Minä riennän kohti päämäärää

Minä riennän kohti päämäärää

ViestiKirjoittaja rita4 » 05.10.2025 08:51

Hannu Melaluoto

Mutta yhden minä teen; unohtaen sen mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Fil. 3:13-14

Taas on tarvetta puhua tästä tutusta aiheesta. Uudelleen aloittamisen mahdollisuus, kuinka ihmeellinen etuoikeus se onkaan. Kun Jeesus kutsuu meidät tykönsä saamaan synnit anteeksi, se on uuden elämän lähtölaukaus. Se on samalla pitkän prosessin, pyhityselämän alku, joka merkitsee jatkuvaa kilvoitusta ja elämistä päivittäin synnin poispanijana.

Ei ole yhdentekevää, miten askeltaa ja mitä valintoja tekee. Ajatelkaamme vaikka Hebr 12 luvun alkua: "Pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa ja synti, joka niin helposti meidät kietoo". Kirje on suunattu uskoville. Tai 2 Piet 3:11: "Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan meidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa". Puhumattakaan jakeesta 14: "Sentähden rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhasssa, hänen edessänsä".

Ei liene yksi lysti miten askeltaa.

Niin vain on, että vaikka puhtaus- ja pyhityskehotus on niinkin selkeä Raamatun lehdillä, tässäkin - ja juuri tässä - joutuu armon varaan. Tarvitaan sittenkin armoa. Joskus voi syntyä sokea käsitys omasta hengellisen elämän erinomaisuudesta ja kenties valiolampaudesta. Kuitenkin taivaan peilin edessä paraskin jää kyseenalaiseksi ja pahoin vajaamittaiseksi.

Kuinka suunaton siunaus silloin piileekään Room 8 luvun alkujakeessa: "Niin ei siis nyt ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat". Tuntuu sanan valossa siltä, että kelpaamme Hänelle, olemme Hänen hyväksymiään. Eikä kyse ole vain pelkästä viileästä hyväksynnästä, vaan että Jeesus rakastaa omiaan. Siis sinua ja minua! Järjellä tätä tuskin käsittää ja tarvitaankin uskoa apuun.

Roomalaiskirjeen maininta "niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat", pitää sisällään jotain. Olla Kristuksessa. Se ei ole vain käsite, se on tila, jonka käsittää vain se, joka Hänessä on. Hänet on pitänyt tai saanut ottaa vastaan ja Hän on silloin meissä. "Olla Kristuksessa Jeesuksessa" avaa huikeat näkymät: Jumala ei näekään minun vajaata kasvua tai kompurointia, Hän näkee vain Jeesuksen. Olla vain Jeesuksessa ja ovi perille on auki. Hän, Jumala hyväksyy minut omakseen ja vielä rakastaakin. Varjelee kuin silmäterää. Kaikki tämä vain armosta, ei minun tai sinun erinomaisuuden tai onnistumisen tähden. Vain sen vuoksi, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. "Olla Kristuksessa", silloin pelko ja vavistus löysää, ollaankin turvakalliolla ja suojassa.

Mutta on pidettävä huoli, että on Kristuksessa, on Hänen oma ja kuuluu Hänelle. Kaikki muu tulee ikäänkuin kylkiäisenä. Mihin tämä saa meidät rohkaista?

Niihin filippiläiskirjeen alkujakeisiin. "Unohtaen sen, mikä on takana päin". Vihollinen haluaisi saada pelastuneen tuijottamaan takana olevaan, aamuiseen tai eiliseen tai viime viikkoiseen. Pahimmillaan jopa kymmenien vuosien takaisiin räpiköinteihin. Että muistatkos, mitä tapahtui ja teit. Sielunvihollinen haluaa jäykistää tällä taakse katselulla suolapatsaita sinne ja tänne.

Ei kestä jäädä makamaan epäonnistumiseen, eikä kompurointiin. On päästävä jalkeille ja ylös. Se on se uuden aloittamsen mahdollisuus. On juostava Jeesuksen suojaan, Hänessä on sekä anteeksiantamus että turva ja suoja.

Jeesuksen nimessä: unohtakaamme selän takaiset karikot ja kolhut. On lupa kurottautua sitä kohti, mikä on edessäpäin. On lupa oikein rientää, ei siis tarvitse laahustaa ja vaikertaa, saa rientää kohti päämäärää, voittopalkintoa. Palkinto kuuluu sinulle ja minulle. Jeesuksen veri puhdistaa selän takana olevan ja minä saan luottaa, ettei Jumala valehtele sanoessaan: "johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa".

Riittää, että olen Hänessä. Siunattua matkaa sinulle Jeesuksessa. Ja sinä joka kenties vielä et Hänessä ole, astu ovesta sisälle. Tervetuloa sisälle taivasten valtakuntaan. Vasta tuon askeleen jälkeen tiedät, mitä tarkoittaa Raamatun ilmoitus "olla Kristuksessa".
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9695
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Paluu Uskon askeleita kohti taivaallista kirkkautta!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa