Ylösnousemus ja elämä
Tommy Hicks
Raamatussa ei ole toista evankeliumia, joka toisi julki Jumalan rakkautta niin suurena kuin Johanneksen evankeliumi. Mikä sinun tarpeesi sitten onkaan tällä hetkellä, on olemassa Jumala taivaassa, joka tahtoo auttaa sinua. Hän haluaa sinun tietävän, että Hän rakastaa sinua ja että Hän ei työnnä sinua luotansa.
Jumala ei pelasta sinua hyvyytesi tähden. Ihmiset tulevat usein tyköni ja sanovat: "Minä en ole kyllin hyvä pelastuakseni." Luonnollisesti et ole kyllin hyvä. Sinä et milloinkaan tule kyllin hyväksi! Mutta ei Jumala myöskään työnnä sinua luotaan huonoutesi vuoksi.
Sinä ehkä sanot: "Olen niin kurja, ettei Jumala minua pelasta." Mutta Jumala sanoo sanassaan: "Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos." Ja jos Jumala ei heitä sinua ulos, niin silloin Hän ottaa sinut vastaan.
Tee päätöksesi tällä hetkellä ja tiedä, että Jumala rakastaa sinua ja että Hän haluaa pelastaa sinut ja ilmaista itsensä sinulle. Huolimatta siitä, miten syvälle syntiin olet vajonnut ja miten tahrainen olet, Jumala ei katso sinua siltä kannalta. Hän sanoo: "Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos." Oi, kiitos Jumalalle! Se merkitsee, että Jumala ei työnnä ketään luotansa. Sinä voit tänä iltana tulla maailman onnellisimmaksi mieheksi ja naiseksi ja voit saada Jumalan rauhan sieluusi sekä ilon, joka käy yli kaiken ymmärryksen.
Koko maailma kaipaa todellisuutta. Koko maailma ojentaa kättänsä ja harhailee niinkuin sokea yössä, yrittäen etsiä jotakin, joka on todellista ja joka tyydyttää ihmisen sielun.
Kun Jeesus oli maan päällä, merkitsi jokainen liike, jonka Hän suoritti, ihmiskunnan hädän lievittämistä. Usein Hän teki outoja tekoja. Mutta kaiken, minkä Hän teki, kaiken tarkoituksena oli antaa apua ihmisille.
Aion nyt käyttää tekstinäni raamatun kertomusta Johanneksen evankeliumin 11. luvusta. Siinä kerrotaan, miten eräänä päivänä tuli Jeesukselle sanoma: "Lasarus on sairaana." Haluan teidän havaitsevan erään asian. Kun tämä sana tuli Jeesukselle, Hän tiesi, kuinka vakavasti Lasarus oli sairaana, ja kuitenkin Hän viivytteli kaksi päivää. Sitten Hän sanoi opetuslapsilleen: "Lasarus nukkuu". Opetuslapset vastasivat: "Herra, jos hän nukkuu, silloinhan kaikki on hyvin." Mutta silloin Jeesus puhui heille selvästi. Hän sanoi: "Lasarus on kuollut, ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte." Hän tarkoitti sillä, että Hän halusi näyttää opetuslapsilleen Jumalan kunnian ja voiman. Hän kääntyi opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Lähtekäämme Juudeaan!" Mutta opetuslapset levittivät kätensä ja sanoivat: "Herra, älkäämme lähtekö sinne! Joitakin päiviä sitten fariseukset yrittivät kivittää Sinut siellä. Älä mene sinne, Herra!" Mutta Jeesus vastasi heille suoraan, että Hän kyllä tiesi, mitä hän teki.
Tämä on ihmeellinen asia. Jeesus tiesi, mitä matkan päässä tulee tapahtumaan. Hän ei milloinkaan kiirehtinyt eikä Hän ollut milloinkaan myöhässä. Aina Hän tiesi, mitä tien päässä oli. Hän ei ollut niin kuin me sananjulistajat vuonna 1956. Meillä on aina suuri kiire ja aina me olemme myöhässä. Me emme saavu ajallaan emmekä tiedä, mitä matkan päässä tulee tapahtumaan. Mutta Jeesus ei ollut milloinkaan myöhässä. Hän oli aina ajallaan. Ja aina Hän tiesi, mitä perillä tulee tapahtumaan. Halleluja! Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen todellisuudesta.
Ennen kuin Jeesus saapui Betanian kaupunkiin, jossa Martta ja Maria asuivat, tuli Martta häntä vastaan. Hän sanoi näin: "Herra, jos Sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut." Silloin Jeesus kääntyi Martan puoleen ja sanoi seuraavat sanat: "Martta, Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minun, se elää, vaikka olisi kuollut." Kun Jeesus sanoi nämä sanat, Hän jatkoi: "Ei yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" Silloin Martta tunnusti, että hän uskoi. Hän sanoi: "Uskon Herra, että sinä olet Kristus, Jumalan poika, se joka oli tuleva maailmaan." Kun hän oli lausunut tämän tunnustuksen, hän juoksi takaisin taloon, jossa Maria oli, ja kuiskasi Marialle, että Mestari on tullut ja kutsui häntä. Silloin Maria juoksi talosta nähdäkseen Mestarin. Ja kun hän tuli, mitä hän sanoi! Miltei samat sanat kuin hänen sisarensakin: "Herra, jos Sinä olisit ollut täällä, minun veljeni ei olisi kuollut." Sitten Jeesus kääntyi hänen puoleensa ja esitti hänelle saman vastauksen kuin Martalle. Sekä Martta että Maria tunnustivat, että Hän on Kristus, Jumalan Poika.
Kun Jeesus tuli Lasaruksen haudalle, niin jakeessa 35 on mainittu eräs Jeesuksen inhimillisiä puolia. Seisoessaan avoimen haudan edessä miesten ja naisten ympäröimänä Jeesus, Jumalan Poika itki kyyneleitä. Jeesus Itki! Ajattele näitä sanoja. Jumalan Poika, jolla oli valta herättää kuolleita, seisomassa itkevänä kuolleen miehen haudan ääressä! Hän itki siinä ihmisten epäuskon tähden. Silloin juutalaiset sanoivat: "Miten paljon Jeesus onkaan rakastanut vainajaa.!"
Oi ystäväni kuuntelepa! Kuollut Lasarus on jokaisen täällä oleva ihmisen esikuva. Me olemme synneissämme kuolleita. Olemme synteihimme ja rikoksiimme kuolleita. Sinä ja minä olemme puettuina ruumisliinoihin. Niin kuin Jeesus seisoi Lasaruksen haudan ulkopuolella ja itki, samoin on Jeesus itkenyt sinun tähtesi ja minun tähteni. Ajattele Hänen rakkauttaan ja sääliään, sitä rakkautta, joka Jumalalla on ihmisiä kohtaan. Jeesus rakasti niin paljon Lasarusta seisoessaan hänen hautansa ulkopuolella, että Hän itki.
Te kuulitte juutalaisten sanat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!" Jumala sanoo myös sinulle. Oi, miten Jumala rakastaakaan sinua tänä iltana. Hän seisoo parhaillaan sinun elämäsi haudan ääressä. Hän seisoo luonasi sanoin kuin Hän seisoi Lasaruksen haudalla.
Sitten Jeesus sanoi jotakin ihmeellistä. Hän sanoi:"Vierittäkää kivi pois!" Kun kivi vieritettiin, silloin Martta, kuolleen sisar, sanoi: "Hän on olut kuolleena jo neljä päivää, ja hänen ruumiinsa haisee." Mutta Jeesus muistutti häntä ja sanoi: "Enkö sanonut sinulle: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo, että olen Jumalan Poika, hän ei ikinä kuole." Sitten Jeesus avasi suunsa ja huusi suurella äänellä: "Lasarus tule ulos!" Ja hän, joka oli kuollut, nousi ylös ja tuli kävellen ulos haudasta. Halleluja!
Kuuntelepa minua, ystäväni! Näin kävi kerran minullekin. Minäkin olin kuollut synteihini. Olin puettuna epäuskon hautausliinoihin. Olin kadotettu synteihini. Mutta Jeesus puhui minulle ja sanoi: "Tommy, tule ulos!" Ja minä tulin esiin epäuskon ja pelon haudasta. Kävelin ulos haudastani. Halleluja! Silloin näin valon, iankaikkisen elämän valon.
Tämä sanoma kuuluu jokaiselle miehelle ja naiselle, joka on puettu epäuskon ja pelon hautausliinoihin ja joka on kuollut synteihinsä. Jumala sanoo: "Tule ulos haudastasi!" Ja jos tulet Jeesuksen luo, Hän vapauttaa sinut. Halleluja!
Tämä sanoma kuuluu jokaiselle täällä olevalle. Vaikka olet synteihisi kuollut ja olet puettu synnin ruumisliinoihin, mutta kun vastaat Jumalan kutsuun, Hän sanoo sinulle: "Päästäkää hänet vapaaksi. Antakaa hänen mennä." Halleluja! Kiitos Jumalalle! Voit silloin sanoa: "Olen vapaa, koska Jeesus on minut vapauttanut! Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksesta!"
Mutta huomaatko, kun Jeesus tuli kuolleen miehen haudan ääreen, Hän ei puhunutkaan kuolemalle. Hän meni ohi kuoleman. Ei Hän puhunut mitään kuolemasta. Hän vain kääntyi Marian ja Martan puoleen. Hän sanoi: "Maria ja Martta, Minä olen ylösnousemus ja elämä." Ei hänen tarvinnut puhua kuolemalle. Hän tiesi, että Hänellä oli voima. Kun hän puhui Lasarukselle, Hän halveksi kuolemaa. Hänen ei tarvinnut sanoa sanaakaan kuolemalle, sen vuoksi, että hän tiesi olevansa ylösnousemus ja elämä.
Katso Häntä eräässä toisessa yhteydessä kun Hän tuli Jairuksen pikku tytön luo. Pikku tyttönen oli kuollut. Mutta puhuiko Jeesus kuolemalle. Ei! Hän ei puhunut koskaan sanaakaan kuolemalle. Hän sanoi vain pikku tytölle, joka oli kuollut: "Tyttönen, Minä sanon sinulle, nouse ylös! Nyt on aika herätä."
Oi, eräänä päivänä kuuluu huuto taivaasta: "Jumalan lapset herätkää!" Halleluja! Kristuksessa kuolleet nousevat silloin. Silloin kajahtaa sama ääni, joka huusi Lasarusta, sama ääni, joka puhutteli pikku tyttöä, ja se kutsuu Kristuksessa kuolleet esiin. Ei Hän puhu silloinkaan kuolemalle, Hän vai kutsuu jokaisen henkilön nimeltään.
Katsopa Häntä, kun Hän tulee Nainin lesken luo! Sen ajan tiede ja sivistys eivät voineet auttaa kuoleman edessä. Äitinsä ainokainen poika, lesken ainoa elämisen toivo oli kuollut. Ei kukaan pyytänyt Jeesusta parantamaan nuorukaista. Mutta Jeesus sattui kulkemaan siitä ohi. - Jeesus kulkee tästäkin ohi tänä iltana. Hän kulkee tästä ohi.
-Ja kun Hän kulki ohi ja näki Nainin lesken itkemässä, hän meni nuorukaisen paarien luo. Niin köyhä oli äiti, ettei hän ollut voinut hankkia ruumisarkkua pojalleen. Mutta Jeesus kumartui alas ja kosketti pojan paljasta kättä ja sanoi hänelle: "Nuorukainen, minä sanon sinulle, nouse!" Halleluja!
Jumala sanoo jokaiselle meistä: "Nouse, ja pidä usko Jumalaan! Nuorukainen nouse ylös!" Voitko nähdä ilmeen äidin kasvoilla, kun hänen poikansa oli palannut elämään. Mutta ei Jeesus tälläkään kerralla puhunut kuolemalle. Hän halveksi kuolemaa. Halleluja! Kun hän puhui arvovallallaan, palasivat kuolleet elämään.
Kuuntelepa, ystäväni! Jeesus sanoo: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka elää ja uskoo minuun, ei ikinä kuole." Halleluja! Se ei merkitse tämän kuolevaisen ruumiin kuolemaa, vaan kysymys on ihmisen sielusta. Se todellinen ihminen, joka katsoo silmiesi ikkunoista, ihmisen sielu, seisoo eräänä päivänä Jumalan edessä. Sielusi elää ikuisesti.
Muistan lukeneeni joitakin vuosia sitten erään kertomuksen, joka on jättänyt jäljen elämääni. Yli 170 vuotta sitten tapahtui, että eräs englantilainen purjelaiva oli matkalla Etelämerellä. Laivan miehistö oli rikollista ainesta. Niinpä he päättivät tappaa kapteeninsa. He ryöstivät laivan ja ottivat siitä kaiken arvokkaan mukaansa ja laskeutuivat maihin pienelle saarelle. He sytyttivät laivan tuleen ja menivät veneillä maihin. Saavuttuaan saarelle he murhasivat kaikki miespuoliset asukkaat. Sen jälkeen he tappelivat keskenään, kunnes kokomiehistö yhtä lukuun ottamatta oli kuollut.
Eräänä päivänä tämä ainoa miehistön jäsen kaivoi vanhaa laiva-arkkua. Hän löysi sieltä Uuden Testamentin. Hänellä ei ollut saarella mitään muuta luettavaa. Mutta kun hän sai Uuden Testamentin, hän avasi Johanneksen evankeliumin 11. luvun ja löysi nämä sanat: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut." Hän käänsi kirjan sivuja ja luki edelleen, mutta uudelleen ja uudelleen hän palasi takaisin tähän samaan jakeeseen: "Minä olen ylösnousemus ja elämä". Lopulta hän kohotti kätensä kohti taivasta ja sanoi: "Oi, Jumala, jos Sinä olet ylösnousemus ja elämä, niin ilmaise itsesi minulle!" Yksinäisellä saarella, keskiyön hetkellä, ylösnousemus ja elämä tuli. Jeesus tuli ja ilmaisi itsensä tuolle miehelle ja pelasti hänen sielunsa. Viisikymmentä vuotta tapauksen jälkeen oli jokainen saaren asukas elävä kristitty. Sen jälkeen he muuttivat saaren nimen. Sen alkuperäinen nimi oli "Pelko". He antoivat sille uuden nimen "Ilon saari". Ilo Herrassa oli tullut jokaisen miehen ja naisen elämään. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen ilosta!
Viime sodan aikana amerikkalaiset sotilaamme kävivät saarella. Vuosisadat olivat kuluneet, mutta saarella ei ollut vankilaa eikä poliiseja, vaan jokainen mies ja nainen oli kristitty. He eivät löytäneet ainuttakaan sairasta henkilöä koko saarelta. Se oli "Ilon saari" sen vuoksi, että ylösnousemus ja elämä oli tullut.
Kuuntelepa minua, ystäväni! "Jeesus on ylösnousemus ja elämä. Ja sinua, joka Hänen tykönsä tulet, Hän ei heitä ulos, vaan kantaa sinua voimallaan. Hän riisuu sinut pelon ja epäuskon hautausvaatteista ja pukee sinut Jumalan rauhan ja sanoin kuvaamattoman ilon asuun. Amen"
Raamatussa ei ole toista evankeliumia, joka toisi julki Jumalan rakkautta niin suurena kuin Johanneksen evankeliumi. Mikä sinun tarpeesi sitten onkaan tällä hetkellä, on olemassa Jumala taivaassa, joka tahtoo auttaa sinua. Hän haluaa sinun tietävän, että Hän rakastaa sinua ja että Hän ei työnnä sinua luotansa.
Jumala ei pelasta sinua hyvyytesi tähden. Ihmiset tulevat usein tyköni ja sanovat: "Minä en ole kyllin hyvä pelastuakseni." Luonnollisesti et ole kyllin hyvä. Sinä et milloinkaan tule kyllin hyväksi! Mutta ei Jumala myöskään työnnä sinua luotaan huonoutesi vuoksi.
Sinä ehkä sanot: "Olen niin kurja, ettei Jumala minua pelasta." Mutta Jumala sanoo sanassaan: "Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos." Ja jos Jumala ei heitä sinua ulos, niin silloin Hän ottaa sinut vastaan.
Tee päätöksesi tällä hetkellä ja tiedä, että Jumala rakastaa sinua ja että Hän haluaa pelastaa sinut ja ilmaista itsensä sinulle. Huolimatta siitä, miten syvälle syntiin olet vajonnut ja miten tahrainen olet, Jumala ei katso sinua siltä kannalta. Hän sanoo: "Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos." Oi, kiitos Jumalalle! Se merkitsee, että Jumala ei työnnä ketään luotansa. Sinä voit tänä iltana tulla maailman onnellisimmaksi mieheksi ja naiseksi ja voit saada Jumalan rauhan sieluusi sekä ilon, joka käy yli kaiken ymmärryksen.
Koko maailma kaipaa todellisuutta. Koko maailma ojentaa kättänsä ja harhailee niinkuin sokea yössä, yrittäen etsiä jotakin, joka on todellista ja joka tyydyttää ihmisen sielun.
Kun Jeesus oli maan päällä, merkitsi jokainen liike, jonka Hän suoritti, ihmiskunnan hädän lievittämistä. Usein Hän teki outoja tekoja. Mutta kaiken, minkä Hän teki, kaiken tarkoituksena oli antaa apua ihmisille.
Aion nyt käyttää tekstinäni raamatun kertomusta Johanneksen evankeliumin 11. luvusta. Siinä kerrotaan, miten eräänä päivänä tuli Jeesukselle sanoma: "Lasarus on sairaana." Haluan teidän havaitsevan erään asian. Kun tämä sana tuli Jeesukselle, Hän tiesi, kuinka vakavasti Lasarus oli sairaana, ja kuitenkin Hän viivytteli kaksi päivää. Sitten Hän sanoi opetuslapsilleen: "Lasarus nukkuu". Opetuslapset vastasivat: "Herra, jos hän nukkuu, silloinhan kaikki on hyvin." Mutta silloin Jeesus puhui heille selvästi. Hän sanoi: "Lasarus on kuollut, ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte." Hän tarkoitti sillä, että Hän halusi näyttää opetuslapsilleen Jumalan kunnian ja voiman. Hän kääntyi opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Lähtekäämme Juudeaan!" Mutta opetuslapset levittivät kätensä ja sanoivat: "Herra, älkäämme lähtekö sinne! Joitakin päiviä sitten fariseukset yrittivät kivittää Sinut siellä. Älä mene sinne, Herra!" Mutta Jeesus vastasi heille suoraan, että Hän kyllä tiesi, mitä hän teki.
Tämä on ihmeellinen asia. Jeesus tiesi, mitä matkan päässä tulee tapahtumaan. Hän ei milloinkaan kiirehtinyt eikä Hän ollut milloinkaan myöhässä. Aina Hän tiesi, mitä tien päässä oli. Hän ei ollut niin kuin me sananjulistajat vuonna 1956. Meillä on aina suuri kiire ja aina me olemme myöhässä. Me emme saavu ajallaan emmekä tiedä, mitä matkan päässä tulee tapahtumaan. Mutta Jeesus ei ollut milloinkaan myöhässä. Hän oli aina ajallaan. Ja aina Hän tiesi, mitä perillä tulee tapahtumaan. Halleluja! Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen todellisuudesta.
Ennen kuin Jeesus saapui Betanian kaupunkiin, jossa Martta ja Maria asuivat, tuli Martta häntä vastaan. Hän sanoi näin: "Herra, jos Sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut." Silloin Jeesus kääntyi Martan puoleen ja sanoi seuraavat sanat: "Martta, Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minun, se elää, vaikka olisi kuollut." Kun Jeesus sanoi nämä sanat, Hän jatkoi: "Ei yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" Silloin Martta tunnusti, että hän uskoi. Hän sanoi: "Uskon Herra, että sinä olet Kristus, Jumalan poika, se joka oli tuleva maailmaan." Kun hän oli lausunut tämän tunnustuksen, hän juoksi takaisin taloon, jossa Maria oli, ja kuiskasi Marialle, että Mestari on tullut ja kutsui häntä. Silloin Maria juoksi talosta nähdäkseen Mestarin. Ja kun hän tuli, mitä hän sanoi! Miltei samat sanat kuin hänen sisarensakin: "Herra, jos Sinä olisit ollut täällä, minun veljeni ei olisi kuollut." Sitten Jeesus kääntyi hänen puoleensa ja esitti hänelle saman vastauksen kuin Martalle. Sekä Martta että Maria tunnustivat, että Hän on Kristus, Jumalan Poika.
Kun Jeesus tuli Lasaruksen haudalle, niin jakeessa 35 on mainittu eräs Jeesuksen inhimillisiä puolia. Seisoessaan avoimen haudan edessä miesten ja naisten ympäröimänä Jeesus, Jumalan Poika itki kyyneleitä. Jeesus Itki! Ajattele näitä sanoja. Jumalan Poika, jolla oli valta herättää kuolleita, seisomassa itkevänä kuolleen miehen haudan ääressä! Hän itki siinä ihmisten epäuskon tähden. Silloin juutalaiset sanoivat: "Miten paljon Jeesus onkaan rakastanut vainajaa.!"
Oi ystäväni kuuntelepa! Kuollut Lasarus on jokaisen täällä oleva ihmisen esikuva. Me olemme synneissämme kuolleita. Olemme synteihimme ja rikoksiimme kuolleita. Sinä ja minä olemme puettuina ruumisliinoihin. Niin kuin Jeesus seisoi Lasaruksen haudan ulkopuolella ja itki, samoin on Jeesus itkenyt sinun tähtesi ja minun tähteni. Ajattele Hänen rakkauttaan ja sääliään, sitä rakkautta, joka Jumalalla on ihmisiä kohtaan. Jeesus rakasti niin paljon Lasarusta seisoessaan hänen hautansa ulkopuolella, että Hän itki.
Te kuulitte juutalaisten sanat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!" Jumala sanoo myös sinulle. Oi, miten Jumala rakastaakaan sinua tänä iltana. Hän seisoo parhaillaan sinun elämäsi haudan ääressä. Hän seisoo luonasi sanoin kuin Hän seisoi Lasaruksen haudalla.
Sitten Jeesus sanoi jotakin ihmeellistä. Hän sanoi:"Vierittäkää kivi pois!" Kun kivi vieritettiin, silloin Martta, kuolleen sisar, sanoi: "Hän on olut kuolleena jo neljä päivää, ja hänen ruumiinsa haisee." Mutta Jeesus muistutti häntä ja sanoi: "Enkö sanonut sinulle: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo, että olen Jumalan Poika, hän ei ikinä kuole." Sitten Jeesus avasi suunsa ja huusi suurella äänellä: "Lasarus tule ulos!" Ja hän, joka oli kuollut, nousi ylös ja tuli kävellen ulos haudasta. Halleluja!
Kuuntelepa minua, ystäväni! Näin kävi kerran minullekin. Minäkin olin kuollut synteihini. Olin puettuna epäuskon hautausliinoihin. Olin kadotettu synteihini. Mutta Jeesus puhui minulle ja sanoi: "Tommy, tule ulos!" Ja minä tulin esiin epäuskon ja pelon haudasta. Kävelin ulos haudastani. Halleluja! Silloin näin valon, iankaikkisen elämän valon.
Tämä sanoma kuuluu jokaiselle miehelle ja naiselle, joka on puettu epäuskon ja pelon hautausliinoihin ja joka on kuollut synteihinsä. Jumala sanoo: "Tule ulos haudastasi!" Ja jos tulet Jeesuksen luo, Hän vapauttaa sinut. Halleluja!
Tämä sanoma kuuluu jokaiselle täällä olevalle. Vaikka olet synteihisi kuollut ja olet puettu synnin ruumisliinoihin, mutta kun vastaat Jumalan kutsuun, Hän sanoo sinulle: "Päästäkää hänet vapaaksi. Antakaa hänen mennä." Halleluja! Kiitos Jumalalle! Voit silloin sanoa: "Olen vapaa, koska Jeesus on minut vapauttanut! Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksesta!"
Mutta huomaatko, kun Jeesus tuli kuolleen miehen haudan ääreen, Hän ei puhunutkaan kuolemalle. Hän meni ohi kuoleman. Ei Hän puhunut mitään kuolemasta. Hän vain kääntyi Marian ja Martan puoleen. Hän sanoi: "Maria ja Martta, Minä olen ylösnousemus ja elämä." Ei hänen tarvinnut puhua kuolemalle. Hän tiesi, että Hänellä oli voima. Kun hän puhui Lasarukselle, Hän halveksi kuolemaa. Hänen ei tarvinnut sanoa sanaakaan kuolemalle, sen vuoksi, että hän tiesi olevansa ylösnousemus ja elämä.
Katso Häntä eräässä toisessa yhteydessä kun Hän tuli Jairuksen pikku tytön luo. Pikku tyttönen oli kuollut. Mutta puhuiko Jeesus kuolemalle. Ei! Hän ei puhunut koskaan sanaakaan kuolemalle. Hän sanoi vain pikku tytölle, joka oli kuollut: "Tyttönen, Minä sanon sinulle, nouse ylös! Nyt on aika herätä."
Oi, eräänä päivänä kuuluu huuto taivaasta: "Jumalan lapset herätkää!" Halleluja! Kristuksessa kuolleet nousevat silloin. Silloin kajahtaa sama ääni, joka huusi Lasarusta, sama ääni, joka puhutteli pikku tyttöä, ja se kutsuu Kristuksessa kuolleet esiin. Ei Hän puhu silloinkaan kuolemalle, Hän vai kutsuu jokaisen henkilön nimeltään.
Katsopa Häntä, kun Hän tulee Nainin lesken luo! Sen ajan tiede ja sivistys eivät voineet auttaa kuoleman edessä. Äitinsä ainokainen poika, lesken ainoa elämisen toivo oli kuollut. Ei kukaan pyytänyt Jeesusta parantamaan nuorukaista. Mutta Jeesus sattui kulkemaan siitä ohi. - Jeesus kulkee tästäkin ohi tänä iltana. Hän kulkee tästä ohi.
-Ja kun Hän kulki ohi ja näki Nainin lesken itkemässä, hän meni nuorukaisen paarien luo. Niin köyhä oli äiti, ettei hän ollut voinut hankkia ruumisarkkua pojalleen. Mutta Jeesus kumartui alas ja kosketti pojan paljasta kättä ja sanoi hänelle: "Nuorukainen, minä sanon sinulle, nouse!" Halleluja!
Jumala sanoo jokaiselle meistä: "Nouse, ja pidä usko Jumalaan! Nuorukainen nouse ylös!" Voitko nähdä ilmeen äidin kasvoilla, kun hänen poikansa oli palannut elämään. Mutta ei Jeesus tälläkään kerralla puhunut kuolemalle. Hän halveksi kuolemaa. Halleluja! Kun hän puhui arvovallallaan, palasivat kuolleet elämään.
Kuuntelepa, ystäväni! Jeesus sanoo: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka elää ja uskoo minuun, ei ikinä kuole." Halleluja! Se ei merkitse tämän kuolevaisen ruumiin kuolemaa, vaan kysymys on ihmisen sielusta. Se todellinen ihminen, joka katsoo silmiesi ikkunoista, ihmisen sielu, seisoo eräänä päivänä Jumalan edessä. Sielusi elää ikuisesti.
Muistan lukeneeni joitakin vuosia sitten erään kertomuksen, joka on jättänyt jäljen elämääni. Yli 170 vuotta sitten tapahtui, että eräs englantilainen purjelaiva oli matkalla Etelämerellä. Laivan miehistö oli rikollista ainesta. Niinpä he päättivät tappaa kapteeninsa. He ryöstivät laivan ja ottivat siitä kaiken arvokkaan mukaansa ja laskeutuivat maihin pienelle saarelle. He sytyttivät laivan tuleen ja menivät veneillä maihin. Saavuttuaan saarelle he murhasivat kaikki miespuoliset asukkaat. Sen jälkeen he tappelivat keskenään, kunnes kokomiehistö yhtä lukuun ottamatta oli kuollut.
Eräänä päivänä tämä ainoa miehistön jäsen kaivoi vanhaa laiva-arkkua. Hän löysi sieltä Uuden Testamentin. Hänellä ei ollut saarella mitään muuta luettavaa. Mutta kun hän sai Uuden Testamentin, hän avasi Johanneksen evankeliumin 11. luvun ja löysi nämä sanat: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut." Hän käänsi kirjan sivuja ja luki edelleen, mutta uudelleen ja uudelleen hän palasi takaisin tähän samaan jakeeseen: "Minä olen ylösnousemus ja elämä". Lopulta hän kohotti kätensä kohti taivasta ja sanoi: "Oi, Jumala, jos Sinä olet ylösnousemus ja elämä, niin ilmaise itsesi minulle!" Yksinäisellä saarella, keskiyön hetkellä, ylösnousemus ja elämä tuli. Jeesus tuli ja ilmaisi itsensä tuolle miehelle ja pelasti hänen sielunsa. Viisikymmentä vuotta tapauksen jälkeen oli jokainen saaren asukas elävä kristitty. Sen jälkeen he muuttivat saaren nimen. Sen alkuperäinen nimi oli "Pelko". He antoivat sille uuden nimen "Ilon saari". Ilo Herrassa oli tullut jokaisen miehen ja naisen elämään. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen ilosta!
Viime sodan aikana amerikkalaiset sotilaamme kävivät saarella. Vuosisadat olivat kuluneet, mutta saarella ei ollut vankilaa eikä poliiseja, vaan jokainen mies ja nainen oli kristitty. He eivät löytäneet ainuttakaan sairasta henkilöä koko saarelta. Se oli "Ilon saari" sen vuoksi, että ylösnousemus ja elämä oli tullut.
Kuuntelepa minua, ystäväni! "Jeesus on ylösnousemus ja elämä. Ja sinua, joka Hänen tykönsä tulet, Hän ei heitä ulos, vaan kantaa sinua voimallaan. Hän riisuu sinut pelon ja epäuskon hautausvaatteista ja pukee sinut Jumalan rauhan ja sanoin kuvaamattoman ilon asuun. Amen"