Leif Nummela: vastakääntyneitä ei näy

[rita4]

13.03.2015 13:34 Päivitetty 13:38 | Uusi Tie | Miikka Niiranen

Uusi Tie-lehden päätoimittaja Leif Nummelan mukaan seurakunnissa näkee nykyään hyvin harvoin vasta uskoon tulleita ihmisiä. Tuoreessa pääkirjoituksessaan hän väittää, että Raamatun mukainen julistus synnyttää aina uskoa. Jos kukaan ei käänny, on jotain vialla.

Nummelan mukaan seurakunta kasvaa aina kahdella tavalla: siten, että kristittyjen perheiden lapset säilyttävät uskonsa ja siten, että kristillisen uskon ulkopuolella olevat tulevat uskoon.

"Tilanne, jossa kukaan ei tule uskoon ei ole terve", Nummela sanoo.

Toisaalta Nummela kritisoi muun muassa pääasiassa Amerikassa vaikuttanut "kirkon kasvu"-liikettä ja muistuttaa, että sanomasta tinkiminen ei tuottanut sellaista pysyvää hedelmää, jota olisi haluttu.

Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy kristityille olla julistamasta evankeliumia seurakunnan ulkopuolella eläville.

"Jumalan sana ei ole varmasti lakannut vaikuttamasta, mutta on kysyttävä, onko sitä lakattu julistamasta, niin kuin se on kirjoitettu", Nummela kirjoittaa.

Lue pääkirjoitus "Missä ovat vastakääntyneet?" Uuden Tien verkkolehdestä.

[rita4]

On kuitenkin olemassa myös toisenlainen epäterve kehityssuunta, jossa seurakunnan kasvusta on lakattu huolehtimasta kokonaan. Huolehditaan ainoastaan siitä, että uskovat pysyisivät oikeassa opissa ja kasvaisivat sen tuntemisessa. Tämä on sinänsä hyvä ja tärkeä huoli. Mutta tilanne, jossa kukaan ei tule uskoon ei ole terve. Jos oppi olisi todella kohdallaan ja Sanaa julistettaisiin ihmisille puhtaasti, se ei voisi olla vaikuttamatta kääntymystä ja uskoa Jeesukseen. Jumalan sana ei ole varmasti lakannut vaikuttamasta, mutta on kysyttävä, onko sitä lakattu julistamasta, niin kuin se on kirjoitettu.

Otin lainauksen tuolta linkin takaa veljemme kirjoituksesta. Niin, paljon puhutaan, miten srk pitää saada uusia jäseniä, mutta... Missä he ovat? Miksi heitä ei tule, eikä näy? Jos kerta sanotaan, että: "Meillä on raitis srk, puhdas ja totuudellinen oppi ja Herran pelko seurakunnassa," niin miksihän siellä ei sitten ole uusia uudestisyntyneitä? Niin; Missä ovat uudet uskovat, uudestisyntyneet Jumalan lapset seurakunnasta?

Mutta kun liha saa vallata uskovan ja uskovien mielen, ja korvasyyhy saarnat vain kiinnostavat, jotka eivät laita parannuksen paikalle, ja srk,sa vilisee kuin villikissoja (väärän voiman ja evankeliumin julistajia), niin ei tartte ihmetellä, miksi srk nukkuu, siis uskovat ja eivät halua nähdä vaivaa evankeliumin eteenpäin menemiseen tai viemiseenkään. On tultu välinpitämättömiksi totuutta kohtaan sekä; laiskoiksi, mukavuutta rakastaviksi, jossa ei tahdota enää nähdä vaivaa, kärsiä Jeesus nimen tähden, tai edes välittää siitä; millaisia opettajia srk,n haalitan opettamaan kansaa... Ja myrkyn tuojien puheeseen ei kukaan uskalla, tai edes välitä puuttua, vaan ollaan niin kaveria ja aamenta huutamassa, vaikka menee ihan metsään opetus.

Mutta Aina on pakostakin joukossa myöskin niitä, joista ei pidetä, joita ei arvosteta, päinvastoin. Ja nuo ja tuo pieni sakki, jotka haluavat pysyä tiukasti totuudessa näiden itseään täynnä olevien sanojen ja käytöksen loukkaustenkin satuttamina, mutta kuitenkin, siltikin päättäen antaa anteeksi ja unohtaa, siunata loukkaajiaan ja pahan puhujiaan ja olla yhä vain lujemmin Kristus kalliolla ja Golgatan ristin juurella viipyen; rukouksessa, Sanaa tutkien, jne.. Niin kun tahdotaan pysyä siinä: mitä Raamattu sanoo, opettaa ja pysyä lähellä veristä ristiä, katse Jeesuksessa, nöyrtyen, tahtoen kuolla lihansa tahdolle, hylätä maailman tarjontakin. Niin sellaiset ovat niitä oikeita voimavaroja seurakunnissa, joita Jumala alkaa käyttään. Ja heidän uskollisuutensa sekä: kuuliaisuutensa tähden, he saavat nähdä ja kokea, johdattaakin uskosta osattomia taivastielle ja iloita heistä.

Mutta.. ? Kelpaavatko he, nuo toisten syrjimät seurakunnissaan olemaan sielläkin Herran käytössä, sekä osoittamaan omalla elämällään muillekin sen; miten Herra Jumala haluaa omiensa elävän, jotta Hän voi heitä käyttää ja tahtonsa näyttää? Vai syrjitäänkö heitä ja pahaa heistä puhuen saadaan heidät pysymään poissa seurakunnistaan ja olemaan hiljaa siitä; mikä on Myöskin Jumalan tahto omiaan kohtaan ja miten Herra Jeesus tahtoisi omiaan käyttää, tai saada heidät kuin heräämään omantuntonsa kautta palaamaan takaisin siihen ensirakkauteensa ja tietenkin pysymään pieninä, paljon Herraa Jeeusta tarvitsevina, ristinsä juurella viipyen, jne..?

Paikallisessa seurakunnassa, tai hengellisessä liikkeessä, voi olla hyvin konkreettisia syitä, miksi kääntymyksiä ei enää tapahdu. Kantaako kukaan enää huolta lähimmäisten kääntymisestä? Kerrotaanko uskosta vieraantuneille ihmisille, ja niille jotka eivät ole siitä koskaan mitään kuulleetkaan, ymmärrettävästi Jeesuksesta? Jos kukaan ei saa kuulla evankeliumia, kukaan ei tietenkään voi uskoa. Opetetaanko väärin, niin että syntyy käsitys, ettei kenenkään enää tarvitsekaan tehdä Raamatun mukaisesti parannusta synneistään ja kääntyä Vapahtajan puoleen?

Kenties meillä on kaikilla syytä katsoa peiliin. Olemmeko kadottaneet Vapahtajan mielenlaadun? Hänen, joka jatkuvasti etsii ja haluaa pelastaa syntisiä.