Meeri Auramo
Saimme jälleen käydä sairaalan hoivaosastolla ”sairasta oppimassa”. Kun lauloimme tuttuja virsiä ja luimme hänelle Herran siunauksen, hän hymyili, sanoja ei enää löytynyt. Kun näytimme tälle lähetysveteraanille kuvaa, jossa hänellä oli kaksi afrikkalaista lasta sylissä, hän hymyili leveästi. Siunatut muistot työajoilta tulvahtivat hänen mieleensä.
Kristinoppimme sanoo: ”Jumala on luonut ihmisen elämään hänen yhteydessään. Sen tähden ihmissydän saa rauhan vain Jumalassa. Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.”
Sairaan sisaren sydämessä oli Jumalan rauha. Hän oli saanut armon tulla tuntemaan Jeesuksen jo lapsena. Varsin nuorena hän sai Jumalalta kutsun palvelutehtäviin lähetyskentälle. Hänelle oli käynyt niin kuin kristinoppi sanoo: ”Pelastettu palvelemaan iloisin ja vapain sydämin.”
Työhön liittyvät taakat ja vaivat olivat armollisesti unohtuneet. Muistot olivat kultautuneet. Hän oli saanut kertoa lukemattomille lapsille ja aikuisille Jeesuksesta, Vapahtajasta ja auttaa heitä monin tavoin arkisessa elämässä. Päällimmäisenä näkyi levollinen ilo hänen kasvoillaan.
Paavali kirjoittaa: "Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa."(2. Kor. 5:20).
Jumala ei pakota ketään. Hän pyytää meitä sovintoon kanssaan. Hän haluaa antaa meille mahtavan lahjan, pelastuksen osallisuuden.
Miten me suhtaudumme Jumalan vetoomukseen? Otammeko vastaan lahjaksi elämän vai torjummeko sen ja valitsemme näin kuoleman.
Jumala on Pyhä, eikä hyväksy mitään syntiä, mutta syntistä ihmistä Hän rakastaa. Hän antoi Jeesuksen ristinkuolemaan, että me saisimme syntimme anteeksi ja elämän uskomalla Häneen.
Ajallinen elämä on annettu meille, että
voisimme valmistautua iankaikkiseen elämään.
Lina Sandellin virsi kutsuu meitä uskomaan
Jeesukseen (Siionin kannel 213, säkeet
3 ja5):
Uskallatko luottaa, että täältä
löytyy onnen maa,
vaikka näit jo monta kertaa,
miten onni katoaa?
Rikkaus kuin usva haihtuu,
kuihtuu ruusut nautinnon,
niin kuin lastu laineen päällä
elämäsi täällä on.
Kuule kuinka armossansa
Jeesus kutsuu sinua!
Kuinka kauan hän saa pyytää
sydämesi ovella?
Kuule Hengen kehotusta!
Vieläkin hän kolkuttaa.
Ethän torju sydämestä
ystävääsi kutsuvaa.
Elämälläsi on tarkoitus. Se on evankeliumin tarjoaminen lähimmäisille. Siksi olet ja siksi olemme vielä täällä.
Pekka Simojoki, Nyt tai ei koskaan!
