Jumala ei ole teologinen käsite

Jumala ei ole teologinen käsite

ViestiKirjoittaja rita4 » 10.11.2020 11:15

Rantasaari Liisa 2.11.2020

Kuva

” Me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.”
1. Kor. 1: 23 -24. 3: 11, 3: 23. KR 33/38.

Kirjassaan Kavallettu taivas, kirjailija Franz Werfel on kirjoittanut seuraavan lauseen. ” Aikamme tunnusmerkki on ihmisen metafyysinen tyhmäksi muuttuminen. Metafyysisellä tarkoitetaan asioita, jotka ovat todellisia mutta toisessa ulottuvuudessa. Metafyysisellä tyhmyydellä Werfel tarkoittaa sitä, että ihmisiin on vaikutettu radion, television, huhujen, propagandan, ideologian, politiikan, naapureiden ja työkavereiden kautta, niin ettei heillä ole enää lainkaan kykyä ottaa huomioon Jumalan olemassaoloa ja sitä, että hänen kanssaan voisi puhua. Voiko Jumalan kanssa puhua? Kyllä voisi, jos viimeisen sadan vuoden aatehistoria ei olisi tehnyt ihmisistä niin tyhmäksi.”

Vastasyntynyt lapsi ei osaa puhua. Eikä kukaan meistä muista, miten opimme puhumaan. Vastasyntynyt lapsi parkaisee syntymänsä jälkeen. Uudestisyntymän hetkellä, ihminen parkaisee Jumalalle.” Minä olen syntinen!” Jokainen, joka herää näkemään oman syntisyytensä, ja tahtoo luopua tahallisesta synnillisestä elämästään, saa kaikki syntinsä anteeksi, Jeesuksen Kristuksen kalliissa maahan vuotaneessa veressä. Totuuden valoon tullut ihminen ei muuta voi, kuin parkaista,” Olen syntinen, ja Jumala ole minulle syntiselle armollinen.” Jumalan valtakuntaan ei ole toista tietä.

Tuhlaajapojan palattua takasin kotiin, hän sanoi ensimmäiseksi. ” Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi.” Luuk. 15.21. Nöyrä tunnustus Isälle Jumalalle, ja Jumalan Poika Jeesus Kristus sanoo sinulle.” Olet minulle rakas, olen sinun syntiesi tähden kuollut, ja olen lunastanut sinun synti velkasi. Ristin täytetyssä työssä, olen kaikki tehnyt puolestasi. Velkasi on kuitattu maksetuksi, eikä niitä enää muisteta. Tämän jälkeen alat varttua Jumalan lapsena, ja opit puhumaan. Rukous on puhetta Jumalan kanssa. On vaikeaa rukoilla, jos emme ole Jumalan lapsia. Jos tämä ensimmäinen parkaisu on tapahtunut, ala sitten puhua Isällesi. Saat huutaa, ”Abba, Isä!” Jos et ole tuota ensimmäistä parkaisua huutanut Isän Jumalan puoleen, tee se, koska ilman Isä-lapsi suhdetta, emme pääse sisälle Jumalan valtakuntaan. Kristus rukoilee puolestasi, että saisit synnintunnon. Hän kateuteen saakka odottaa, että Hän saisi pelastaa sinut, kadotukseen johtavalta tieltä.

Kirkon jäsenyys ei vielä anna meille Jumalan valtakunnan kansalaisoikeuksia. Eräässä herätysliikkeessä vaikuttava opettaja on sanonut:” Te olette kastettuja jäniksiä!” Kuulijat olivat kysyneet, mitä hän sillä tarkoitti, hän vastasi. ” Jos pyydystäisit jäniksen ja kastaisit sen, se loikkaisi saman tien takaisin peltoon, niin sinäkin teet juostessasi kasteelta suoraan takaisin maailmaan.” Ihmisen on tultava ensin Jumalan lapseksi, uudestisynnyttävä ylhäältä. Konfirmaatio, kaste, kirkossa istuminen, eivätkä mitkään ihmisen ulkonaiset rituaalit pelasta ihmistä. Uskonnollisuus, ja kristilliset tavat eivät ihmistä pelasta.

Jumala ei ole teologinen käsite. Hän on elävä persoona. Hän on luonut kaiken, mitä taivaassa ja maan päällä on. Jos en ole tuntenut suuren Pyhän Jumalan edessä, syyllisyyttäni, en ole silloin tehnyt sovintoa Hänen kanssaan. Välit Jumalan kanssa eivät ole vielä kunnossa. Jos et ole antanut Jumalan synnyttää sinussa uskoa, etkä ole vielä tuntenut itseäsi syntiseksi, elämäsi on irti elämän antajasta. Et ole Jumalan lapsi, olet vaarassa.

Raamatussa on ihana psalmi. Siinä sanotaan Jumalan olevan niin todellinen, ettei Häntä pääse pakoon. ”Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.” Ps. 139:8. KR 33/38.

” Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.” Ps. 139. 9 -10. KR 33/38.

Jumala on suuri todellisuus, ilman Häntä emme selviä. Jos halveksin Hänen Sanaansa, ja tahtoaan. Kiellän Hänet, enkä anna hänelle kunniaa, kiellän todellisuuden, koska Jumala on todellinen. Ilman uskoa, on mahdotonta selvitä elämästä, ja vielä vähemmän kuolemasta. Ihmisillä on suuri rauhattomuus. Varakkaat ihmiset eivät voi turvata rahaan, se ei tuo heille rauhaa. Perhe-elämässä, ja henkilökohtaisella tasolla on ongelmia. Elämme, mutta jokainen kohtaa henkilökohtaisen kuoleman. Minne joutuu ikuisesti elävä sielumme? Voidaan väittää, ettei kuoleman jälkeen ole elämää. Voidaan väittää näin, mutta silloin emme luota Jumalan Sanaan, vaan se on oma mielipide asiasta. Luotatko enemmin omiin sanoihisi, kuin Kaikkivaltiaan Jumalan Sanoihin?

Kuolemassa otamme mukaamme vain oman sielumme, kaikki muu jää tänne. Jos välit eivät ole kunnossa Jumalan ja ihmisten kanssa, syyllisyyden kanssa ikuisuuteen menevä sielu, joutuu Pyhän Jumalan eteen. Miten voi selvitä tuomiosta, ilman elävää uskoa Jumalaan? Hän vanhurskauttaa, julistaa syyttömäksi syntisen ihmisen. Olemme jokainen kerran Kaikkivaltiaan Jumalan edessä, joko armahdettuina syntisinä, tai syntisinä, vailla Jumalan armahdusta, koska armo oli liian halpaa otettavaksi vastaan tässä ajassa ollessa.

Armahtava Jeesus on varoittanut:” Minä sanon teille, ystävilleni; älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen:” peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.” Luuk. 12. 4 – 5. KR 33/38.

Uskon että helvetti on olemassa, koska Jeesus Kristus on sanonut niin. Jumala Sanassaan sanoo, että Jumala ” tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. 1. Tim. 2:4. KR 33/38.

Kala sätkii kuivalla maalla, ja tahtoo veteen, siihen elementtiin, missä sen on hyvä olla. Samoin Jumala on luonut, taivaan ja maan ja kaikki mitä on olemassa. Meidän Luojaamme Jumalaamme sielumme kaipaa. Sydämemme on rauhaton, kunnes se löytää rauhan Jumalan kanssa.

”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.” Ps. 139: 23- 24. KR 33/38.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 19777
Liittynyt: 20.10.2013 09:53

Paluu Uskon askeleita kohti taivaallista kirkkautta!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa