ETSIKKOAIKA

[rita4]

Leena Ulvinen

Raamattu puhuu etsikkoajasta, kahdesta tai kolmestakin ajanjaksosta. Silloin Jumala tulee erikoisen lähelle ihmistä. Hän avaa tämän ymmärryksen näkemään oman syyllisyytensä ja ymmärtämään syntinsä. Ihminen ymmärtää anoa Jumalalta armoa ja tahtoo päästä pelastuksen tielle. Hän ymmärtää Jeesuksen ristintyön, jonka avulla voi päästä taivaaseen.

Monilla on etsikkoaika jo nuorena, kun sydän on vielä avoin ottamaan elävän uskon vastaan ja tulemaan Jeesuksen luo. Nuorena tarvitaan uskoa, että voisi voittaa kiusaukset ja sietää uskovalle kuuluvan häpeän ja pilkan, kestää ahdistukset. Silloin tulisi saada luottamus Jumalaan, pysyä kutsulle uskollisena ja kulkea tietään onnellisena.

Vielä vanhanakin voi tulla uskoon ja antaa itsensä Jumalan johtoon. Voi pyytää syntejään anteeksi ja antaa anteeksi toisille ja itselleenkin. Voi jättäytyä Jeesuksen käsiin ja uutta tietä kulkien kiittää Jeesusta uudesta elämästä ja kalliista ristintyöstä.

Kun Sä Käyt Yli Virran

[rita4]

Niin, olen nyt miettinyt hyvinkin paljon juuri tuota etsikkoaikaa ja kuinka niin monet hylkäävät sen. Joku ei ehkä edes ymmärrä olevansa etsikkoajassa, niin..ehkä hänellä ei ole uskovia ystäviä, tai omaisia, joiden kautta hän voisi peilata; mitä on usko ja uskossa eläminen, Jeesuksen seuraaminen.. Me uskovatkin saatamme olla sellaisia, ettemme osaa, tai emme kuin edes kehtaa kertoa toisille, vielä uskosta osattomille siitä, miten Jeesus kutsuu jokaista omakseen..

Jumalan tahtohan on se: ettei yksikään hukkuisi ja siksi joutuisi kadotukseen ja se sama tahto ja ajatus on varmasti meillä Herran omillakin, uskoisin näin. Me voimme rukoilla ja on hyväkin rukoilla omaistemme ja ystäviemme, jopa vihamiestemmekin puolesta ja pyytää Jeesusta pelastamaan heidät. Rukous voi paljon, kun se on harras.

Mutta Sinä, joka et tiedä, tai et vain kuin ole varma siitä, että; oletko uskossa, vai etkö ole,.. niin sinuakin Herra Jeesus tahtoo koskettaa sekä antaa sinulle siitä varmuuden, sekä rauhansa sydämeesi, ja ilonsa, voimansa jne.. Ja jos olisikin niin, ettet vielä olisikaan pelastunut, vaan elät yhä vielä uskonnollisuudessa, niin Ei hätää mitään. Sillä Sinä voit ja saat pyytää Herraa Jeesusta koskettamaan sydäntäsi niin, että; saat varmuuden uskontilastasi ja jos et vielä olisikaan Hänen omansa, niin myöskin saisit tulla kokemaan pelastuksenkin. Hän kyllä tahtoo ja voi sinua siinä auttaa, sekä johdattaa..

On olemassa ihmisiä, jotka ollessaan etsikkoajassa, niin eivät kuin välttämättä edes kärsi mitään hengellistä, vaan heille tulee kuin, pakokauhu, kun on heng tauluja, musiikkia, tms..Miksi näin? Ja me uskovina silloin hyvinkin herkästi ajattelemme; "Etteihän sellainen edes voi olla Herran kutsun alla, eli etsikkoajassaan?!" Niin.. koska Jeesus kyllä kutsuu heitä omakseen, mutta ne kaikki ns. "vanhat asenteet uskosta ja uskovista," voivat lannistaa ihmiseltä halun tulla tuntemaan Vapahtajansa sekä pelastua..Ja ehkei hän koe sitä edes tarpeelliseksikaan, tms..

Sekä tietenkin myöskin sielunvihollinen haluaa estää uskoontulon,siis pelastuksen. Olen nähnyt näitä pakoon juoksijoita..Ja myönnän rehellisesti etten ole aina itsekään heti oikein tajunnut tuota heidän ahdistustaan, mutta myöhemmin sen olen kyllä kuin hoksannut. Me niin usein pidämme sitä niin helppona asiana, siis; tulla uskoon, mutta.. Ei se taida ihan kaikille kuitenkaan ollakaan niin kamalan helppoa, vaan on epäilyksiä, tms, jotka sitten kuin jarruttavat ja jopa ehkä jopa estävät antautumisen kokonaan Herrallemme..

Nyt on kyllä sanottava tähän, että: Pelastus on aina Lahja taivaasta! Ja Jumalahan ei pakota ketään mihinkään sellaiseen, mihin ihminen ei itse halua, koska Hän ei leiki pomoa, tms, Ei niin! Mutta Hän saattaa kyllä kutsua ja vetää puoleensa ja usein Hän sen tekeekin,.. Mutta ihminen ei vain kuin halua ottaa pelastusta vastaan. Se on aina surullista, mutta Valinta on Aina ihmisellä itsellään. Ja jokainen itse päättää ja toimii sit sen mukaan. Joko hän haluaa pelastua ja ottaa vastaan uskovan nimen, jota maailma ei hyväksy, mutta joka kuitenkin vie hänet kerran taivaan kotiin. Tai sitten on se huonompi vaihtoehto..Joka saattaa tuntua oikealta ja itselleen paremmin sopivalta, jonka maailmakin hyväksyy, mutta joka ei johda taivaaseen, vaan ihan muuhun paikkaan.. pahaan paikkaan, jossa ei ole yhdenkään ihmissielun hyvä olla...

Kadotuksestahan ei saisi tietty puhua mitään, koska se on kuulemma tuomitsemista. Mutta onko se sitä, jos ihminen hylkää pelastuksensa sekä Jeesuksen avun elämäänsäkin, sekä sen rakkauden, ja anteeksi antamuksenkin, jota Herra Jeesus Kristus hänelle tarjoaa, eikä siis halua muuttua, ei kuolla itselleen, tai tälle maailmalle ja sen houkutuksille? Niin onko väärin kertoa; mikä ihmistä silloin odottaa, jos Jeesus Kristus ei kelpaa hänelle? Minusta se ei ole väärin, koska meistä ihmisistä ei voida kukaan silloin koskaan, tai missään olosuhteissa, eikä edes viimeisellä tuomiollakaan, johon joka ainoa ihminen kerran joutuu, halusi sitä sitten tai ei, niin siellä ei voidakaan enää puolustautua, sanoen; "Kun minä en tiennyt, että pitäisi pelastua, tai jotenkin muuttua, tai edes ottaa Jeesus vastaan, tms..!"

Siellä ei enää selittelyt, eikä puolustautumisetkaan auta, koska ratkaisu tehdään Aina vielä täällä eläessämme. Ja se päätös paljastaa, sekä päättää myöskin sen, kun elämän raja, siis kun on aika lähteä tästä ajasta, niin se päättää sen; missä vietämme ikuisuutemme! Ja olihan sinulle ja meille kaikille varmasti kerrottu pelastavasta Jumalasta, mutta se ei vain kuin kelvannut sinun pirtaasi, elämän tapaasi, tms.. Niin ehkäpä sydän oli jo niin kovettunut, ettei Jumalan rakkauskaan saanut sitä murrettua ja pelastettua enää..

Liian monta kieltäytymistä, kun on ollut jo etsikkoaikoja, niin ne kutsutkin lopulta loppuu kokonaan ja sitten vain enää jää odotus, milloin aika päättyy.. Ei ole enää mahdollisuutta ..Elämässä ei sen jälkeen enää ole mitään iloa, se on tyhjää ja pimeää, turhan tuntuistakin, kun Herra ei enää kutsukaaan lähelleen...Se on Hirveää, kun tajuaa, että tänään vielä olisi voinut pelastua, mutta huomnenna se on jo liian myöhäistä. Siksi juuri Tämä Päivä onkin Pelastuksen päivä. Huomisesta kun kukaan ei tiedä yhtään mitään, että tuleeko sitä huomista edes.. Siksi onkin tärkeää olla valmiina lähtemään..

Evankeliumi, jota me julistamme on: Totuuden Sanaa Isän Jumalan sydämeltä, joka tuo lähellesi pelastuksen mahdollisuuden, mutta Sinä itse valitset, että: Otatko sen vastaan, vaiko hylkäätkö sen! Valinta sielustasi on nyt sinulla itselläsi ja niin se on meillä kaikilla muillakin, se että; miten vaellamme uskossamme! Aukeaako ne päärlyportit meille ja pääsemmekö kerran taivaan ovista sisään ikuiseen elämään? Vai jäämmekö tänne vaivaan ja tuskaan, tai peräti joudummeko itkemään, kun emme halunneet pelastua, tai edes elää Herran pelossa ja arkuudessa Hänen kasvojensa edessä kuuliaisina, nöyrinä, vaan palasimmekin sinne egyptiin, josta jo pelastuimme kerran Jeesuksen verellä synneistämme puhtaaksi pestyinä ja nyt.. Pelkäämme mikä on se paikka, mihin meidät passitetaan, sitten kun aikamme täyttyy. Ei se kuule aina ole niin helppoa, tai edes satavarmaa mikään, siis meille uskovillekaan, koska niin monet, liian monet; ovat lähteneet pois Golgatan verisen ristin juurelta, kun ei haluta nöyrtyä, eikä elää sitä elämää, jossa on Jumalan antamat säännöt, jotka kaikki löytyvät Raamatusta. Mutta niin kuin jo sanoinkin, niin valintahan on aina ihmisellä itsellään, mitä päättää, tai miten toimii..Se valinta kuitenkin paljastuu ja selviää meille itse kullekin: viimeistään rajan toisella puolella; sen, missä vietämme ikuisuutemme?! Muista valita oikein!

Uskonelämä on jatkuvaa kilvoittelua uskossa, loppuun asti ja jatkuvaa, joka päiväistä: parannuksen tekoa synneistämmekin ristinsä juurella ollen. Mutta se ei ole raskasta, eikä vaikeaa, kunhan vain me tahdomme kasvaa sekä myöskin kuin vahvistua uskossamme! Sekä: pysyä lähellä rakasta Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta! Jumala kyllä antaa meille sitä tarvittavaa voimaa elää uskossa, ja Jeesus antaa kyllä anteeksi, jos ja kun sitä vain Häneltä sydämistämme katuen pyydämme. Pyhä Henki saadaan uskoontulemisessa, silloin, kun uudestisynnytään ja Pyhä Henki myöskin johdattaa uskovaa sekä puhuu hänelle eri tavoin, eri asioita ja siten opettaa häntä elämään, sekä toimimaankin elämässään, Isän tahdon mukaan..

Jos olet nyt juuri etsikoajassa, tai koet kuin tarvetta uudistua uskossasi, niin sama juttu molemmille: Suostu menemään polvillesi rukoukseen Hänen ristinsä juurelle, jos se on vain mahdollista, polvistua? Mutta ei se asento ole se tärkein, vaan se sydämen halu, sekä asenne Herraa kohtaan, joten vapaus vain... Se kannattaa ja on mieluista Isällekin

Ap. t. 2:
36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"

38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Luuk. 11:9-10
Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

Ja lopuksi nämä puhuttelevat laulut; Uusi laulu kaduilta Osa 4