ilosanoma.munfoorumi.com

Matti Tampio

Teemmekö valintamme Jumalan tahdon vai omien mieltymystemme mukaan? Apostoli Paavali kirjoitti pysäyttävät sanat työtoveristaan Deemaksesta, joka jätti hänet kesken evankelioimismatkan: "Deemas on tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jättänyt minut ja mennyt Tessalonikaan."( 2 Tim. 4:10) Mikä sai Deemaksen tekemään tällaisen valinnan? Paavali ei kerro asiasta enempää, mutta voimme vain kuvitella, miten tämä nykyinen maailma vetää puoleensa Herran omiakin.

Raamatussa löytyy moniakin esimerkkejä siitä, kuinka ihmiset tekivät valintoja sen perusteella, mitä heidän silmänsä näkivät. Aabrahamin ja Lootin karjapaimenten välillä syntyi riita laitumista. Jumalan mies Aabraham antoi veljenpoikansa Lootin valita, mihin päin hän haluaisi lähteä, sillä hän ei halunnut riitaa hänen kanssaan. Loot nosti katseensa ja näki, että koko Jordanin tasanko oli runsasvetistä seutua.

Tämä näky miellytti Lootia, ja hänen tiensä kulkeutui Sodoman ja Gomoran kaupunkeihin. Niiden kansa oli pahaa ja syntistä Herran edessä, ja Herra hävitti myöhemmin nämä kaupungit.

Aabraham luotti Jumalaan ja teki oikean valinnan. Herra sanoi hänelle sen jälkeen, kun Loot oli eronnut hänestä:" Nosta silmäsi ja katsele siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, sillä kaiken maan, jonka sinä näet, minä annan sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi."

Aabrahamin valinta oli Jumalan tahdon mukainen. Loot ei kysynyt Herralta neuvoa vaan valitse sen, minkä hän näki. Jumalan sana varoittaa sellaisesta:" Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti." (1 Joh. 2: 15-17) Loot rakasti tätä maailmaa enemmän kuin Jumalan tahtoa.

Apostoli Paavali kirjoittaa:" Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä." (Room. 12:2)

Paholainen teki kerran Jeesukselle huikean tarjouksen, josta monilla olisi vaikeuksia kieltäytyä. "Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos heittäydyt maahan ja kumarrat minua". Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, Saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaa ja vain häntä palvella'." Silloin Paholainen jätti Jeesuksen; ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä." (Matt. 4:8-11) Jeesus kesti kiusauksen meidän tähtemme, valitsi Jumalan tahdon ja halusi palvella yksin Jumalaa.

Raamattu puhuu siitä, että meidän tulee valvoa omaa tilaamme. Paavali opettaa nuorta Timoteusta isällisesti: " Älköön kukaan väheksykö sinua nuoruutesi tähden. Ole sinä uskovien esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa. Pidä huolta lukemisesta, kehoittamisesta ja opettamisesta, kunnes minä tulen. Älä lyö laimin armolahjaa, joka sinulla on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, kun vanhimat panivat kätensä sinun päällesi. Huolehdi näistä kaikista ja elä niissä, jotta kaikki näkisivät edistymisesi. Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä. Jos näin teet, pelastat sekä itsesi että ne, jotka kuulevat sinua." (1 Tim. 4:12-16)

Omassa voimassamme me emme kykene toteuttamaan tätä kaikkea, mutta Pyhä Henki auttaa siinä. Silloin meidän ei tarvitse Deemaksen tavoin rakastua tähän maailmaan tai jättää paikkaamme väärien valintojen johdosta, joita maailma tarjoaa, vaan saamme rakastua enemmän Jeesukseen.

Rukoillaan sitä, että kerran Apostoli Paavalin lailla todeta:" Olen kilpaillut hyvän kilpailun, juoksun päättänyt ja uskon säilyttänyt. Tästedes on on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, antaa minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään."

Hengellisessä laulussa sanotaan:" Kaikki kristityt, valvokaa, vaikka maailma nauraa, kun lamppunne palaa, Meiltä öljynkin riistäisi julki tai salaa. Se autuas, Ylkää ken odottaa. Lapset Jumalan, rukoillen valvokaa!"

Teemmekö valintamme Jumalan tahdon vai omien mieltymystemme mukaan? Apostoli Paavali kirjoitti pysäyttävät sanat työtoveristaan Deemaksesta, joka jätti hänet kesken evankelioimismatkan: "Deemas on tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jättänyt minut ja mennyt Tessalonikaan."( 2 Tim. 4:10) Mikä sai Deemaksen tekemään tällaisen valinnan? Paavali ei kerro asiasta enempää, mutta voimme vain kuvitella, miten tämä nykyinen maailma vetää puoleensa Herran omiakin.

Raamatussa löytyy moniakin esimerkkejä siitä, kuinka ihmiset tekivät valintoja sen perusteella, mitä heidän silmänsä näkivät.

Niinpä niin: tehdä valintoja elämässään, tai työtehtävissään, tai missä vain; Herran omina. HM? Me kukin voimme tehdä valintoja ja Jumala kyllä sallii sen meille, koska: Hän rakastaa meitä, omiaan ja antaa mahdollisuuden tehdä omia päätöksiämmme, siis; vapauden toimia, vaikka ne ei aina olisikaan meillä Hänen tahtomiaan valintoja.. Mutta onko ne viisaita tai sanoisinko; onko ne Herran tahtomia/mieleisiä tai edes viisaitakaan valintoja? Elikkä; Onko ne vain meidän omia, usein lihan tahtomme, johonkin ihastumisemme takia tulevia valintoja, tai jopa toisten uskovien, tms ehdottamia, mieltämiä valintoja (Herra kehottaa sinua tekemään, menemään, ottamaan vastaan tehtävän, tms)? Vai ollaanko todellakin oltu tarpeeksi pitkään Herran neuvotteluissa; pyytäen, odottaen vastauksia sekä rohkeuttakin tehdä oikeanlainen valinta?

Ainahan on kuitenkin mahdollisuus palata alkuun. Mahdollisuus muutokseenkin. Ja mahdollisuus olla lähtemättä, tekemättä, uskomatta toisia, tai jopa olla uskomatta Jumalan ääntä, kehotustaan.. Minä ja sinä päätämme ja joko kiitämme kerran siitä Herraa, tai syytämme itseämme. Mutta älkäämme syyttäkö koskaan itseään Jumalaa omista valinnoistamme, sillä Hänellä on aina tahto jokaisen omansa kohdalla vain hyvään ja oikeaan. Kysymyshän kuitenkin loppupeleissä on aina meidän omasta suhteestamme Jeesukseen ja kuinka lähellä Häntä tahdomme elää, tai elämme. Tunnemmeko Raamatun ilmoituksen ja pitäydymmekö siinä totuuden Sanassa, vai muokkaammeko sitä itsellemme paremmin sopivammaksi, mieluisemmaksi, tms? Sekä, olemmeko avanneet heng korvamme ja sydämemmekin kuulemaan: Hänen Henkensä opastusta, puhetta ja jopa varoituksiaan? Herrahan kyllä ohjaa omiaan, jos he ja me vain tahdomme kuulla ääntään, ei siis vieraiden ääniä, sekä totella Häntä ja Sanaansakin.

Minä ainakin olen joutunut valintojen eteen monestikin uskossa olo aikanani. Ja valintojani on arvosteltu kovinkin sanoin ja näin kuin saatu jopa minut ja valintani näyttämään lihallisilta, eikä Isämme tahdon mukaisilta. En nyt tuo julki valintojani, koska se ei ole tarpeenkaan ja joka minut tuntee jo, niin tietää mitä tahdon näin sanoa..En selitellä, tai puolustautua, EHEI!!

Minä jouduin tosi kovan valinnan eteen n pikkasen vajaa 10v sitten ja olin ollut tiukasti n ½v rukouksessa ja koittanut paetakin sitä, mitä minulle Herra puhui ja mihin kehotti. En olisi millään halunnut avata suutani, sanoa mitä yhä uudestaan ja uudestaan kehotettiin minua sanomaan..Ja myöhemmin näin aina rukouksessa ollessani asioita, jotka Herra tahtoi minulle näyttää, ja aina ne tapahtumat jotka olin saanut nähdä Hengessä, niin ne tapahtuivat ja asiat meni niin kuin olin ne nähnytkin. Ja Voi järkky miten se raastoi rintaani, se repi valtaisalla tuskalla ja itkin Herran edessä silloin todella usein ja todella paljon niitä asioita, joita Hän nosti sydämelleni siitä, mitä minun pitää tehdä, sanoa..Väitänpä, että se reilu ½v oli uskossa olo aikani rankin puolivuotis kausi. En nääs uskaltanu kieltäytyäkään ja kuitenkaan en ois uskaltanu, halunnu mennä siihen pisteeseen, johon se vääjäämättä sitten johti..

Mutta se valinta tuli Herralta, nyt voin sen täysin jo allekirjoittaa, vaikka useimmat ovat siitä kanssani täysin eri mieltä. Alkoi minun kouluttamiseni ja se vasta rankkaa aikaa onkin ollut; yksin jätettynä ja hylättynä, koska tahdoin vain totella Jumalaa ja alistua Hänen tahtoonsa; En ihmisten tahtoon ja vaatimuksiin. kapinoinkin sitä kaikkea vastaan pitkään, mutta mitäpä se hyödytti; ei mitään. Päinvastoin. Se OLI Herramme tahto ja nyt jo pystyn siitä kaikesta jopa kiittämäänkin ja ymmärrän sen tarkoituksesta edes jotakin; se oli sitä oppimista jäämään vain Yksin Herran Jeesuksen varaan, sekä itselleni ja maailmallekin kuolemista ja... Niin.. siinä minua riisuttiin ja rakastettiin, siis molempia. Riisuttin asioista ja ihmisistäkin, rakkaistani, ja asioita laitettiin kuin tärkeysjärjestykseen ja pikku hiljaa aloin suostua, sekä elämääni tuli halu elää yhä vain lähempänä Herraani Jeesusta Kristusta sekä; Hänen ristinsä juurella viipyä; öin ja päivin. Sekä myöskin olla verensä pestävänä (parannusta tehden) joka päivä ja parhaana useammankin kerran, tilanteiden mukaan..

Kaunaisuuteni siitä, kun meidät jätettiin kuin nalli kalliolle, aivan yksin ja kukaan ei, ei yksikään kysellyt peräämme, ei olleet selvästikään kiinostuneita siitä, mitä meille kuului, tai miksi niin teimme kuin teimme mieheni kanssa..Kauniit puheet yhteydestä tai Herran omien rakkaudesta olivat kuin vesi hanhen selässä, vain sanoja ilman tekoja, huolta, .. Tajusin viimein, ettei srk kuuluminen/kirkkorakennus ja siellä käyminen tavan mukaan pelasta, vaan: Jeesus Kristus vain pelastaa ja se miten elämme uskoamme todeksi, ja elämmekö Hänen tahtonsa ja Sanansakin mukaisesti, vaiko ihmisten tahdon mukaan, vain Luullen, että pelkkä srk yhteys pelastaa taivaan kotiinkin?! Koulu on ollut Kova ja raskaskin, ja koska olen sosiaalinen ihminen, niin yksin jätettynä ja hylättynä, pakoon minua juosten, kun pelätään sanojani, ja kun pidetään minua luopionakin, niin olen jälleen tehnyt mieheni kanssa yhteisen päätöksemme mukaisen valinnan ja nyt katsotaan mitä se tuo tullessaan, aikanaan, vai kampitetaanko minut ulos Sanassa pysymiseni takia jatkossakin, kun halutaan kuulla vain korvasyyhyä ja elää hmm lepsusti uskoaan todeksi? Herra tietää! On hyvä ja turvallista jättää itsensä ja asiansa aina sinne verisen ristinpuun juurelle Jeesuksen hoitoon ja kannettavakseen.

Omassa voimassamme me emme kykene toteuttamaan tätä kaikkea, mutta Pyhä Henki auttaa siinä. Silloin meidän ei tarvitse Deemaksen tavoin rakastua tähän maailmaan tai jättää paikkaamme väärien valintojen johdosta, joita maailma tarjoaa, vaan saamme rakastua enemmän Jeesukseen.

Rukoillaan sitä, että kerran Apostoli Paavalin lailla todeta:" Olen kilpaillut hyvän kilpailun, juoksun päättänyt ja uskon säilyttänyt. Tästedes on on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, antaa minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään."

Hengellisessä laulussa sanotaan:" Kaikki kristityt, valvokaa, vaikka maailma nauraa, kun lamppunne palaa, Meiltä öljynkin riistäisi julki tai salaa. Se autuas, Ylkää ken odottaa. Lapset Jumalan, rukoillen valvokaa!"

Kiitellään siis Ylösnoussutta Vapahtajaamme siitä, että: Mekin kerran saamme olla siellä hääjuhlassaan mukana, Karitsan häissä. Eikä meitä jätetä omien valintojemme ja elämän tapojemmekaan tähden, tänne vaivaan ja tuskaan, kun Jeesus saapuu noutamaan pyhiä omiaan tuuliin ja pilviin, Hääjulaansa! Jeesus saapuu pian; Olethan valmiina ja onhan öljyä lampussasi?!! Laitan vielä lopuksi tuon Raamatunpaikan;

Jes. 56:
1 Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.
2 Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!
3 Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan: "Herra erottaa minut peräti kansastansa", älköönkä kuohittu sanoko: "Minä olen kuiva puu".
4 Sillä näin sanoo Herra: Kuohituille, jotka pitävät minun sapattini ja valitsevat sen, mikä minulle otollista on, ja pysyvät minun liitossani,
5 heille minä annan huoneessani ja muurieni sisällä muistomerkin ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi; minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei häviä.

6 Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani,
7 ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.

8 Herra, Herra sanoo, hän, joka kokoaa Israelin karkoitetut: Minä kokoan vielä muitakin sen koottujen lisäksi.
9 Kaikki kedon eläimet, tulkaa syömään, te metsän eläimet kaikki.

10 Israelin vartijat ovat kaikki sokeita, eivät he mitään käsitä; he ovat kaikki mykkiä koiria, jotka eivät osaa haukkua. He näkevät unta, makailevat ja nukkuvat mielellään.
11 Ja näillä koirilla on vimmainen nälkä, ei niitä mikään täytä. Ja tällaisia ovat paimenet! Eivät pysty mitään huomaamaan, ovat kaikki kääntyneet omille teilleen, etsivät kukin omaa voittoansa, kaikki tyynni.
12 "Tulkaa, minä hankin viiniä, ryypätkäämme väkevätä; olkoon huomispäivä niinkuin tämäkin ylenpalttisen ihana."

Kuuntelin äsken tuolla lenkillä ollessani Tapani veljemme opetusta johdatuksen hinnasta ja tajusin miten se oli kuin olisin kuunnellut puhetta omasta uskonelämästäni, omista valinnoistani, minun kohtelustani, kun tahdon pitäytyä parhaani mukaan Jumalan tahdossa, silti tulematta lakihenkiseksi, tm,ksi.. Hinta on kova, se on myönnettävä, mutta uskon että se kannattaa, kun ajattelen tulevaa ja taivasta, jonne sydämeni jo kaipaa päästä. Ja tuossa jo pihapiirissä ollessani kun kuuntelin tuota lopussa olevaa laulua, niin piti oikein ylistää ja kiittää Herraa laulajien mukana! Kiitos Jeesus verestäsi, ristin verestäsi ja Pyhän Henkesi opastuksesta, voimastasi, jne..!!

one way 91 - Johdatuksen hinta

18.9.2015