Jeesus sanoi: "Minä olen ovi. Jos joku menee tästä ovesta sisälle, niin hän pelastuu."
Olemme menneet sisälle monelaisista ovista. Jeesuskin puhuu ovesta. Jumala avasi pelastuksen oven Golgatalla, ja nyt se on avoin kaikille ihmisille. Jeesus sanoi myös: "Minä olen tie ja totuus ja elämä." Jeesus on se, joka avaa oven taivastielle pyrkijälle.
Meitä kehotetaan menemään ahtaasta portista sisälle. "Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät." (Matt. 7:13-14)
Tämä aihe on meille useimmille jo hyvinkin tuttu, mutta kuitenkin tahdon kuin nostaa sen jälleen esiin ja muistuttaa meitä jokaista siitä, miten Jeesus yhä tänäkin armon päivänä; koputtaa monien ihmisten sydämien ovella ja jopa jo seurakuntienkin oven ulkopuolella: tahtoen päästä sisälle. Onko ovi kiinni, lukittu, niin ettei Hän
enää pääse sisälle seurakuntiin, joista Jeesus on työnnetty ulos ja kaikki muu on tuotu sisälle, Hänen tilalleen, ja siksi on jäljellä
enää vain uskonnollisuus ja muotomenot, ym..? Tai uskosta osaton, kun tuntee miten Herra vetää häntä puoleensa ja kiinnostumaan hengellisistäkin asioista, niin hän päättää yhä vain pitää sydämensä ylpeästi, kovettaen, kieltäytyen oven kiinni, eikä tahdo ottaa vierasta, Auttajaansa vastaan; Pelastuakseen kadotuksesta; Saadakseen aivan uuden elämän isolla Eellä..
Ketäänhän
Ei pakoteta ottamaan vastaan Pelastajaansa, Jumalan Poikaa; Jeesusta Kristusta, ehei! Vaan se on
Aina vapaa valinta, mutta seuraamukset toki on sen ratkaisun tehneille, niin ne ovat hyvin surulliset ja varsinkin kun
ei ne taivaan ovet aukeakkaan sellaiselle, joka kieltää Vapahtajansa. Niinpä; olipa kysymyksessä sitten miten hurskaastikin elävä, tai hyvin elämänsä elänyt, tai mitä vain elämässään hyvää touhunnut, kirkon sakrameintteihin turvaava, tms, niin taivaan kotiin on ovi ja ahdas portti, ja se ovi/portti on sinne: vain ja ainoastaan
Jeesus Kristus, Poika Jumalan! Muuta tietä, keinoa, ovea, porttiakaan sinne ei ole, eikä tule. Miksi se ei kelpaakaan?
On vain
2 tietä ja valinta on
aina ihmisellä itsellään. Joko kääntyminen Jeesusta avuksi huutamaan ja rukoilemaan, siis pääsy taivastielle: syntisyytensä näkeminen, tunnustaminen, sekä niiden hylkääminen ja lopulta ajan rajan takana pääsy taivaan kotiin, jossa kaikki ikävä, tuska, kipu, murhe; on täysin poissa; on vain iloa, rauhaa, lepoa ja mahtavan hyvä olla ja saa elää loputtomasti, ikuisesti siellä kanssa toisten pyhien; Jeesuksen ja Jumalan, pyhien enkelten jne kanssa. Tai sit se huonompi vaihtoehto, kun Jeesus ei kelpaakkaan, riitä, ja se tie vie kohti ikuista tuskaa, kipua ja murhetta,
joka ei koskaan lopu. (sielu kun elää kuolemankin jälkeen)
Jumala kun on rakkauden Jumala joka antaa ihmisen itsensä valita; mihin paikkaan "haluaa" kuoltuaan mennä?! Pakkoahan
ei ole, mutta se, joka ei ota Jeesusta sydämeensä asumaan: Pelastajakseen ja synneistä vapauttajakseen, joka ei usko Raamatun ilmoitettuun Sanaankaan, ja jolle ei kelpaa Herramme Golgatan ristintyö ja verensä puhdistava voima, apu, ja sen kautta Pyhän Hengen johdatus elämässään sen jälkeen kun on saanut syntinsä anteeksi ja pelastunut, niin sen tie vie auttamattomasti kohti ikuista tuskaa ja murhetta, josta puuttuu täysin rakkaus ja lämpö, kivuttomuus, ilo..Jota taas löytyy taivaasta niin paljon kuin vain jaksaa vastaan ottaa.. Näitä kantsii miettiä meidän jo uskoontulleidenkin, joille uskonvaellus on käymässä liian ylivoimaiseksi ja usko alkaa hiipua..
Oisko mahdollisesti aika uudistaa matkaliitto Herran Jeesuksen kanssa ja mennä ristinsä juurelle tekeen parannusta, jottei saatana veisi ihan kokonaan omakseen ja uskottelisi: ettei mukamas enää saa syntejään anteeksi, tai ei enää voi edes muuttua, tulla takasin Jeesuksen luokse, joka sit muuten on täyttä potaskaa, valetta, koska Herrallamme on
Aina ovi auki ja puhelinlinjat kunnossa taivaaseen, jos vain tahdomme mennä eteensä ja pyytää syntejämme anteeksi sekä voimaa uskoa, uudistua, jatkaa matkaa Hänen seurassaan kulkien, loppuun asti..Hänellä (Jeesuksellemma) kun on PALJON ANTEEKSIANTAMUSTA! Älä siis suostu kuunteleen nitä sinua mollaavia ja syyttäviä, valheellisia vihollisen puheita, vaan sanoudu niistä irti; Jeesuksen kalliissa maahan vuotaneessa Golgatan keskimmäisen ristin sovintoveressä ja Jeesuksen nimessä!!!

Amen!
On surullista, kun näin Mahtavaa käden ojennusta Vapahtajaltamme ihmistä kohtaan ei huolita, vaan
Luullaan pääsevänsä: omilla töillään, saavutuksillaan, tai kirkon opeilla, tms taivaaseen ilman Jeesustakin.
[color=#00BFFF]Uskovakin kun voi niin ylpistyä[/color], että jo alkaa luulla omilla teoillaan ja uskollaankin pelastuvansa ja saavansa Herraltamme elämälleen aplodeja, kun on niin "hyvä ja tekevä tms uskova!" Kukaan meistä
ei pelastu, eikä saa taivasosuutta omilla teoilamme, olipa ne sitten miten hienoilta ja hurskailta näyttäviä, kuulostavia tahansa, ehei! Vaan ja vain nöyrtymisen, lihalleen kuolemisen kautta voi ja aukeaakin oikeanlainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja oikeanlainen kasvualusta uskontielle..
Tai sitten se toinen vaihtoehto, vai pitäisikö sanoa
kolmas vaihtoehto on se, kun ei edes uskota että ihminen elää ikuisesti, ja
ettei sielumme koskaan kuole, vaikka tämä savimajamme kuoleekin ja maatuu, mutta sielumme siirtyy, kun sydän pysähtyy ja verenkiertomme lakkaa, niin sielu siirtyy sinne toiseen paikkaan odottamaan viimeistä tuomiota,
jonka on eläessään itselleen valinnut. Joko taivaaseen pääsyä, tai sit se toinen vaihtoehto, kun Jeesus Kristus, Poika Jumalan, Vapahtajamme; ei ole kelvannut, eikä ollla tahdottu uskoa Hänen koskaan eläneenkään, tai sovittaneen syntejämme Golgatan keskimmäisellä ristinpuulla. Niin se paikka on kadotus sen jälkeen ja sieltä kun
ei enää voi palata,
ei muuttaa mieltään, vaan ratkaisu; On tehtävä
vielä eläessään, koska kun kuolema kohtaa, niin senjälkeen se on liian myöhäistä katua: Ns peli on pelattu loppuun silloin kun kuolee. Ei kannata siis viivytellä, sillä huomisesta emme kukan tiedä mitään ja elämmekö enää silloin..
Tämä on monille tuttua ja monille järkkyä kovuutta ja rakkaudettomuutta, mutta tämä on kuitenkin ihan Raamatun Sanan mukainen totuus. Tämähän Ei ole minun, tai meidän uskovien ajatus ja tahto, luulo, ehei! Vaan tämä on se faktatieto, jonka jokainen niin halutessaan kyllä voi
löytää Raamatusta, jos vain tahtoo etsiä, tutkia, ottaa selvää..

Suosittelen tutkiin ainakin..
Meillä kävi naapurin ateistimies aamusella ja se kirvoitti minua kirjoittamaan tästä niin Äärettömän Tärkeästä asiasta, eli; Pelastumisesta ja Pelastuksesta, Pelastajastamme; Jeesuksesta Kristuksesta!
Room. 10:
8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".