Luottamus Herraan koetusten keskellä

Luottamus Herraan koetusten keskellä

ViestiKirjoittaja rita4 » 24.04.2021 14:16

Kuva
Esko Kallioniemi

Kuningas Hiskian kokemukset alkoivat puhutella minua. Niistä kerrotaan Raamatussa Jesajan kirjassa, Toisessa Kuningasten kirjassa sekä Toisessa Aikakirjassa.

Jesajan kirjan luvussa 36 kerrotaan Assurin kuninkaan sotaretkestä Juudaa vastaan. Jakeissa 4-6 Assurin kuninkaan sotajoukosta Rabsake kysyi Hiskialta lähettiläiden välityksellä:"Mikä on tuo luottamus, joka sinulla on, kun kapinoit minua vastaan?"

Rabsake arveli, että Hiskia luottaa Egyptiin, ja vähän myöhemmin kysyi: "Sanotko ehkä luottavasi Herraan, teidän Jumalaanne?"

Vihollisen taktiikka

Vähän myöhemmin Rabsake huusi juudankielllä, ettei tulisi kuunnella Hiskiaa ja luottaa Herraan. Hän halusi kansankin ymmärtävän, mitä hän sanoi. Jakeessa 14 sanotaan: "Näin sanoo kuningas; 'Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä hän ei voi teitä pelastaa."'

Mielenkiintoista on, että vihollisen tuoma sanoma oli tässä kohdassa totta. Hiskia oli todella tilanteessa, jossa hän itse ei voinut pelastaa kansaansa.

Näen tässä yhteyden nykyaikaan. Sielunvihollinen käyttää vieläkin samaa taktikkaa, ja on äärettömän totta, että omaan voimaamme turvautuen emme voi häntä vastustaa.

Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka Paavali ja Siilas kohtasivat myös tilanteen, jossa vastustajan tuoma sanoma piti paikkansa. He kohtasivat naisen, joka julisti, että nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja julistavat pelastuklsen tien.

Sitähän veljet tekivät, julistivat sanomaa pelastuksesta Jeesuksessa pitkin silloin tunnettua maailmaa. Vaikutin oli silti väärä, ja näillä Jumalan palvelijoilla oli myös tarjota lääke vaivaan, ja tuo nainen koki vapauden.

Petolliset lupaukset

Toinen mielenkiintoinen asia on, että jo aikojen aamussa ensimmäiselle ihmisparille rakennettiin sama ansa. Tosin silloin kyseenalaistettiin suoraan Jumalan Sana, mutta nyt kyseenalaistettiin luottamus Hiskian kautta tulleeseen sanomaan, ettei pilkkaavalle Rabsakalle tulisi vastata mitään. Yhtäläisyyksiä on löydettävissä, ja päämäärä on sama: erottaa ihminen Luojansa yhteydestä.

Jakeessa 15 Rabsake neuvoi tekemään sovinnon kanssaan, ja lupaukset olivat aika mahtavat. Kukin saisi syödä ja juoda oman vaivannäkönsä hedelmää, ja myöhemmin Rabsake veisi heidät "vilja-ja viinimahan, leivän ja viinitarhojen maahan."

Lupaukset ovat vielä nykyäänkin kohdallaan sielunvihollisella. Osa lupauksista voi jopa toteutua. Koskaan ei vain kerrota sitä hintaa, mitä näihin lupauksiin tarttuminen maksaa. Ei kerrota sitä, mitä menettää, kun suostuu sovintoon vihollisen kanssa.

Vaikeneminen

Leivän ja viinitarhojen maa on saanut houkuteltua valitettavasti monia pois uskosta Jeesukseen. Eikä voi kiistää, etteikö joku olisi ajallisesti saanut kokea menestystä ilman Jeesustakin. Kuitenkaan mikään ajallinen ei ole verrattavissa siihen aarteeseen, jonka menettää lähtiessään pois Jeesuksen luota. Usko Jeesukseen on enemmän kuin mitä tällä maailmalla on tarjota ihmiselle.

Jesaja 36:12 kertoo, kuinka kuninkaan käskystä Juudan asukkaat pysyivät vaiti näiden uhkauksien edessä, he eivät vastanneet mitään. Joskus vaikeneminen on paras vaihtoehto uhkauksien edessä. Raamatun mukaan kuitenkin se, mikä asuu uskovan sydämessä, on suurempi kuin se, mikä vaikuttaa tässä maailmassa.

"Herra vain odottaa,
että annamme hänelle
tilaa toimia ja vaikuttaa.
Hän odottaa, että voisi
armahtaa meitä."


Kohtalokkainta vaikenemista on, kun Jeesus on vaiti. Pääsiäisen tapahtumissa kuningas Herodeksen kohdalla kävi näin. Herodes yritti saada kokea jonkun ihmeen ja tempun, mutta Jeesus ei enää vastannut hänelle mitään.

Herran kasvojen eteen

Mitä teki kuningas Hiskia tällaisssa tilanteessa? Joudun kysymään itseltäni, mitä minä teen, kun koetuksia ja vaikeuksia tulee elämääni. Usein hätäilen ja ahdistun, yritän omin voimin ponnistella pois tilanteesta.

Hiskia meni ja levitti uhkauskirjeen Herran kasvojen eteen. Tätä saamme opetella koko elämämme ajan. Mikä voima on siinä, kun vie asian Herralle! Sieltä tulee kestävä apu, todellinen rauha sydämeen, ja hän tuntee tilanteet. Herra vain odottaa, että annamme hänelle tilaa toimia ja vaikuttaa. Hän odottaa, että voisi armahtaa meitä.

Jesajan kirjan 37 loppupuolella kerrotaan, miten Herran enkeli puuttui tilanteeseen, ja näin Hiskia ja koko kansa pelastuivat tältä hyökkäykseltä.

Jumalan varjelus on todellista vieläkin. Uskovaisia ei säästetä koetuksen hetkiltä, mutta kuten 1.Kor.10:13 on kirjoitettu, meitä ei sallita kiusattavan yli voimiemme. Jeesus on aina valmis auttamaan ja antamaan voimansa koetuksen hetkiin.

Jumala ei jaa kunniaansa

Kun Jumala oli armahtanut Hiskian ja nostanut kuolinvuoteelta takaisin elävien kirjoihin, hän ei palkinnut hyvää hyvällä, vaan hänen sydämensä ylpistyi.

Raamattu on siitä ihmeellinen kirjasto, että näissä kirjoissa ihmiset ole mitään ylihengellisiä pyhimyksiä vaan arkipäivän vajavaisuus kuvataan hyvinkin tarkkaan.

Hiskiasta sanotaan myös, että myöhemmin hän nöyrtyi sydämensä ylpeydestä. Tämä on melko lähellä meitä jokaista. On muistettava se, että Jumala ei kunniaansa jaa ihmisille. Armossaan hän ilmestyy meidän vajavaisten ihmisten keskellä.

Minua on siunannut viime aikoina erityisesti Ilmestyskirjassa usein toistuva kuvaus Jeesuksesta: joka oli, joka on ja joka tuleva on.

Juurtuminen Kristukseen

Sanomassa, jonka Jesaja sai totavaksi Hiskian lähettiläille, oli mielenkiintoinen kohta. Jesaja 37:31 sanoo:"Ja Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin."

Uskon, että tähän kannattaa pyrkiä. Raamatun Sanan ja Pyhän Hengen voiman avulla pääsemme juurtumaan Kristukseen. Siksi on tärkeää ammentaa Raamatun loppumattomista rikkauksista virvoitusta sekä itsellemme että jaettavaksi muille.

Jos saamme kukin omassa elämässämme kasvaa Kristukseen, päästä lähemmäksi häntä ja hänen verensä puhdistavaa voima, voimme kantaa hedelmää.

Toisin sanoen voimme Jeesuksen avulla tuottaa Gal.5:22 manittua satoa: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsensähillitseminen.

Näiden kasvaessa voimme saada lähimmäisissämme aikaan halua tuntea tuo sama Jeesus ja pelastuksen elämää muuttava voima.

Lähde: Ristin Kansa nro 4/2121
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9695
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Paluu Uskon askeleita kohti taivaallista kirkkautta!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron