisesti sanottuna ymmärsimme, että olemme asuneet sellaisessa kaaoksessa, että olimme jo unohtaneet, miten mukava ja kodikas asuntomme oikeasti on. Molempien huulilta pääsi toiveikas huokaus olisipa täällä aina näin siistiä. Sitten kolahti. Niinhän se on elämässänikin. Vuosi kuluu ohitse nopeammin kuin huomaankaan monenlaisten kiireiden ja askareiden parissa. Joskus haasteet iskevät päin näköä. Joskus sitä rämpii enemmänkin vajavaisena ja epäonnistuvana ihmisenä. Elämän aallokossa voimat välillä uupuvat.

Jumala haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, mikä meidän arvomme Hänen silmissään on. Jumala näkee meidät – niiden elämän romuläjienkin alta – korvaamattoman arvokkaana ja rakkaana. Muistanko itse omaa arvoani Hänen silmissään vai onko huomioni kohdistunut liikaa niihin elämäni romuläjiin? Paavali muistuttaa sisäisen ihmisemme uudistumisesta:

Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. (2.Kor.4:16-18)

Vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. […] Näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. Meidän arvomme Jumalan silmissä ei ole sidottu siihen ulkoiseen, ajalliseen ja katoavaan, vaan sisäiseen, näkymättömään ja iankaikkiseen. Meidän vajavaisuutemme, puutteemme ja virheemme tulevat poistumaan ja katoamaan, mutta se ikuinen, uudistuva sisäinen ihminen pääsee vielä perille taivaan iloon.

Lyödyt leimat saavat kokemaan arvottomuutta

Sisimmän arvo saattaa unohtua myös niiden leimojen vuoksi, mitä meihin on saatettu elämämme matkalla lyödä. On tullut laiminlyödyksi, haukutuksi tai unohdetuksi. Joskus se johtaa ihmisen unohtamaan oman sisimmän arvonsa Jumalan silmissä. Sisimmän kipuun saatetaan hakea helpotusta esimerkiksi riippuvuuksista. Tällöin käyvät toteen sanat: Koira palaa oksennukselleen ja Pesty sika rypee rapakossa (2.Piet.2:22).

Unohdamme, että Jumala on pessyt meidät puhtaaksi Kristuksen verellä. Unohdamme, että meidät on luotu yhteyteen Jumalan kanssa. Unohdamme arvomme ja asemamme Jumalan rakkaina lapsina ja tyydymme vähempään. Jumala näkee meidät korvaamattoman arvokkaana ja haluaa Sanansa ja Pyhän Henkensä kautta tehdä meissä sisimmän siivousta. Me emme itseämme pysty puhdistamaan, mutta Herra pystyy. Hän tietää mikä siivousväline ja puhdistusaine puree parhaiten mihinkin. Karitsan veri on siinä ylivoimainen.

Herra muistuttaa meitä sisimmän kauneudesta, jonka Hän on meihin luonut. Silloin on helpompaa pitää vaelluksensa puhtaana, kun muistaa, että meitä ei ole tarkoitettu palaamaan oksennuksellemme, kun elämä koettelee tai rypemään rapakossa, kun asiat eivät suju. Rapakossa pyöriminen ei auta mihinkään, mutta sisimmän siivous auttaa.

Jos olet Kristuksen oma, olet Kuninkaan lapsi. Olet taivaan ja ikuisuuden perillinen. Olet suunnattoman arvokas ja rakas Jumalalle. Sisimpäsi arvo ei riipu siitä onko elämäsi parkettilattia kunnossa ja naarmuton. Arvosi ei riipu siitä onko elämäsi kattolampuista osa sammunut vai loistavatko ne kaikki kirkkaasti. Kiiltävätkö hanat ja suihku metallinhohtoisena. Onko peili tahraton.

Arvosi ei vähene, vaikka ihmiset elämäsi aikana olisivat yrittäneet kaataa päällesi jos jonkinlaista roinaa huonon käytöksensä kautta. Arvosi on sinun sisimmässäsi. Se ikuinen sielu, jonka Jumala sinuun on luonut.

Taivaallinen joulusiivous pesee ikkunat ja peilit puhtaaksi

Romuläjien lisäksi myös pesemättömät ikkunat usein himmentävät sielumme maisemaa. Joskus sitä unohtaa, miten kaunis luonto niiden lasien takana olikaan. Elämän huolet, taakat ja pelot hämärtävät ikkunalasien takana olevaa maisemaa, mutta ei maisema mihinkään ole muuttunut. Siihenkin auttaa taivaallinen siivous. Kun Jumalan rakkaus muistuttaa masentunutta siitä, kuinka Jeesus syntyi jouluna maailmaan. Kuinka Jumala antoi ihmiskunnalle kaikkein hienoimman ja arvokkaimman joululahjan aivan ilmaiseksi. Pelkästä rakkaudesta. Peilikin on syytä toisinaan kiillottaa, jotta näkee selvemmin totuuden itsestään. Näkökyvyn edistäjinä Jumalan Sanan ja rukouksen parissa vietetty aika ovatkin korvaamattomia.

Jos elämääsi on päässyt pesiytymään rojuläjiä tai ikkunat ja peilit ovat hämärtyneet, anna Jumalan aloittaa siivous sinun elämässäsi. Anna Hänen muistuttaa sinua siitä, minkälaiseksi Hän sinut on luonut ja minkälaiseksi on elämäsi tarkoittanut. Joskus elämässä roiskuu, kun rapataan, mutta Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi (Jes.1:18).

Jumalan vaikutuksesta saamme päivä päivältä selvemmin nähdä sen rakkauden suuruuden, jolla Hän meitä rakastaa. Jumalan vaikutuksesta saamme myös päivä päivältä nähdä selvemmin sen, miten arvokkaita olemme Hänelle. Kun näkee puhtaan pinnan kauneuden, haluaa entistä enemmän pyrkiä siihen, että se pinta pysyy yhtä puhtaana jatkossakin. Jumalan pyhittävän armon ansiosta.

Kristuksessa on avoin lähde kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan (Sak.13:1). Hänen verensä tuo puhdistuksen. Puhdistuksen sisimpäämme, jumalsuhteeseemme ja suhteisiin toisten ihmisten kanssa.

Oikein siunattua joulua sinulle!

[rita4]

Jumala haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, mikä meidän arvomme Hänen silmissään on. Jumala näkee meidät – niiden elämän romuläjienkin alta – korvaamattoman arvokkaana ja rakkaana. Muistanko itse omaa arvoani Hänen silmissään vai onko huomioni kohdistunut liikaa niihin elämäni romuläjiin? Paavali muistuttaa sisäisen ihmisemme uudistumisesta:

Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. (2.Kor.4:16-18)

Vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. […] Näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. Meidän arvomme Jumalan silmissä ei ole sidottu siihen ulkoiseen, ajalliseen ja katoavaan, vaan sisäiseen, näkymättömään ja iankaikkiseen. Meidän vajavaisuutemme, puutteemme ja virheemme tulevat poistumaan ja katoamaan, mutta se ikuinen, uudistuva sisäinen ihminen pääsee vielä perille taivaan iloon.

Siinä veli kertoo miten olivat vaimonsa kanssa siivonneet kotiaan ja kuinka paljon sitä romua, turhaa tavaraa olikaan kaiken keskellä, josta luopuivat..Mutta, kuin helposti se koti kohta hetken ajan kuluttua jälleen alkaa täyttyä kaikesta turhasta, jota ei todellakaan tarvitsisi.

Ps. 51:
8 Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
9 Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
10 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
11 Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
12 Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.

Minusta tässä on todella hyvä psalmi, joka saa olla ihan sydämen rukous, ainakin itselläni. tarvitsemem puhdistautumista joka ikinen elämämme päivä loppuun asti. Käydä rukousalttarille avoimena, rehellisenä Jumalamme eteen, pyytäen Jeesukseltamme anteeksiantoa sekä verensä pesua sydämiimme. Minä tarvitsen ainakin sitä päivittäin..Miten on sinun laitasi rakas ystäväni?

Niinpä, kuinka äkkiä ja helposti sitä kuin unohtaa miten arvokas on Jumalalle Jeesuksen nimen, sekä veren tähden, kun on synnit anteeksi saatu ja uusi elämä Kristuksessa Jeesuksessa on saanut alkaa verisen ristinpuun juurelta. Mihin katosi siitä kiitollisus, kun nimi on Elämän kirjassa. Ja sinäkin, joka et vielä ole astunut, sitä elämäsi tärkeintä askelta ja ottanut Vapahtajaasi Jeesusta Kristusta, Poikaa Jumalan elämääsi, sekä sydämeesi asumaan, niin sinuakin Jumala rakastaa tosi paljon ja Hän tahtoisi nähdä sinutkin kerran siellä Karitsan hääjuhlasa taivaassa. Mutta sinne on vain yksi tie ja se tie on Jeesus niminen tie, ahtaan portin läpi käyden sisälle; sille kaidalle, mutta AH, niin siunatulle tielle kulkemaan Jeesuksen kanssa.

Joh. 14:
1 "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
2 Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
3 Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
4 Ja mihin minä menen-tien sinne te tiedätte."
5 Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"
6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Matt. 7:13-14
Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

Kuinka helposti me tuijotamme vain niihin meidän omiin romuläjiin, joita on tulllut elämään kaikenlaisten elämän tuomien tilanteiden, sekä tapahtumien, ajatustemme synkeytyessä, kun elämä koettelee eri tavoin meitä itse kutakin..Uskovan elämä ei useinkaan ole mitään helppoa tai vain kuin pilvien päällä leijailua, ehei. Vaan niin kovin usein Isän täytyy meitä koetella monin eri tavoin, jotta se meidän lihantahtomme alkaisi viimeinkin kuolla, luovuttaa jo pois se: Minä ja Minulle ajatus, sekä tulla tilalle; Hänelle, heille, minä suostun jo viimeinkin nöyrtymään ja antaman anteekssi, unohtamaankin kärsimäni pahan, jne..Se ei useinkaan tunnu ollenkaan kivalle, mutta sen täytyy tapahtua, jotta olisimme valmiit kerran sitten pääsemään sinne taivaan kotiinkin, johon ei syntiä viedä, eikä sitä oman tahdon tiellä kulkemisenkaan mahtavuutta. Ainoa tie taivaaseen on vain itselleen kuoleminen sekä pyrkiä, siis tahtoa jo elää yhä vain enemmän Jumalan tahdon mukaan, Jumalaa [Jeesustamme] ainoastaan rakastaen ja samoin lähimmäisiämmekin siunaten.

Matt. 22:
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

Meidän ei tule katsoa näihin ajallisiin juttuihin, koska, kun niihin käännämme katseemme niin aivan varmasti moninaiset huolet alkavat nousta mieleen, pintaan, kun kaikki hajoaa ja elämään tulee kaikenlaista johon emme itse voi aina kuitenkaan vaikuttaa; on vain selvittävä, sekä kestettävä tulevakin aika yhä suurempine näkyineen edessämme, kun tämä kaikki hajoaa, mikä on ajallista ja näkyvää. Mutta se, mikä ei näy silmiin, on iankaikkista ja kestävää. Riippuu vain siitä, kenen oma olemme silloin, kun tämä kaikki menee yhä vain pahempaan suuntaan ja pelko nostaa niin helposti päätään. Olenko ja oletko sinä silloin jo Jeesuksen oma, odottaen ylösottoa? Tai etkö edes haluakkaan pelastua, tulla uskoon ja päästä kerran sinne, missä ei enää ole; kipua, sairautta, kyyneliä, pelkoa tms. Se paikka on taivas ja sinne päästään vain ja ainoastaan Jeesuksen nimen ja veren, ristíntyönsä ansion kautta, ottamalla Herra Jeesus sydämeensä asumaan, sekä Pyhä Henkensä opastamaan ja ohjaamaan elämässämme oikeaan suuntaan, Isän Jumalan tahdon mukaan elämään. Joko olet taivastiellä?!

1. Piet. 1:
3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
4 turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
5 jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.

6 Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

8 Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,
9 sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

Room. 8:
18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle-ei omasta tahdostaan, vaan alistajan-kuitenkin toivon varaan,
21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.

22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.

26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.

Siunaten sinua!