Niin usein etsin onnea elämääni mun

[rita4]

Kuuntelin yhtä laulua ja se synnytti moniakin ajatuksia. Kuinka usein uskosta osattomat etsivät onnea maailmasta elämäänsä. Sitä luullaan löytyvän sieltä ja tuoltakin, mutta kuinkahan usein siinä kuitenkin lopulta joutuu pettymään; ei sitä sittenkään löytynytkään, siis onnea: ei, ei. Vaan joutuu pettymään ja alkaa tajuta pikku hiljaa, ettei maailma ja sen tarjoamat "riemut" tuo sitä iloa, joka kestää. Sen ilon, joka kestää ja ilahduttaa sydämen löytyy ainoastaan Jeesuksen vastaanottamisesta, sekä syntiensä anteeksi saamisen kautta siis: hänen omakseen tulon myötä, kun Herran Henki saa alkaa johdattaa ihmistä elämään ja toimimaan Isän Jumalamme tahdon mukaisesti.

1. Joh. 2:15-17
Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

Oletko sinä rakas lukijani vielä maailmassa? Ehkä uskot kyllä Jumalaan ja uskot Jeesuksenkin syntyneen, eläneen ja kuolleen, mutta.. et ole ollut halukas tutustumaan tuohon Jeesukseen sen läheisemmin/paremmin? Onko Jeesus vain nimi monien muiden nimien joukossa olematta kuitenkaan sen suurempaa merkitystä sinulle tuottamatta? Kun sinulta kysytään uskostasi, niin alat kertoa; miten olet lapsena kastettu, konfirmoitu, kuulut kirkkoon ja käytkin siellä aina joskus. Teet hyviä tekoja, välität toisista ihmisistä ja tahdot auttaa heikoimpia ja kärsiviä, jne.. Hienoja asioita, kun huomioi lähimmäisensä, mutta....Niin ja sanot olevasi jo uskossakin, mutta oletko Raamatun Sanan mukaisessa uskossa ystäväni kallis? Mietipä sitä hetkisen ja kiinnostaako sinua lukea janoisena Raamattua päivittäin? Rukoilla..?

Tulipa mieleeni tämä Raamatun paikka:

1. Joh. 3:23-24
Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut. Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.

Vain Jeesuksen nimessä ja veressään on pelastus. Enkä nyt tarkoita vain ehtoollista, vaan hänen ristin kuolemaansa Golgatan keskimmäisellä ristinpuulla, sekä ylösnousemus voimaansa. Vain uudestisyntynyt ihminen haluaa sekä pystyy sydämestään sanomaan; "Jeesus Kristus on minun Herrani ja Jumalani!"

Kun sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksesi ja sydämesi pohjasta uskot hänen olevan Jumalan aino syntyinen Poika: siis; sinunkin Vapahtajasi ja Herrasi, sekä tunnustat olevasi syntinen ja kurjakin ihminen, jolla ei ole mahdollisuutta pelastua ja päästä kerran taivaaseen, jos ei ensin synny uudesti ylhäältä Elävään uskoon. Ei enää sitä kuollutta uskoa, eli uskonnollisuutta, vaan rakkaus ja ikäväkin saada viettää elämänsä päivät Jeesuksen omana ja seuraajanaan.. Totellen Jumalan Sanaa.

Mikä ilon päivä kun syntinen ihminen ymmärtää alkaa rukoilla Jeesusta auttamaan sekä: pelastamaan, antamaan synnit anteeksi nimensä ja verensä tähden. Oletko se juuri sinä, joka tänään tahdot tulla Jumalan lapseksi, pelastua, muuttaa elämän tapasikin..? Jos näin on, niin onnnittelen sinua tärkeästä ja viisaasta päätöksestäsi. Pysy Jeesuksen omana!

Kol. 2:
6 Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,
7 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.

8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
10 ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,
11 ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
12 ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.

13 Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
14 ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.

[rita4]

Kuuntelin yhtä laulua ja se synnytti moniakin ajatuksia. Kuinka usein uskosta osattomat etsivät onnea maailmasta elämäänsä. Sitä luullaan löytyvän sieltä ja tuoltakin, mutta kuinkahan usein siinä kuitenkin lopulta joutuu pettymään; ei sitä sittenkään löytynytkään, siis onnea: ei, ei. Vaan joutuu pettymään ja alkaa tajuta pikku hiljaa, ettei maailma ja sen tarjoamat "riemut" tuo sitä iloa, joka kestää. Sen ilon, joka kestää ja ilahduttaa sydämen löytyy ainoastaan Jeesuksen vastaanottamisesta, sekä syntiensä anteeksi saamisen kautta siis: hänen omakseen tulon myötä, kun Herran Henki saa alkaa johdattaa ihmistä elämään ja toimimaan Isän Jumalamme tahdon mukaisesti.

1. Joh. 2:15-17
Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

Lueskelin tuota jo vanhempaa kirjoitustani ja mietin tätä päivää, miten vaikeaa näyttää monille läheisilleni sekä tutuilleni olevan olla edes ajattelematta sitä maailman ja jokaisen elämän tärkeintä asiaa, elikkäs; uskoontuloa, sekä sielun pelastumista kadotuksen kauhuiltakin. Nooh, kukapa sitä nyt parhaimmassa iässä oleva, elävä, edes pysähtyy aatteleen sitä, että mitä on kuoleman jälkeen.. Jo sana kuolema puistattaa ja siitä ei haluta kuulla edes puhuttavankaan, se on niin synkkä ja kielteinen sana monille. Ja kuitenkin rakkaat; me joka ainoa kerran kuolemme, tänne ei jää yhtäkään ihmistä, joka ei kerran joutuisi kokemaan kuolemankin. Se on vain nyky yhteiskunnassa salattu ja piilotettu niin, ettei sitä kenenkään juurikaan enää edes tarvitse kohdata, kun joku kuolee. Se on vuodeosastojen ja sairaaloiden paikka jonne heidät viedään kuolemaan, eipä enää juuri kukaan edes kuole kotonaan. Eikä juuri kukaan siis näe, kun rakas, läheinen kuolee.. Vain kappelissa ja haudalla kohdataan läheisen kuolema, ei kasvotusten elämän lakien edessä ollen.

Miksi puhun kuolemasta? Koska se on hyvinkin tärkeä asia, kun ajatellaan ihmisen elämää ja mihin se lopulta päättyy?! Niin kuin jo sanoinkin niin kukaan ei tänne jää elämään ikuisesti, ei. Siksi meidän pitäisi myöskin jokaisen ajatella sitä, että; mihin sielumme päätyy kuoltuamme? Tässä nyt tulee se pointti; miksi meidän itse kunkin on todella tärkeää miettiä, iästä riippumatta sitä, onko valmis antamaan elämänsä Jeesuksen hoitoon, käsiin. Onko halukas pääsemään myöskin taivaaseen? Sinne kun valitettavasti eivät läheskään kaikki pääse, vaikka kuinka olisikin lapsena kastettu ja konfirmoitu, elänyt hyvää elämää, jne. Teoillamme emme kukaan pelastu, olivatpa ne sitten miten hyviä ja hurskaita tahansa, ei.

Älä hylkää Jeesusta, äläkä kiellä Hänen rakkauttaan sinuakin kohtaan. Hän, Jeesus kutsuu sinua omakseen ja tahtoo pelastaa sinut kadotukseen joutumiselta. Välitätkö siitä, että Hän rakastaa sinua kurjaa ja syntistä, sekä tahtoo uudestisynnyttää sinut Elävään uskoon, joka johtaa sitten lopulta taivaan kotiin asti. Kirkon papit ja piispat sekä valitettavasti liian monet vapaiden suuntienkin julistavat; lupaavat sinulle taivasta ilman uudestisyntymää, mutta he valehtelevat, sillä kukaan ei pääse Isän Jumalan luo, kuin vain syntymällä uudesti Elävään uskoon, joka johtaa lopulta kaikkien taistelujen jälkeen kotiin asti. Se tie ei ole ruusuilla tanssimista niin kuin monet lupaavat, mutta se tie hioo sinua koko elämäsi matkan ajan ja sinusta tehdään astia; jaloa käyttöä varten, taivasta varten. Kaita tie vain vie taivaaseen, ei lavea ja kaiken salliva.. Kummanko tien sinä olet valinnut, tai tulet valitsemaan?

Joh. 3:
1 Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.
2 Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa."

3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
4 Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."
9 Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"
10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!

11 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.
12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.

1. Joh. 5:
9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.
10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.
11 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.
12 Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

Onko totta - Daniela Penttilä - Turun Evankeliumintalo