Mikä on uskosi alkuperä?

[rita4]

Erkki Kuisma

Oma hyvyys ja vanhurskaus vaikuttavat oman uskon. Jumalan hyvyys ja vanhurskaus Jeesuksessa Kristuksessa antavat Jumalan Pojan uskon.

Oma usko

Useimmat ihmiset joskus kääntyvät käytännön ongelmissaan Jumalan puoleen. Hänen apunsa kelpaa lähes kaikille ihmisille. Minäkin aloin pikkupoikana rukoilla Jumalaa lausumalla joka ilta Isä-meidän-rukousta, koska pelkäsin pimeää. Kuolemanvaarassa monet huutavat avukseen Jumalaa. Oma usko on Jumalaan turvautumista, joka on syntynyt ihmisestä itsestään.

Ihmisen omasta aloitteesta syntynyttä Jumalan palvelemista kutsutaan omaksi vanhurskaudeksi. "Minä todistan heistä, että heillä on intoa Jumalan puolesta, mutta ei ymmärrystä. Sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, he eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskauteen." Room.10:2-3

Joka ei tunne Jeesusta Kristusta, ei tunne Jumalan vanhurskautta. Ne, jotka luottavat omaan hyvyyteensä, eivät näe Jumalan hyvyyttä Jeesuksessa. Oman vanhurskautensa sokaisemana monet luulevat olevansa hyviä myös Jumalan silmissä ja uskovat näin olevansa Jumalan hyväksymiä. Monet ovat niin ylpeitä oma-aloitteisesta uskostaan Jumalaan, että ovat täysin kuuroja Jumalan tekemälle aloitteelle.

Jumalan täytyy olla aloitteentekijä Jumalan ja ihmisen välisessä suhteessa. Vain se, mikä on syntynyt Jumalasta, on kyllin hyvää Hänelle. Kukaan ei pyytänyt Jumalaa tulemaan ihmiseksi ja sovittamaan meidän syntiämme. Hän teki sen omasta aloitteestaan. Evankeliumi on meille Hänen kutsunsa. Siinä kohtaamme Jumalan aloitteen.

Jumala on tehnyt aloitteen kutsumalla sinut yhteyteensä Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan vanhurskaus ja hyvyys on ilmoitettu meille Hänen Pojassaan. Vain Jeesuksen kaltainen ihminen on kyllin hyvä Jumalalle. Kukaan ei kykene omassa voimassaan olemaan yhtä vanhurskas kuin Jumala. Jeesus kuoli sinun puolestasi, koska Jumalan silmissä sinä et ole vanhurskas vaan jumalaton. Kuolemallaan Jeesus mitätöi sinun vanhurskautesi ja tarjoaa ylösnousemuksessaan sinulle Jumalan vanhurskautta.

Monet ovat niin innokkaita tuomaan omaa hyvyyttään Jumalan eteen, että ovat hylänneet Hänen aloitteensa. Jotkut ovat kyllä ottaneet Jeesuksen vastaan Pelastajanaan, mutta vain korjatakseen Hänen avullaan oman hyvyytensä puutteet. Heidän uskonsa evankeliumiin ei ole antanut heille uutta sydäntä, vaan ainoastaan armontuntoa heidän oman uskonsa heikkouteen. He uskovat evankeliumiin, mutta heillä ei ole evankeliumin uskoa. He uskovat Jeesukseen, mutta heillä ei ole Jeesuksen uskoa. Jotkut jopa uskovat olevansa uudestisyntyneitä kristittyjä, vaikka heissä ei ole uutta luomusta.

Kukaan ei pelastu omalla uskollaan, vaan Jeesuksen uskolla, jonka saa kuulemalla Jumalan evankeliumia. Kiinnitä huomiosi siihen miten kuulet! "Usko tulee siis kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." Room.10:17 Tosin voidaanhan sitä sanoa sinun uskoksesi sen jälkeen kun olet saanut sen omaksesi. Jos olet saanut tämän kalliin uskon, niin pidä huoli siitä, että elät sen mukaan, ettet sitä kadottaisi. Tästä uskosta apostoli Pietari kirjoitti "niille, jotka ovat meidän Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa saaneet yhtä kallisarvoisen uskon kuin mekin." 2Piet.1:1

Pelastava usko on Jumalan lahja meille. Se otetaan vastaan kuulemalla. Elä Jumalan Pojan uskossa äläkä omassasi. Kiellä oma hyvyytesi ja vanhurskautesi, jotta Jeesuksen hyvyys ja vanhurskaus voisi ilmestyä sinussa.

Evankeliumi antaa sinulle uuden alun

Evankeliumin totuuden sana Jeesuksesta Kristuksesta antaa pelastavan uskon. Siksi enkeli sanoi Korneliukselle Pietarista, joka tuli julistamaan hänelle evankeliumia: "Hän puhuu sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut." Apt.11:14

Pietari puhui Korneliukselle ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta, joka on luvattu Messias. Evankeliumi on uuden elämän siemen, josta syntyy Jumalan lapsia. "Tehän olette uudestisyntyneet, ette katoavasta siemenestä vaan katoamattomasta, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta." 1Piet.1:23 Kornelius ja hänen omaisensa tulivat helposti uskoon, heti kuultuaan evankeliumin. Heidän omavanhurskautensa ei estänyt heitä kuulemasta evankeliumia niin kuin se pitää kuulla, jotta he pelastuisivat.

Evankeliumin siemen istutetaan kuulijan sydämeen. Jos se itää siellä, niin kuulija tuli uskoon. Paavali oli ollut istuttamassa evankeliumin siementä Korintton uskovien sydämiin. Siksi hän sanoi näin: "Vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, teillä ei kuitenkaan ole monta isää, sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa." 1Kor.4:15

Ihmisten oma usko pyrkii syrjäyttämään evankeliumin uskon ja omavanhurskaus Jumalan vanhurskauden. Uskovaiset ovat usein häpäisseet omavanhurskailla teoillaan Jumalan evankeliumin. "Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti. Silloin minä, tulenpa luoksenne ja näen teidät tai olen tulematta, saan kuulla teistä, että pysytte samassa hengessä ja yksimielisesti taistelette yhdessä evankeliumin uskon puolesta." Fil.1:27 Paavali taisteli evankeliumin uskon puolesta ihmisten omaa uskoa vastaan.

Nikodeemus oli Jumalaan uskova, hyvä mies. Kuitenkin Jeesus sanoi hänen tarvitsevan elämälleen uuden alun. "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan." Joh.3:3,5 Läpi Raamatun Pyhässä Hengessä sanottua Jumalan sanaa verrataan veteen. Syntymällä Pyhän Hengen antamasta evankeliumin vedestä mennään sisälle Jumalan valtakuntaan eli tullaan Jumalan seurakunnan jäseniksi.

Jeesus tarjosi Nikodeemuksen juotavaksi mainitsemaansa vettä kertomalla hänelle Jumalan evankeliumin. "Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka tuli alas taivaasta, Ihmisen Poika. Ja niin kuin Mooses korotti käärmeen autiomaassa, niin on Ihmisen Poika korotettava, että jokaisella, joka uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:13-16

Näin Jeesus antoi Nikodeemukselle evankeliumin totuuden sanan Pyhässä Hengessä, jota juomalla hän saattoi syntyä ylhäältä. Jeesus lupaa, että Hänen antamansa sanat synnyttävät sisimpäämme iankaikkisen elämän lähteen. "Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, sille ei ikinä tule jano. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään." Joh.4:14 Meissä oleva uusi luomus on lähde, joka pulppuaa Jumalan elämää. Ennen tuloasi evankeliumille kuuliaiseksi sinua - uutena luomuksena - ei ollut olemassa.

Jumalan sanat kuultuna Pyhässä Hengessä ovat ylen ihmeellinen asia! Jumalan Henki on kuin tuuli, joka puhaltaa kuolleisiin sydämiin tehden ne eläviksi. Hänen sanansa on kuin vesi, joka puhdistaa synnistä ja synnyttää uuden luomuksen.

Jeesuksen usko

Kuullessasi evankeliumia ristiinnaulitusta ja kuolleista herätetystä Jeesuksesta koet sen vaikuttavan itsessäsi uskoa. Se ei ole sinun omaa uskoasi, vaan Jumalan uskoa. Jos saamallasi uskolla tartut evankeliumin totuuden sanaan, Jeesuksen usko asettuu sinuun asumaan.

Uskottuasi evankeliumin Jumala pitää sinua yhtä hyvänä ihmisenä kuin Jeesusta. Sait lahjaksi Jumalan vanhurskauden. Mitä enää teet omallasi? "Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat. Ei tässä ole mitään erottelua, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." Room.3:22-24

Lahjavanhurskaus ja omavanhurskaus sotivat toisiaan vastaan uskovan ihmisen ajatuksissa. Meidän täytyy päästä eroon omavanhurskauden ajatuksista, jotta Kristus eläisi meissä, kuten on luvattu. Paavali sanoo omavanhurskauden olevan syynä siihen, että uskovat lankeavat syntiin. "Mutta jos meidätkin, etsiessämme vanhurskautusta Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus silloin synnin palvelija? Ei tietenkään! Jos rakennan uudestaan sen, minkä olen hajottanut, osoitan olevani lainrikkoja." Gal.2:17-18

Maahan hajotettu omavanhurskaus voidaan rakentaa uudestaan. Moni uskovainen on omaan hyvyyteensä luottaen ryhtynyt taisteluun syntiä vastaan. Sen sijaan hänen olisi tullut perata sydämestään pois kaikki omavanhurskaat ajatukset ja asenteet eli "ristiinnaulita lihansa himoineen ja haluineen". Moni ei lankeemuksensa jälkeenkään tee tätä, vaan pyytää vain puhdasta omaatuntoa.

Oman hyvyytensä mitätöiminen on avainasia, jotta Jeesus voisi elää meissä. Monet kuitenkin uskovat Jeesukseen vain saadakseen syntinsä anteeksi, mutta pitävät kiinni omasta hyvyydestään. Oikeastaan tämä on ainoa ongelma Jeesuksen omien keskuudessa, koska ne muut ratkeavat sen seurauksena, jos Jeesus saa elää omissaan.

Omasta hyvyydestään luopuminen tekee "suureksi" taivasten valtakunnassa. Kun opetuslapset kysyivät Jeesukselta, että "kuka on suurin taivasten valtakunnassa", niin Hän kutsui luokseen pienen lapsen ja vastasi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Joka siis nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa." Matt.18:3-4 Tämä pieni lapsi osoitti uskovansa Jeesusta tulemalla Hänen luokseen, kun Hän kutsui. On sitten kysymyksessä lapsi tai aikuinen niin me voimme tietää hänellä olevan uskon vain, jos havaitsemme hänen tottelevan Jeesusta.

Jeesus ei sano, että lapset olisivat suuria taivasten valtakunnassa, vaan ne aikuiset, jotka nöyrtyvät olemaan yhtä riippuvaisia Jumalasta kuin pienet lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan. Omavanhurskaus on ylevää aikuisuutta, joka pitää Jeesuksen vanhurskautta lapsellisena idealismina. Jumalan vanhurskauteen nöyrtynyt aikuinen on "yksi niistä pienistä", jotka uskovat Jeesukseen.

Jumalan Pojan usko tahtoo mitätöidä ihmisestä syntyneen uskon. Voi, kuinka paljon uskovat ovatkaan vastustaneet omavanhurskautensa kuolemaa!

Oma hyvyys on roskaa!

Paavali sanoo meidän saavuttaneen jotain lihan mukaan, kun olemme tehneet jotain hyvää omista vaikuttimistamme ja voimastamme. "Mitä me siis sanomme kantaisämme Abrahamin saavuttaneen lihan mukaan? Jos Abraham vanhurskautettiin tekojen perusteella, hänellä on kerskaamista, ei kuitenkaan Jumalan edessä." Room.4:1-2 Abraham saattoi ihmisten edessä kerskua hyvistä teoistaan. Jumalan edessä ne kuitenkin olivat arvottomia. Tekojen motiivit antavat niille niiden arvon. Jos motiivit eivät ole alkuisin Jumalasta, teot ovat Jumalan edessä arvottomia, vaikka ne olisivat ihmisille hyödyllisiä ja hyviä tekoja.

Ylpeys omasta hyvyydestä ja siitä kehuminen on myrkkyä. Se on vanhaa hapatusta, joka pitää perata pois. "Kerskailunne ei ole hyväksi. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa pois vanha hapate, että olisitte uusi taikina, niin kuin olettekin happamattomia; onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu." 1Kor.5:6-7

Paavalilla itsellään oli suuri kiusaus ylpeillä hyvällä menneisyydellään, koska se mitä hän oli saavuttanut ennen uskoontuloaan, oli inhimillisesti ottaen kunnioitettavaa. Hän kuitenkin luki voittonsa tappioksi Jeesuksen tuntemisen tähden. "Jos joku muu luulee voivansa luottaa lihaan, niin vielä enemmän minä. Minut on ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä, olen Israelin kansaa, Benjaminin heimoa, heprealainen heprealaisista syntynyt, lakiin nähden fariseus, intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton. Mutta mikä minulle oli voitto, sen olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi." Fil.3:4-7

Vastaavasti moni voisi kerskua näin: "Minut on kastettu ja olen kristitty kristitystä kodista. Olen elänyt kristillisten arvojen mukaan lapsuudestani asti ja ollut innokas kirkossakävijä enkä ole koskaan uskoani kieltänyt." Kuka voi lukea lihan mukaan syntyneen kristillisyytensä tappiokseen? Ennen lahjavanhurskauden saamista voi olla vain omavanhurskauden tekoja.

Voitko Kristuksen tähden pitää roskana kasteesi ja saamasi kristillisen kasvatuksen, koska ne olivat ennen uudestisyntymääsi? Voitko pitää kuolleina tekoina kaikki hyvät tekosi, jotka teit ennen uskoontuloasi tai omavanhurskaudessasi? Voitko pitää roskana sitä, mitä maailman ihmiset pitävät arvokkaana? Sinä voit, jos janoat Jumalan vanhurskautta.

Paavali halusi menettää kaiken, mikä esti häntä kokemasta Jumalan vanhurskautta. "Niinpä minä luen kaiken tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken ja pidän sen roskana, että voittaisin omakseni Kristuksen." Fil.3:8

Onhan suurta armoa saada olla Kristuksen oma, mutta vielä enemmän on voittaa omakseen Kristus. Hän, joka haluaa elää ja kokea Jumalan vanhurskautta elämässään, pitää oman vanhurskautensa roskana. Kristuksen omaksi voittaminen tarkoittaa sitä, että "minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, joka tulee laista, vaan sen, joka tulee uskosta Kristukseen, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella." Fil.3:9

Ennen uskoontuloasi sinussa ei ollut uutta luomusta. Et ollut Jumalan lapsi Kristuksessa Jeesuksessa, vaan olit vain luotu Jumalan kuvaksi Aadamissa ja Eevassa. Uskovan elämän keskeisin sääntö on kuolla pois vanhasta ja elää Jumalasta syntyneen uuden luontonsa mukaan. "Sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus. Tärkeää on uusi luomus. Rauha ja laupeus kaikille, jotka elävät tämän säännön mukaan, samoin Jumalan Israelille!" Gal.6:15-16

Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012

[rita4]

Oma usko

Useimmat ihmiset joskus kääntyvät käytännön ongelmissaan Jumalan puoleen. Hänen apunsa kelpaa lähes kaikille ihmisille. Minäkin aloin pikkupoikana rukoilla Jumalaa lausumalla joka ilta Isä-meidän-rukousta, koska pelkäsin pimeää. Kuolemanvaarassa monet huutavat avukseen Jumalaa. Oma usko on Jumalaan turvautumista, joka on syntynyt ihmisestä itsestään.

Ihmisen omasta aloitteesta syntynyttä Jumalan palvelemista kutsutaan omaksi vanhurskaudeksi. "Minä todistan heistä, että heillä on intoa Jumalan puolesta, mutta ei ymmärrystä. Sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, he eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskauteen." Room.10:2-3

Joka ei tunne Jeesusta Kristusta, ei tunne Jumalan vanhurskautta. Ne, jotka luottavat omaan hyvyyteensä, eivät näe Jumalan hyvyyttä Jeesuksessa. Oman vanhurskautensa sokaisemana monet luulevat olevansa hyviä myös Jumalan silmissä ja uskovat näin olevansa Jumalan hyväksymiä. Monet ovat niin ylpeitä oma-aloitteisesta uskostaan Jumalaan, että ovat täysin kuuroja Jumalan tekemälle aloitteelle.

Jumalan täytyy olla aloitteentekijä Jumalan ja ihmisen välisessä suhteessa. Vain se, mikä on syntynyt Jumalasta, on kyllin hyvää Hänelle. Kukaan ei pyytänyt Jumalaa tulemaan ihmiseksi ja sovittamaan meidän syntiämme. Hän teki sen omasta aloitteestaan. Evankeliumi on meille Hänen kutsunsa. Siinä kohtaamme Jumalan aloitteen.

Tämmöinen nousi eteeni, kun mietin, että mistä hiukan raapustaisin tänne tänään, kun ei jaksa mitään tämän helteen takia muutenkaan..

Tuo veljen laittama Raamatunpaikka on ihan ok, mutta itse jotenkin enempikin tykkään kuitenkin 33/38 sanamuodosta, joka on tällainen;

Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan; sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.

Niinpä, varmasti aivan jokainen ihminen meistä on jossain vaihetta elämäänsä ainakin kääntynyt Jumalan puoleen, kun pelottaa, ahdistaa, tai on jotain, josta ja johon tietää/uskoo saavansa avun ja turvankin yksin Jumalalta. Se on se; ihmisen sydämeen jo ennen syntymää laitettu aukko, ymmärrys, että vain Jumalassa on turvamme. Ja se aukko/tyhjä olo, kun sitä koitetaan täyttää kaikenlaisella maallisella, tavaralla, harrastuksilla, tai työn teolla, hyvyydellä, tai ihan millä vain, josta Luullaan saavansa myöskin Jumalalta kiitosta tai hyväksyntä, kuin se ois hyväkin asia, tai oltas kuin ns hyvä tyyppi, niin se on sitä saatanan tuomaa valhetta, johon me kaikki olemme langenneet useammin tai harvemmin, mutta omilla teoillamme liian usein luulemme saavamme kiitosta tai kunniaa myöskin Jumalaltamme. Ja jopa olevamme taivaskelpoisia omilla ansioillamme.

Se on sitä uskonnollisuutta, mutta ei aitoa uskoa, josta puuttuu jokin tärkeä asia, tai paremminkin henkilö, elikkäs: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, meidän Herramme ja Vapahtajamme.

Matt. 16:
24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

Kun ihminen haluaa tulla uskoon ja pysyä uskossa, niin se on aina oman lihamme tahdon kuolettamisen sekä ristiinnaulitsemisen tie..Meidän oma tahto maailmamme on usein niin kamalan voimakas, ettemme siksi useinkaan valitettavasti: tahdo nöyrtyä, suostua siihen mikä on Isän Jumalamme tahto meihin nähden, vaan tahdomme elää, toimia, niin kuin meistä itsestämme tuntuu; mukavalta tai oikealta. Hyvin monet ajattelevat ettei tarvita mitään Jeesusta, vaan riittää pelkkä Jumalan tunnustaminen ja häntä aina joskus rukoileminenkin, kirkossakin käynti, tms.. Raamatun omistamien, tai jopa sen lukeminenkin on monille lähestulkoon kauhistus tasi jopa ihan häpeä. Sitä pidetään niiden kirjana, joille; usko on pilannut heidän elämänsä, ja heistä on tullut ilottomia ja ahdasmielisiä, tai niille, jotka luulevat siitä jotain saavansa, oppia tai muuta sellaista..

Muistan hyvin kuinka nuorena koitin lukea vihkiraamattuamme aina joskus, mutta enhän mä siitä mitään ymmärtänyt ja se tuntui niin kuivulta kirjalta ja en ymmärtäny sen puhetta juuri ollenkaan ja niin se kohta taas saikin jäädä kirjahyllyyn pölyttymään ihan rauhassa, kun se ei ns auennut sydämelleni. Se alkoi todella kiinnostaa ja kuin myöskin avautua vasta silloin, kun Jumala alkoi vetää minua puoleensa ja antoi sydämeeni etsikkoaikansa. Silloin luin sen läpi muutamassa kuukaudessa, vaikka en olekaan koskaan ollut mikään ns lukutoukka.

Mieleeni nousi tämä seuraava Raamatunpaikka, joka voi kolahtaa, mutta kuitenkin rakas ystäväni, se on Jumalan Sanaa ja totuus Isän sydämeltä tuotuna meille jokaiselle tarkoitettuna: Älä siis loukkaannu Jumalan Sanaan, vaan tee parannus!

Room. 2:
1 Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.
2 Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekevät.

3 Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion?

4 Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

5 Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,
6 hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":
7 niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,
8 mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
9 Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen;

10 mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle!
11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.

Laitan pari muutakin Raamatun paikkaa vielä, koska kaikki pitää vahvistaa aina Jumalan Sanalla, ettei se olisi vain meidän omia ajatuksiamme, siis miten me itse asiat ajatelemme tai miten tulisi toimia, jotta löytäisi uskon Jeesukseen ja samalla Pelastajan sydämeensäkin. Sillä vain yksin Jeesuksessa on todellinen Elämä, ja Turva, koska Hän rakastaa jokaista ihmistä, sekä tahtoo pelastaa ihan joka ainoan omakseen: kulkemaan kanssaan taivastietä, sitä kaitaa tietä, johon päästään vain syntien tunnustamisen sekä hylkäämisen, anteeksi pyytämisenkin kautta; ahtaan portin läpi kulkemalla sinne kaidalle tielle, pois siltä maailman ja sen väärän uskonnollisuuden tieltä (oma vanhurskaus, ilman Jeesusta sydämessä), joka on lavea ja kaiken hyväksyvääkin..Ja joka lopulta vie kulkijansa siihen paikkaan, jonne Isä Jumalamme ei tahtoisi yhdenkään ihmisen koskaan joutuvan ja se on kadotus, ikuinen ero rakastavasta Jumalastamme.

Enkä minäkään kärsi ajatella, että joku tieten tahtoen sydämensä kovettaen evasnkeliumin ilosanomalle ja Jeesuksen rakkaudelle vain kuin itselleen uskotellen tuota sielunvihollisemme saatanan valhetta sydämelleen, ettei tarvitse muka mitään muuta pelastuakseen taivaaseen, kuin sakramentit, kirkkkoon kuulumisen ja hyvän elämän, sekä omaehtoisen Jumalan rukoilemisen; aina silloin ja vain silloin kun on jokin hätätilanne elämässäsi. Älä eksy uskomaan saatanan valheita todeksi.. Koska Jeesus tuli maailmaan Pelastamaan sinutkin sekä uudistamaan sinunkin uskosi, joka olet luopunut uskostasi ja lopettanut Jeesuksen seuraamisesi, jotta olisit [color=#BF0000]aina valmis lähtemään kotiin[/color], kun pasuna soi ja kun aikasi täyttyy, siis; kun Jeesus saapuu noutamaan omiaan hääjuhlaansa..Olethan mukana ylösotossa?!

Matt. 4:
16 kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus".
17 Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
18 Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki kaksi veljestä, Simonin, jota kutsutaan Pietariksi, ja Andreaan, hänen veljensä, heittämässä verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
19 Ja hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".
20 Niin he jättivät kohta verkot ja seurasivat häntä.

Ilm. 3:
....'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.
2 Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.
3 Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.

Tämä laulu vielä lopuksi; Oothan ystäväin valveilla