Mauri Hämäläinen
Ennen kuin israelilaiset pääsivät Egyptistä luvattuun maahan, oli kuljettava pitkä ja vaivaloinen erämaataival. Sama tilanne on tänäänkin jokaisella uudestisyntyneellä.
Jos taivastie kuvataan liian ihanaksi, se voi johtaa syviin pettymyksiin ja jopa luopumiseen jossakin elämän vaiheessa. Jeesus ei opettanut siten.
"Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: 'Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua."'(Matt. 16:24) Herramme vetosi selkeästi ihmisen tahtoon. Saa kulkea, mutta ei ole pakko!
Israrelilaisten lähtö Egyptistä ja erämaavaellus olivat Jumalan suuri voimannäyte. Siihen sisältyivät vitsaukset, meren ylitys ja miljoonakansan ruokkiminen sekä päivällä pilvenpatsas ja yöllä tulenhohde. Ilman Jumalan käskyä ja johdatusta se ei olisi onnistunut. Mitä me voimme oppia tästä vaelluksesta, ja olemmeko me oppineet?
Pasuunan käytöstä voimme myös oppia mielenkiintoisia asioita. Ilman pasuunan soittajia olisi matka ollut kovin vaarallinen, koska vihollisjoukot vaanivat matkan varrella.
Hyvä on tutustua jakeisiin 4 Moos. 10: 1-10, joissa Herra puhui Moosekselle: "Tee itsellesi kaksi hopeatorvea, te ne kohotakoista tekoa, käyttääksesi niitä kansan kokoon kutsumiseksi ja leirin liikkeelle panemiseen."
Aaronin pojilla ja papeilla oli oikeus käyttää niitä. Torvensoittajat piti kouluttaa tietämään, mikä on liikkeelle lähtemisen ja hälytyssoiton ero. Myös koko kansan tuli oppia erottamaan, mistä soitosta oli kysymys. Emme saa vähätellä, mitä tarvitsemme oman erämaavelluksen aikana. Jumalan Sanan opetus on välttämätöntä, sillä muuten joudumme erilaisten virtausten vietäviksi.
Paavali oli niin rohkea, että hän kirjoitti tästä asiasta myös armolahjojen käytön yhteydessä:" Niinikään, jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?" (1 Kor. 14:8)
Johannes Kastajalla, Jeesuksella ja opetuslapsilla oli selkeä viesti kansalle: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle." Luukas ilmaisee saman asian:" Ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille, alkaen Jerusalemista." (Luuk. 24:47)
Monet vanhan liiton profeetat herättelivät aikansa ihmisiä. Totuuden puhuja ei ole koskaan ollut kaiken kansan suosiossa, eikä hän ole nytkään. Pasuunaan on uskalettava puhaltaa silloinkin, kun on kysymyksessä hälytyssoitto. On suuri asia, että kansamme keskuudessa on ollut rohkeita ja voimakkaita julistajia, joiden kautta on syntynyt herätyksiä.
Meidän on hyvä muistaa myös vainottuja, pilkattuja ja monissa kärsimyksissä olevia erämaan vaeltajia. He tarvitsevat rohkaisua ja kannustusta, että jaksavat kilvoitella perille asti. Teemme matkaa erämaassa, jossa on monet kiusaukset ja vaikeudet. Emme ole vielä luvatussa maassa.
Hyvä on laulaa kilvoittelijan laulu: "Täällä korvessa kuljemme tiellä, toivon määränä luvattu maa, missä kaikkien pyhien kanssa aina kiittää saan Vapahtajaa." (Hengellisen laulukirjan lulu 451)
Lähde: Ristin Kansa lehti nro 8
