Vanhanaikainen evankeliumi
Rantasaari Liisa 21.2.2021.

” Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niin kuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” 2. Piet. 3:9. KR 33/38.
Hukkuminen, kadotus, helvetti kaikki sanoja, joita ei saisi mainita. Näistä puhuminen on luokiteltu hengelliseksi väkivallaksi, mikä pitää kitkeä pois. Kuitenkin tämä epäsuosittu asia, on Jumalan sanassa, Raamatussa keskeisellä paikalla. Jeesus Kristus varoitti helvetistä monesti.
Helvetistä puhuminen koetaan ihmisten pelotteluksi. Annetaan ymmärtää, ettei Jumalan valtakuntaan, ja Jumalan lapseksi saada ketään puhumalla helvetistä. Jumalan rakkaus on se, joka vetää ihmisiä Jumalan luokse. Tietenkin Jumala on rakkaus, ja Hän rakastaa syntisiä ihmisiä. On väärin, jos jätetään kadotukseen joutumisen vaara kertomatta, on rakkautta varoittaa vaarasta. Jumalan rakkaus sai, Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen kärsimään ristille. Täyttämään Jumalan tahdon. Sovittamaan sijaiskärsijänä kaikkien ihmisten kaikkien aikojen synnit. Vuodattamaan kalliin pyhän verensä ja Kristuksen täytetyssä työssä on jokaiselle ihmiselle annettu pelastumisen mahdollisuus. Valtava Jumalan rakkauden teko, jota me ihmiset emme olisi ansainneet. Jumala rakastaa jokaista luotuaan, eikä tahdo, että yksikään hukkuu, vaan kaikki tulevat parannukseen. Jumala ei halua yhtäkään ihmistä hylätä, vaan Hänen hyvä tahtonsa on, ettei kukaan joutuisi ikuiseen eroon Jumalasta, kadotukseen.
Ihminen on sadistinen, jos himojen annetaan temmeltää vapaasti. Lasten viimeaikainen julma käytös kuvaa, minkälainen ihminen on. Perisynti on turmellut jokaisen ihmisen sydämen. Raamattu on konkreettinen kirja. Jos Jeesus sanoo: ” Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.
Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.” Matt. 18. 8-9. KR 33/38.
Nämä Jeesuksen sanat osoittavat, että helvetti on tuntuva paikka, tämän ajan ja paikan rajoitusten toisella puolella. Kadotusta on pyritty pehmittämään, että henkinen tuska olisi hyväksyttävämpää kuin fyysiset tuskat. Ruumiillisten tuskien lisäksi varmasti siellä koetaan myös henkistä tuskaa. Ylösnousemusruumis joutuu viimeisen tuomion jälkeen, joko Jumalan valtakuntaan tai helvettiin.
Tuonelassa ollessa rikas mies joutui sanomaan, ”Ja hän huusi sanoen: ’Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!” Luuk. 16:24. KR 33/38.
Tuonelasta on portti Jumalan valtakuntaan tai kadotukseen. Ei voida sanoa, että kadotuksessa tulisi sinne joutuvilla olemaan helpommat oltavat kuin mitä heillä on jo tuonelassa ollessaan. Jumalan sanat halutaan keventää, ja helvetistä puhuminen yritetään vaientaa, ja tehdä Raamattu naurettavaksi, etteivät ihmiset tietäisi vanhanaikaisesta kadotuksesta. Pelastuksesta tehdään tähän aikaan soveltuva elämän parantelu versio, koska ei ihmistä odota vanhanaikainen helvetti.
Viimeisen tuomion toteuttaja on Herra Jeesus Kristus itse ja Hän on myös tuomitseva ihmiset.
Matteuksen evankeliumissa kerrotaan viimeisestä tuomiosta. ”Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti… Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siiheniankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.’…Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” Matt. 25:34,41,46.
Kadotus on Jumalan itse valmistama. Sitä ei ole tarkoitettu ihmisille, vaan perkeleelle ja hänen langenneille enkeleille. Ennen ihmisen luomista oli valmistettu Taivasten valtakunta ihmisille. Jos elät valheessa, ja Jumalan sanan vastaisessa elämässä, eikä sinulle kelpaa Jeesuksen Kristuksen sovitustyö, jonka Hän valmisti Golgatalla. Jeesus on tuomitseva ikuiseen kadotukseen, yhdessä paholaisen kanssa. Toinen kuolema, ikuinen tuli kadotuksessa on Jumalan tulta. Jumala on oikeudenmukainen ja vanhurskas tuomari. Hänen tuomionsa kohdistuu paholaiselle, ja langenneille enkeleille, synneistä, jota ovat tehneet Jumalaa vastaan.
Ihminen, joka ei ota pelastusta vastaan, on epäuskossa, ja eikä se ole uskon puutetta, vaan tietoista turvautumista valheeseen. Itseensä turvaava ihminen hylkää Jumalan pelastustyön, jonka Hän valmisti Golgatalla. Helvetissä ei yksikään saa suurempaa tuomiota kuin mitä hänen syntinsä ansaitsevat.
Raamatussa sanotaan, että Jumala on kuluttava tuli. Ihminen, joka ottaa vastaan lahjavanhurskauden, Jumalan tuli on puhdistavaa Pyhän Hengen tulta. Pyhä Henki valtaa ihmisen, ja saa iloita syyttömäksi julistetun iloa jo tässä ajassa, joka jatkuu ikuisuudessa Jumalan valtakunnassa.
Synnin kauhistuttavuus on siinä, että teemme syntiä Kaikkivaltiasta Pyhää Jumalaa vastaan. Ihminen, jonka nimi ei ole kirjoitettu Elämän kirjaan, joutuu kokemaan kadotuksessa, mitä on olla Jumalan hylkäämä iankaikkisesti. Kadotukseen joutunut tajuaa, miten suunnattoman armon on hylännyt. Miten suuren rakkauden ja pelastuksen lahjan hylkäsi. Tämä tieto avaa silmät näkemään, Jumalan pyhyyden. Kadotuksessa ei enää tehdä syntiä. Kadotuksessa kärsitään tässä ajassa tehtyjen syntien rangaistusta. Pahinta on se, että tuomio on ehdoton, eikä mitään voi muuttaa paremmaksi. Armo on mennyt ajat` sitten ohitse.
Kristus Golgatalla sai kokea, mitä on olla Jumalan hylkäämä. Hän sai päälleen Jumalan vihan, ja kärsi tuskat puolestamme, että meillä olisi Hänen uhrikuolemassa, syntiemme sovitus, ja pääsy iankaikkiseen Jumalan valtakunnan iloon. Jos emme kerro kadotuksesta, menemme ristin ohitse. Onko ihme, että tänä päivänä veren evankeliumista puhuminen ei ole suosittua, koska siihen sisältyy myös Jeesuksen tuskat ja kärsimykset. Golgatalla kärsi synnitön ja pyhä Jumalan Poika. Pelastuksen vastaanottaneet ylistävät tästä rakkaudesta iankaikkisuudessa.
Parannus mielenmuutos tarkoittaa, että vilpittömästi tunnustat syyllisyytesi ja syntisyytesi Kristuksen edessä. Pyydät pelastuksen armoa, ja omaatuntoa painavat syntisi tunnustat ja hylkäät, sinä saat armon. ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustavat ja hylkää, saa armon.” Snl. 28:13. KR 33/38. Armon saaneen nimi on kirjoitettu Elämän kirjaan. ”Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” Room. 8:1. KR 33/38.

” Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niin kuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” 2. Piet. 3:9. KR 33/38.
Hukkuminen, kadotus, helvetti kaikki sanoja, joita ei saisi mainita. Näistä puhuminen on luokiteltu hengelliseksi väkivallaksi, mikä pitää kitkeä pois. Kuitenkin tämä epäsuosittu asia, on Jumalan sanassa, Raamatussa keskeisellä paikalla. Jeesus Kristus varoitti helvetistä monesti.
Helvetistä puhuminen koetaan ihmisten pelotteluksi. Annetaan ymmärtää, ettei Jumalan valtakuntaan, ja Jumalan lapseksi saada ketään puhumalla helvetistä. Jumalan rakkaus on se, joka vetää ihmisiä Jumalan luokse. Tietenkin Jumala on rakkaus, ja Hän rakastaa syntisiä ihmisiä. On väärin, jos jätetään kadotukseen joutumisen vaara kertomatta, on rakkautta varoittaa vaarasta. Jumalan rakkaus sai, Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen kärsimään ristille. Täyttämään Jumalan tahdon. Sovittamaan sijaiskärsijänä kaikkien ihmisten kaikkien aikojen synnit. Vuodattamaan kalliin pyhän verensä ja Kristuksen täytetyssä työssä on jokaiselle ihmiselle annettu pelastumisen mahdollisuus. Valtava Jumalan rakkauden teko, jota me ihmiset emme olisi ansainneet. Jumala rakastaa jokaista luotuaan, eikä tahdo, että yksikään hukkuu, vaan kaikki tulevat parannukseen. Jumala ei halua yhtäkään ihmistä hylätä, vaan Hänen hyvä tahtonsa on, ettei kukaan joutuisi ikuiseen eroon Jumalasta, kadotukseen.
Ihminen on sadistinen, jos himojen annetaan temmeltää vapaasti. Lasten viimeaikainen julma käytös kuvaa, minkälainen ihminen on. Perisynti on turmellut jokaisen ihmisen sydämen. Raamattu on konkreettinen kirja. Jos Jeesus sanoo: ” Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.
Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.” Matt. 18. 8-9. KR 33/38.
Nämä Jeesuksen sanat osoittavat, että helvetti on tuntuva paikka, tämän ajan ja paikan rajoitusten toisella puolella. Kadotusta on pyritty pehmittämään, että henkinen tuska olisi hyväksyttävämpää kuin fyysiset tuskat. Ruumiillisten tuskien lisäksi varmasti siellä koetaan myös henkistä tuskaa. Ylösnousemusruumis joutuu viimeisen tuomion jälkeen, joko Jumalan valtakuntaan tai helvettiin.
Tuonelassa ollessa rikas mies joutui sanomaan, ”Ja hän huusi sanoen: ’Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!” Luuk. 16:24. KR 33/38.
Tuonelasta on portti Jumalan valtakuntaan tai kadotukseen. Ei voida sanoa, että kadotuksessa tulisi sinne joutuvilla olemaan helpommat oltavat kuin mitä heillä on jo tuonelassa ollessaan. Jumalan sanat halutaan keventää, ja helvetistä puhuminen yritetään vaientaa, ja tehdä Raamattu naurettavaksi, etteivät ihmiset tietäisi vanhanaikaisesta kadotuksesta. Pelastuksesta tehdään tähän aikaan soveltuva elämän parantelu versio, koska ei ihmistä odota vanhanaikainen helvetti.
Viimeisen tuomion toteuttaja on Herra Jeesus Kristus itse ja Hän on myös tuomitseva ihmiset.
Matteuksen evankeliumissa kerrotaan viimeisestä tuomiosta. ”Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti… Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siiheniankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.’…Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” Matt. 25:34,41,46.
Kadotus on Jumalan itse valmistama. Sitä ei ole tarkoitettu ihmisille, vaan perkeleelle ja hänen langenneille enkeleille. Ennen ihmisen luomista oli valmistettu Taivasten valtakunta ihmisille. Jos elät valheessa, ja Jumalan sanan vastaisessa elämässä, eikä sinulle kelpaa Jeesuksen Kristuksen sovitustyö, jonka Hän valmisti Golgatalla. Jeesus on tuomitseva ikuiseen kadotukseen, yhdessä paholaisen kanssa. Toinen kuolema, ikuinen tuli kadotuksessa on Jumalan tulta. Jumala on oikeudenmukainen ja vanhurskas tuomari. Hänen tuomionsa kohdistuu paholaiselle, ja langenneille enkeleille, synneistä, jota ovat tehneet Jumalaa vastaan.
Ihminen, joka ei ota pelastusta vastaan, on epäuskossa, ja eikä se ole uskon puutetta, vaan tietoista turvautumista valheeseen. Itseensä turvaava ihminen hylkää Jumalan pelastustyön, jonka Hän valmisti Golgatalla. Helvetissä ei yksikään saa suurempaa tuomiota kuin mitä hänen syntinsä ansaitsevat.
Raamatussa sanotaan, että Jumala on kuluttava tuli. Ihminen, joka ottaa vastaan lahjavanhurskauden, Jumalan tuli on puhdistavaa Pyhän Hengen tulta. Pyhä Henki valtaa ihmisen, ja saa iloita syyttömäksi julistetun iloa jo tässä ajassa, joka jatkuu ikuisuudessa Jumalan valtakunnassa.
Synnin kauhistuttavuus on siinä, että teemme syntiä Kaikkivaltiasta Pyhää Jumalaa vastaan. Ihminen, jonka nimi ei ole kirjoitettu Elämän kirjaan, joutuu kokemaan kadotuksessa, mitä on olla Jumalan hylkäämä iankaikkisesti. Kadotukseen joutunut tajuaa, miten suunnattoman armon on hylännyt. Miten suuren rakkauden ja pelastuksen lahjan hylkäsi. Tämä tieto avaa silmät näkemään, Jumalan pyhyyden. Kadotuksessa ei enää tehdä syntiä. Kadotuksessa kärsitään tässä ajassa tehtyjen syntien rangaistusta. Pahinta on se, että tuomio on ehdoton, eikä mitään voi muuttaa paremmaksi. Armo on mennyt ajat` sitten ohitse.
Kristus Golgatalla sai kokea, mitä on olla Jumalan hylkäämä. Hän sai päälleen Jumalan vihan, ja kärsi tuskat puolestamme, että meillä olisi Hänen uhrikuolemassa, syntiemme sovitus, ja pääsy iankaikkiseen Jumalan valtakunnan iloon. Jos emme kerro kadotuksesta, menemme ristin ohitse. Onko ihme, että tänä päivänä veren evankeliumista puhuminen ei ole suosittua, koska siihen sisältyy myös Jeesuksen tuskat ja kärsimykset. Golgatalla kärsi synnitön ja pyhä Jumalan Poika. Pelastuksen vastaanottaneet ylistävät tästä rakkaudesta iankaikkisuudessa.
Parannus mielenmuutos tarkoittaa, että vilpittömästi tunnustat syyllisyytesi ja syntisyytesi Kristuksen edessä. Pyydät pelastuksen armoa, ja omaatuntoa painavat syntisi tunnustat ja hylkäät, sinä saat armon. ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustavat ja hylkää, saa armon.” Snl. 28:13. KR 33/38. Armon saaneen nimi on kirjoitettu Elämän kirjaan. ”Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” Room. 8:1. KR 33/38.