Jotkut Jeesuksen aikalaiset sanoivat olevansa Aabrahamin lapsia. Jeesus totesi, että jos he sitä olisivat, he tekisivät Aabrahamin tekoja.
Vedoten syntyperäänsä nämä ihmiset esittivät, että he eivät tarvitse parannusta. Olihan heillä lisäksi kaikki Jumalan säätämät juhlat, uhrimenot ja rituaalit kunnossa.
Jeesus kuitenkin tunsi näiden ihmisten todellisen sydämen tilan ja sieltä nousevan ajattelun. Aabrahamilla oli henkilökohtainen puheyhteys Jumalan maailmaan. Uskonkuuliaisuuden kautta hän myös rakasti Herraa. Tämän vuoksi hän sai uskon isän nimen. Hänen sukuhaaransa kautta Jumala alkoi rakentaa pelastushistoriaa ihmiskuntaa varten.
Ylpeys hajottaa
Raamatun kertoman ihmisen historian aikana on aina ollut joku ihminen, joka on kuullut Jumalan äänen ja ollut keskusteluyhteydessä hänen kanssaan (1 Moos. 6:5-9; 11:1-10; 2 Moos. 3 ja 4).
Nooan aikana ihmissuvun historia oli katkolla. Oli vain kahdeksan ihmistä, Nooa ja hänen perheensä, jotka olivat hurskaita ja nuuhteettomia ja vaelsivat Jumalan yhteydessä.
Muiden ihmisten sydämen aivoitukset ja ajatukset olivat ainostaan pahoja. Nooa pelasti läheisensä ja itsensä vedenpaisumukselta toimimalla Jumalan ohjeen mukaan (Luuk. 1:51).
Baabelin tornin rakentamissuunnitelma osoittaa ihmisen ylpeyden. Tämä hanke ei ollut Herran mielen mukainen. Hän hajotti ihmiset sekoittamalla heidän kielensä. Tämä on voimassa tänäkin aikana. Se näkyy kaikkialla maailmassa mutta myös uskonyhteisöjen keskellä.
Kristuksessa peite katoaa
Paavali kuvaa, kuinka Israelin silloisten asukkaiden elämä, Jumaaln palveleminen, tavat, juhlat ja rituaalit olivat evankeliumin kannalta vihollisuutta Jeesusta kohtaan (Room. 11:25; 28; 2 Kor.3:13-18). Se kaikki oli ilman sisäistä yhteyttä Jumalaan tehtyjä tekoja ja palvelua.
Paavali näki ja ymmärsi, miten silloinen ihmisjohtoinen tapakulttuuri esti heitä näkemästä Jumalan kirkkautta ja kuulemasta hänen ääntään. Tässä yhteydessä hän sanoo paatumuksen säilyvän pakanain täyteen lukuun asti. Kirjoittaessaan Korintton seurakunnalle hän sanoo, että heidän sydämensä silmien peite estää heitä näkemästä Jumalan kirkkautta. Kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, peite katoaa Kristuksessa.
Jeesus kertoi, että ihmisten laatimat perinnäissäännöt aiheuttivat myös sen, että lähimmäisen hyväksi tarkoitetuja varoja siirtyi temppelin omaisuudeksi (Mark. 7:6-16; Fil. 2:19 -30).
Omansa etsiminen
Kirjeessään Filippiläisille Paavali tilittää, ettei hänellä kahta uskollista auttajaa lukuun ottamatta ole lähettää ketään muuta luotettavaa henkilöä palvelemaan heitä. Syynä oli se, että he kaikki etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä on Kristuksen Jeesuksen (Joh. 5:40-47; 8: 54).
Omansa etsimisen takana ovat aina ihmisen omat tavoitteet ja hänen ylpeytensä. Omansa etsiminen merkitsi toimeentuloa, elintasoa, kunniaa, vaikutusvaltaa ja julkisuutta. Jeesus ei ollut sellainen (Matt. 9:
29-30).
Kaikki edellä kuvatut seikat elävät ihmisten mielissä tänäkin aikana, ja sillä on omat seurauksensa uskonyhteisöjen kasvuun ja sisäiseen hyvinvointiin.
Sielunvihollisen ylpeys
Pyhän Hengen toimintaan perustuvan uskonyhteisön työntekijöihin kohdistuu suuria odotuksia ja tulospaineita. Näkyvän näytön ja taloudellisen tuloksen puuttuessa ryhdytään helposti toimimaan ihmisjärjen tasolla. Motiivit voivat olla oikeita, ja on vilpitön halu edistää yhteisön asiaa, mutta toiminta ei ole Jumalan mielen mukaista (Matt. 12:30).
"Joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa", sanoi Jeesus. Uskonyhteisöä hajottavan tai Jumalan sisäisen tuntemisen kasvua haittaavan toiminnan takaa saattaa löytyä opillisia harhoja, pelkoa, syyllisyyttä ja ihmistavoitteita, jotka liittyvät omansa etsimiseen.
Perimmältään on kysymys langenneen enkeliruhtinaan ylpeydestä ja pyrkimyksistä. Tämä petoksen mestari pystyy sokeuttamaan ja eksyttämään kaikki, joiden elämä ei ole koko painollaan kätkettynä Kristukseen kaikkina elämän päivinä (Kol. 2:2-4).
Pelko ja syyllisyys toiminnan taustana ja niistä seuraavat paineet johtavat hoitamattomina väsymiseen ja epätoivoon.
Opillisesti harhautunut omien pyyteidensä toteuttaja painaa yleensä eteenpäin neuvoista ja vastustuksesta huolimatta. Hän kylvää ympärilleen tyytymättömyyttä, syyllistämistä ja syyllisyyttä. Kukaan ei voita oman järkensä turvin pimeyden voimaa.
Daavidin nöyryys
Raamatun historian aikana rohkeinkaan Herran palvelija ei selvinnyt ilman tappioita ja menetyksiä ( 1 sam.27.32-27;[en tiedä mitä kohtaa samuelin kirjoista on kirjoittaja tarkoittanut?Kopioija] 2 Sam. 12:1-23). Daavidin elämään mahtui kolme epäonnistumista, joista seurasi vahinkoa omaan tai kansalaisten elämään.Paljon pn puhuttu Daavidin armoista mutta vähemmän hänen nöyryydestään. Nöyryytensä tähden hän sai armon ja erityisen aseman Herran edessä. Hän sai myös lupauksen kuninkuuden säilymisestä iäti suvussa.
Maailman vahvinkaan mies, Simson, joka oli Herran antamassa tehtävässä, ei selvinnyt ilman tappiota ja armoa. Hän sai armon saada merkittävä voitto vihollisista kuolemansa yhteydessä.
Maailman viisain mies, Salomo, ei selvinnyt koko elämäänsä rikkomatta käskyjä ja sen seurauksena elämän valon hiipumista. Hän sai armon, ettei valtakunnan hallintaa reväisty hänen kädestään vaan hänen poikansa (1 Kun. 4:30-34; 1 Kun. 11:4-13).
Salomon rikkomus kohdistui ensimmäiseen käskyyn ja vieraista kansoista otettuihin vaimoihin. Simsonkin rikkoi samassa asiassa. Daavidin käskyrikkomus kohdistui viimeiseen käskyyn. Väen laskeminen ei ollut Herralle mieleen. Meidän ei tarvitse laskea tuloksia täällä ajassa.
