ilosanoma.munfoorumi.com

Pentti Niininen

Aika on käsite, jota on vaikea hahmottaa. Kuitenkin se on osa elämää, uudistumaton luonnonvara. Sitä on jokaisella oma määränsä. Sitä ei osteta lisää rahalla eikä ihmistahdolla. Se kuluu, vaikka emme haluaisi sen kuluvan.

Sekunnit, minuutit, tunnit, päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet seuraavat toisiaan, emmekä me voi siihen vaikuttaa Aika ei ole ihmisen omaisuutta, vaikka hän sitä käyttääkin. Aika on saatua lahjaa. Aika saadaan Jumalalta.

Moniko pettyy?

Juuri nyt elettävä aikamme enteilee pahoinvointia yhteiskunnassa, koskien myös meitä yksilöitä. Menneestä lamasta on jo pitkä aika, mutta siitä tulleet tappiot ja haavat eivät ole haudassa vaan kummittelevat monien mielissä.

Luottaminen asemaan, rahaan ja omaisuuteen punnitaan jälleen kerran. Kuinkahan monet tuhannet jälleen pettyvät näitten perustusten särkyessä?

Ajattele!

On hyvä ajatella, kuinka olen käyttänyt minulle annetun ajan ja kuinka kulutan mahdollisen jatkoajan. Psalmin kirjoittaja väittää jopa viisaaksi ihmistä, joka uskaltaa ajatella elämänsä loppumetrejä.

Niissä hetkissä ei riitä ihmisneuvot eikä viisaus, ja rahallakaan tuskin saamme jatkoaikaa. Ruumispaidassa ei ole taskuja, emmekä saa mitään täältä mukaamme.

Pysähdy!

Paavali muistutti Ateenan miehiä Jumalan antamasta ajasta (Apt. 17:26): "Ja hän on tehnyt koko ihmisuvun yhdestä ainoasta asumaan maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka ei ole kaukana yhdestäkään meistä."

Pysähdy hetkeksi. Hiekka tiimalasissa on vähissä. Pian alkaa pitkä ikuisuus. Vain usko ja luottamus Jeesukseen takaa sinun ikuisuuskohtalosi.
-----------------------------------------------------------------------------------------------

Laitan vielä tähän tämän ihanan ja lohdullisen laulun; Katso Kristus kadulla kulkee-Asko Leino

Pentti Niininen kirjoitti:
Moniko pettyy?

Juuri nyt elettävä aikamme enteilee pahoinvointia yhteiskunnassa, koskien myös meitä yksilöitä. Menneestä lamasta on jo pitkä aika, mutta siitä tulleet tappiot ja haavat eivät ole haudassa vaan kummittelevat monien mielissä.

Luottaminen asemaan, rahaan ja omaisuuteen punnitaan jälleen kerran. Kuinkahan monet tuhannet jälleen pettyvät näitten perustusten särkyessä?

Tuota lainausta ajatellessani nousi mieleeni tuo seuraava Raamatun paikka. Tämä aika on sellaista, ettei mikään enää ole satavarmaa, ei työpaikka, eikä yhtään mikään täällä maailmassa, vaikka se kuinka siltä ensin saattaisikin tuntua. Niin monet laittavat turvansa rahaan, menestykseen, rikkauksiinkin jopa, mutta ne ovat heikkoja pylväitä, jotka voivat kaatua milloin vain ja silloin ihminen jää kaluamaan helposti kuin tyhjää luuta. Niihin turvansa ja elämänsä laittaminen on Raamatun mukaan huono perusta. Koska raha kyllä voi tuoda iloa, turvaakin, onnea, ja menestystä, haaveiden toteutumista jopa ym.. Mutta se kaikki jää kerran kuitenkin tänne, kun aika täyttyy ja kukaan ei voi viedä mitään, ei yhtikäs mitään täältä rajan taakse mukanaan. Alasti on tultu ja alasti lähdetään ja se kaikki mitä on saatu kokooon sillä välin jää tänne muille..Siksi en suosittelekaan rakastumista rahaan, rikkauteen, tai edes helppoon elämään, joka saattaa tulla, kun on sitä millä mällätä.. Sillä oishan se kamalaa, kun kerkiäis jo kuin oppia siihen rahan kuluttamiseensa, ym ja sit yht' äkkiä vaikkapa maailman tilanne muuttuisikin ja kaikki se romuttuisi mihin oli turvansa laittanut ja itku, suru, kauhu ois sillo lähempänä, kuin nauru ja ilo. En halua olla ilonpilaaja, mutta olen realisti.

Lueppa tuota laittamaani Raamatun paikkaa;

Jes. 55:
1 Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
2 Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.

3 Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.
4 Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi.
5 Katso, sinä olet kutsuva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut.

6 Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.







Laitoin nuo kuvat, kuin kuvaamaan sitä, kun ihmislapsi viimeinkin suostuu pysähtymään ja alkaa rukoilla, niin se kuilu, jonka ylitse hän ei pääsisi koskaan ilman Jeesusta, niin kun hän nöyrtyy ja alkaa etsiä, rukoilla, pyytää Jeesusta ilmestymään ja näyttämään itsestään totuuden, jotta hän voisi muuttua, saada nuo painavat syntitaakkansa anteeksi ja tulla uskoonkin. Niin silloin taivaasta kajastaa valo, kun katuva pyytää syntejään anteeksi,niin Silloin Jeesus ilmestyy hänelle Henkensä ja Sanansakin kautta ja pelastaa ihmisen, kun ihminen vain suostuu tulemaan paljastettavaksi, sekä ristinsä eteen/juurelle. Jolloin Hän, Herramme Jeesus Kristus tuleekin kuin sillaksi tuon kuilun ylle, jota kautta ja pitkin ihminen saa astua pelastettujen puolelle, sekä saada syntinsäkin anteeksi; aloittaa uuden elämän Vapahtajansa Jeesuksen Kristuksen kanssa iloiten ja lähteä astumaan Herransa kanssa käsi kädessä, Hänessä ikään kuin kiinni pysyen, kohti taivaan ihanuutta ja taivaskotia. Silloin taivaassa iloitaan, kun yksi syntinen tajusi syntisyytensä, tahtoi saada syntinsä anteeksi Jeesukselta ja sai myöskin pelastua, uudestisyntyä elävään uskoon ja silloin hänestä tuli taivaan kansalainen. Halleluja! Amen!

Aika käy vääjäämättä eteenpäin ja mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä nopeammin se aikakin vain näyttää kulkevan.. Kukaan ei tiedä aikansa mittaa, ei kukaan. Kun se aika, jonka Herra Jumala on antanut ihmiselle täyttyy, niin parhainkaan lääkäri ei voi meitä silloin auttaa, vaan silloin on aika siirtyä ajasta iäisyyteen, halusimmepa sitä sitten tai emme (harvat haluaa) Mutta, niin.. silloin ei kysytäkkään meidän, tai omaistemme halua/tahtoa, vaan silloin Pitää olla asiat kunnossa.. ei vain Jumalan, vaan myöskin Jumalan Pojan; Jeesuksen Kristuksen kanssa, sekä mieluimmin myöskin ihmistenkin kanssa, niin ettei mikään asia ole esteenä kotiin lähdöllemme. Sydän pestynä puhtaaksi Hänen sovintoverellään..Hänen, Jeesuksen Kristuksen veressä on voittovoima, sekä anteeksianto ja sydämen puhdistus!

Moni luottaa lapsikasteen armoliittoon tai kirkkoon kuulumiseensa ja Luulee niiden pelastavan hänet taivaan kotiin, koska kirkoissa niin opetetaan, mutta, joka Ei ole Raamatun opetusta, Ei! Vaan se on vain ihmisten keksimää oppia, siis harhaoppia, väärää tietoa, sekä väärään rauhaan tuudittamista, sekä todellisen pelastuksen sivuuttamista ja hylkäämistäkin. Surullista, tosi ikävää, kun ihminen kuvittelee hyvillä teoillaan, tai kasteellaan, kirkkoon kuulumisellaan, tai jopa iltarukouksen tehdessään pelastuvansa taivaaseen, mutta ei koe kuitenkaan; synnintuntoa, tarvetta muuttumiseen, muutokseen; siis lähteä etsimään sydämeensä rauhaa, lepoa, jonka sinne voi antaa Vain ainostaan: uudestisyntymisen kautta vaikuttava usko Jeesukseen Kristukseen, Jumalan aino syntyiseen Poikaan, sekä saatuaan syntinsä anteeksi, siis anteeksi niitä pyytäessään, saa aivan varmasti anteeksi Herralta Jeesukselta. Silloin vasta sydänkin saa levon ja ilon. Katumus on tärkeä osa ihmisen elämää, sillä ilman sitä voi elää huoletonta elämää, mutta jossakin vaiheessa kuitenkin kuin herää totuuteen, mutta aivan liian myöhään, kun etsikkoajat on jo käytetty, sekä hylätty.

Kello käy, aika kuluu ja Jeesuksin saapuu pian hakemaan vain omansa, vain ne, jotka ovat pesseet sydämensä puvun puhtaaksi Hänen kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressään, joka vuoti kerran Golgatan keskimmäiseltä ristillä, meidän Kaikkien ihmisten syntivelan tähden ja että meillä; uskomalla Häneen [Jeesukseen] olisi ja on turva sinä päivänäkin, jos ja kun se maallinen turva katoaa taivaan tuuliin ja jäämme yksin, kuin tyhjän päälle .. Silloin vasta moni ymmärtää, miten Valtava turva uskovalla onkaan, kaiken pettäessä, kaatuessa, epäonnistuessa, tms, kun on ajoissa laittanut sydämensä turvan taivaallisiin: Tullut aidostikin Jumalan lapseksi; uudestisyntymisen kautta, ja on saanut laittaa turvansa, ei maallisiin rikkauksiin, vaan; niihin: taivaallisiin kulta-aarteisiin, joita ei rahalla saa itselleen. Vaan sen saa ainostaan: katumuksen kautta tulevan synnintunnon ja itselleen kuolemisen, maailman rakastamisesta luopumisensa kautta. Kun katse on kiinnitettynä joka hetki ja joka päivä sinne Golgatan ristille, sekä Jeesukseen, Vapahtajaamme! Saamme huutaa; ABBA, Isä: Auta!

Laitan vielä tuon hienon vertauksen tuosta, kuinka nainen hukkasi yhden rahansa ja tahtoi löytää sen, koska se oli ehkä hänen koko omaisuutensa, kallisarvoinen, tms.. Näin Jumalakin etsii kadonneita ja jokaista ihmistä kutsuu pelastukseen, jottei se kallisarvoinen astia, jonka Hän on luonut, hukkuisi ikuisiksi ajoiksi ja lopulta joutuisi kadotukseen, kun ei ollutkaan vastaanottanut pelastustaan; Hänen Pojassaan. Sillä vain yksin Jeesuksen nimen sekä ristinsä veren kautta voi päästä taivaan kotiin. Kepulikonsteilla ja väärillä ohi Raamatun menevillä opeilla sinne ei yksikään tule koskaan pääsemään. Ei ole mitään kolmatta tietä päästäkseen taivaan kotiin..

Luuk. 15:
8 Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?
9 Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.
10 Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."

Tämä laulu vielä; Minne,ystävä,ompi matkas