ilosanoma.munfoorumi.com

Esa Juutilainen

Jumala on antanut meille erilaisia armolahjoja. Jumalan puheen kuulemisessa ei kuitenkaan ole kyse niistä vaan siitä, miten ihan tavallinen uskova voi oppia kuulemaan Jumalan ääntä ja samalla kokea Jumalan johdatusta omassa elämässään.

Raamattu opettaa selvästi, että Jumala haluaa johdattaa meitä ja puhua meille. ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.” (Joh.10:27-28)

Miksi sitten niin monen mielestä on vaikea kuulla Jumalan ääntä ja elää Hänen johdatuksessaan? Uskon, että Jumala ilmestyy jokaiselle, joka vilpittömästi sanoo Hänelle: ”Minä haluan tehdä sinun tahtosi, kuulla sinun äänesi ja olla kuuliainen sinulle.” Jos sanot Jumalalle näin, Hän varmasti puhuu sinulle.

Kysymys on siitä, että sinun pitää ensin päättää, että myös teet, mitä Jumala sanoo. Joskus joku saattaa olla tilanteessa, jossa Jumala on kerta toisensa jälkeen puhunut asiasta, jossa hänen pitää tehdä parannus tai josta hänen pitää luopua. Kun ihminen ei kuitenkaan ole toiminut tässä asiassa Jumala tahdon mukaan, Jumala ei enää puhu.

Kysy ja keskustele

”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.” (Joh.16:13-14)

Jumalan tahto on, että rukouselämämme ei ole yksinpuhelua vaan keskustelua Hänen kanssaan. Jumalallakin on meille asiaa ja Hän haluaa puhua meille.

Kun 19-vuotiaana tulin uskoon, minua vaivasi teologinen kysymys, jota en ymmärtänyt. Mietin, miten voisin löytää ratkaisun, kun uskovatkin olivat eri mieltä asiasta. Eräässä kokouksessa sanoin rukouksen aikana Jumalalle: ”Saanko kysyä tätä asiaa sinulta vai pitääkö minun itse ymmärtää se Raamatusta?” Silloin eräs henkilö profetoi: ”Kysykää minulta, niin minä vastaan teille.” Minä kysyin ja Jumala vastasi minulle.

Kun Jumala puhuu, se ei koskaan ole ristiriidassa Hänen Sanansa kanssa. Usein käy niin, että Jumalan puhe kirkastaa Sanan ja avaa silmämme näkemään, mitä Sana sanoo asiasta.

Miten Jumala puhuu?

Miten Jumala sitten puhuu meille? Ensiksikin Jumala puhuu Raamatun kautta. Kun luemme Jumalan Sanaa, jokainen sana on Jumalan puhetta. Toisinaan käy niin, että jokin Raamatun paikka avautuu sinulle aivan erityisellä tavalla. Jumala puhuu sinulle kuitenkin aina, kun luet Sanaa. Raamattu on Jumalan rakkauskirje meille.

Psalminkirjoittaja sanoo (Ps.119:162): ”Minä riemuitsen sinun puheestasi niin kuin suuren saaliin saanut.” Kun Jumalan Sana avautuu, tunnen saavani valtavan voiton.

Joskus Jumalan puhe on hyvin hiljaista, lähes huomaamatonta. Toisinaan se taas on niin selvää, ettei edes toisen ihmisen puhe voisi olla selvempää.

Joskus Jumalan puhe tulee vain tunteena, joskus taas unena tai jonkunlaisena visiona rukouksessa. Jos vietät paljon aikaa Jumalan kanssa, opit tunnistamaan Hänen äänensä. Ja mitä useammin Jumala puhuu sinulle, sitä selvemmin osaat erottaa Hänen äänensä muista ajatuksistasi.

Raamattu sanoo, että ihminen harjaantuu tottumuksesta erottamaan hyvän pahasta. ”Vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” (Hepr. 5:14)

Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala voi antaa sinulle suurempia ilmestyksiä vasta, kun olet oppinut erottamaan hyvän pahasta.

Huomaamaton johdatus

Jumala puhuu meille myös siten, että Hän vaikuttaa meissä tahtomista. Tällainen puhe on usein huomaamatonta. Jos olet rukoileva uskova, Raamattu lupaa johdattaa sinua. ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” (Jes. 31:9)

Jumala puhuu meille myös olosuhteiden kautta. Voi olla, että joudut vaikeaan elämäntilanteeseen, sinulla itselläsi tai perheessäsi saattaa olla ongelmia. Joudut etsimään Jumalaa ja Jumala ilmestyy sinulle. Näin kävi Saaran palvelijalle Haagarille sen jälkeen, kun Saara oli ajanut hänet pois kotoa erämaahan.

”Varhain seuraavana aamuna Aabraham otti leipää ja vesileilin ja antoi ne Haagarille, pannen ne hänen olalleen, sekä pojan, ja lähetti hänet menemään. Hän lähti ja harhaili Beerseban erämaassa. Mutta kun vesi loppui leilistä, heitti hän pojan pensaan alle, meni ja istui syrjään jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: "En voi nähdä pojan kuolevan". Ja istuessaan siinä syrjässä hän korotti äänensä ja itki. Silloin Jumala kuuli pojan valituksen, ja Jumalan enkeli huusi taivaasta Haagarille sanoen: "Mikä sinun on, Haagar? Älä pelkää, sillä Jumala on kuullut pojan valituksen, siinä missä hän makaa. Nouse, nosta poika maasta ja tartu hänen käteensä, sillä minä teen hänestä suuren kansan." Ja Jumala avasi hänen silmänsä, niin että hän huomasi vesikaivon. Ja hän meni ja täytti leilin vedellä ja antoi pojan juoda.” (1 Moos. 21:14-19)

Tässä nähdään, miten vaikeudet laittoivat Haagarin tosi ahtaalle. Hän huutaa Jumalan puoleen ja Jumala ilmestyy. Mutta Jumala ei ilmestynyt ainoastaan niin, että Hän olisi avannut Haagarin silmät näkemään vesikaivon, vaan Jumalalla oli sanoma hänelle.

Usein vaikeudet vievät meidät etsimään Jumalaa siten, että epätoivoisesti huudamme Jumalan puoleen. Minulla onkin tapana sanoa, että vastoinkäymiset ovat siunauksia valepuvussa.

Sairauskin voi olla puhetta

Joskus meille voi käydä niin, että vieraannumme Jumalasta. Jotta Jumala voisi ilmestyä meille, Hän joutuu siksi puhumaan meille kovemmalla äänellä esimerkiksi sairauden kautta.

Jobin kirjassa sanotaan: ”Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa, silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen, kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä, säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.” (Job. 33:13-18)

”Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.” (Job. 36:15)

Sekin on Jumalan rakkautta, että Hän puhuu meille joskus kovemmalla äänellä, kunhan vain pääsemme takaisin Hänen yhteyteensä. Mutta on hyvä muistaa, etteivät kaikki sairaudet ole Jumalan kuritusta. Eräs ystäväni sanoi, että sairaus on vain pitkä neuvottelu Jumalan kanssa.

Joskus Jumala voi valmistaa meitä sairauden kautta. Raamattu sanoo, että ”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”.(Room. 8:28)

Kun totuus pelottaa

Joskus emme pysty kysymään Jumalalta jotain tiettyä asiaa, koska pelkäämme totuutta. Pelkäämme, että totuus ei ole meille mieluinen, ja siksi haluamme olla tietämättömiä. "Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin". Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli.” (Luuk. 9:44-45)

Joskus on hyvä, ettemme tiedä kaikkea. Kun Jeesus puhui tulevista kärsimyksistään opetuslapsilleen, Hän sanoi: ”Te ette nyt ymmärrä sitä, mitä minä teille sanon, mutta kun nämä ovat tapahtuneet, silloin ymmärrätte, että minä olin tämän teille edeltä puhunut.”

Raamatussa on paljon lopun aikoja käsitteleviä ennustuksia ja uskon, että niiden kohdalla pätee sama asia. Jumala ei ole tarkoittanutkaan, että ymmärrämme niitä nyt – tulemme ymmärtämään ne sitten, kun ne ovat tapahtuneet. Silloin huomaamme, että näinhän käsikirjaan oli kirjoitettu, juuri näin pitikin tapahtua.

Jatkuu...

Haluatko todella uskoa?

Kirjanoppineet ja fariseukset eivät uskoneet Jeesukseen, vaikka voi sanoa, että he kyllä kuulivat Jeesuksen äänen. He eivät vain ymmärtäneet Jeesuksen sanoja. Joskus ihmiset voivat ajatella, että he eivät usko Jeesukseen eivätkä Jumalaan, koska siinä ei ole mitään konkreettista. He eivät usko, että Jumala puhuisi.

Jotkut sanovat, että jos Jumala ilmestyisi nyt tässä, niin sitten kyllä uskoisin. Mutta kun ajattelemme, että Jeesus eli maan päällä, Hän oli Jumala, joka puhui oman aikansa ihmisille, paransi sairaita, teki ihmeitä, herätti kuolleita, eivätkä ihmiset silti uskoneet Häneen, niin miksi me olisimme viisaampia?

Toisinaan on niin, että ihminen ei usko, koska hän ei halua. Uskominen Jumalaan merkitsisi sitä, että on tehtävä parannus, luovuttava synneistä ja syntielämästä. On väärin ajatella, että tänään on vaikeampi uskoa Jumalaan kuin silloin kuin Jeesus eli. Eivät ihmiset Jeesuksen aikana uskoneet Häneen enempää kuin tänäkään päivänä.

Haluatko tehdä Jumalan tahdon?

Jos haluamme oppia kuulemaan Jeesuksen puhetta, meidän pitää ensiksi uskoa Jeesukseen, toiseksi totella Jeesusta ja kolmanneksi haluta tehdä Jumalan tahto.

Monesti Jumala ei puhu meille siksi, että elämässämme on joku asia, josta meidän pitäisi tehdä parannus ja tiedämme sen itsekin. Jumala ei puhu meille, jos elämme tottelemattomuudessa.

Jos rakastat Jumalan Sanaa ja Raamattua, iloitset sen tutkimisesta. Iloitset siitä, että löydät Sanasta Jumalan tahdon. Ja iloitset siitä, että toimit Hänen tahtonsa mukaan.

Monet kokevat ja uskovat olevansa täysin Jumalan suunnitelmissa ja tahdossa ja sillä paikalla, missä Jumala haluaa heidän olevan. Haluaisin kysyä sinulta, oletko varma siitä, että olet ulkonaisessa työpaikassasi hengellisesti sillä paikalla, jolla Jumala haluaa? Onko paikkasi seurakunnassa se, mitä Jumala haluaa? Elätkö sillä hengellisellä tasolla, missä Jumala haluaa sinun elävän?

Kun sanomme Jumalalle: ”Tee elämässäni, mitä haluat”, Jumala alkaa muuttaa omia halujamme ja näkyämme. Jossain vaiheessa tulemme pisteeseen, jolloin meillä ei ole enää mitään omia unelmia eikä odotuksia, ei halua rikastua eikä menestyä, vaan meillä on vain Jumalan antama näky, joka on vallannut sydämemme.

Rukoile esivallan puolesta

Näen, että olemme Suomessakin menossa kohti vaikeita aikoja. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu kristillismoraaliselle lainsäädännölle ja maamme tähänastinen menestys on kokonaan sen varassa. Kun maassamme nyt on alettu purkaa tätä kristillismoraalista lakia, yhteiskuntakin alkaa murentua.

Tätä maailmaa eivät oikeasti johda poliitikot vaan kristityt. Arvostelemme usein poliitikkoja siitä, että he tekevät huonoja lakeja ja säädöksiä. Todellisuudessa maamme kristilliset arvot ovat meidän uskovien varassa.

”Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.” (Matt. 5:13)

Jos me kristittyinä emme pidä esillä kristillisiä arvoja maassamme, sitä ei tee kukaan. Jos seurakunta ei ole oikealla paikalla Jumalan edessä, maa kulkee tuhoon. Mutta edes jumalattomat johtajat eivät pysty viemään tuhoon maata, jonka puolesta elävä seurakunta rukoilee.

Suolalla on toinenkin merkitys. Se tekee ihmisen janoiseksi. Jos me olemme suolana maailmassa, yhteydessämme elävät ihmiset saavat janon Jumalan kohtaamiseen.

”Minä kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.” (1. Tim. 2:1-4)

Seurakunnalla on kaksi tärkeää tehtävää: julistaa evankeliumia ja rukoilla kaupunkinsa ja maansa puolesta, siis kaiken esivallan puolesta.

Uskalla sitoutua kuuliaisuuteen

Kun sitoudumme kuuliaisuuteen, Jumala alkaa puhua meille. Silloin saattaa tulla myös ongelmia. Se, mitä Jumala meille puhuu, ei aina ole sellaista, mitä olemme odottaneet ja halunneet. Voi olla, että Jumala puhuu asioista, joita emme ole lainkaan ottaneet huomioon. Joudumme luopumaan sellaisesta, joka on ollut meille rakasta, tai tekemään asioita, joita emme koskaan olisi voineet kuvitellakaan tekevämme. Moni ei uskalla sitoutua kuuliaisuuteen, koska pelkää, että Jumala pyytää jotain sellaista, mistä ei halua luopua.

Rukouksessa on kuitenkin se mielenkiintoinen asia, että kun Jumala pyytää meiltä jotain ja olemme oppineet elämään kuuliaisina, niin Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Ja jossakin vaiheessa oma tahtomaailmamme samaistuu niin Jumalan tahtoon, että emme haluakaan tehdä mitään muuta. Omat unelmat ja haaveet eivät enää kiinnosta meitä.

Tulemme myös huomaamaan, että monet uskonnolliset ihmiset nousevat meitä vastaan. Useiden tunnettujen julistajien elämässä on kestänyt monta vuotta, ennen kuin Jumala on alkanut käyttää heitä voimallisesti. Lukuisat ihmiset ovat nousseet heitä vastaan ja arvostelleet heitä. Heillä on ollut erilaisia vastoinkäymisiä, jotka heidän on voitettava. Näemme usein Jumalan sankarit henkilöinä, joiden elämä on vain ruusuilla tanssimista, mutta se ei ole totuus.

Kuuliaisuus on uskonaskel

Kun alamme olla kuuliaisia Jumalalle, se tekee meistä hyvin yksinäisiä ihmisiä. Meillä ei enää ole niitä ystäviä, jotka olivat ennen läheisiä. Voimme joutua paikalle, jossa omat haaveet ja unelmat jäävät toteutumatta ja elämä on aikamoista taistelua.

Kuuliaisuus on uskonaskel. Se on uskoa siihen, että se, mitä Jumala haluaa antaa meille, on enemmän kuin mitä maailma voi antaa. Tällainen kuuliaisuus ei välttämättä tee meistä suosittuja, mutta jos löydämme elävän yhteyden Jumalaan ja opimme rakastamaan Häntä kaikesta voimastamme ja kaikesta tahdostamme, olemme saaneet parhaan Ystävän, jonka ikinä voimme saada.

Hengellinen elämä on aina kasvamista. Opimme kuulemaan Jumalaakin askel kerrallaan. Kun olemme vähässä uskollisia, Hän opettaa meille enemmän. Kuuliaisuus on ennen kaikkea rakkautta Jumalaa kohtaan.

Esa Juutilainen kirjoitti:Miksi sitten niin monen mielestä on vaikea kuulla Jumalan ääntä ja elää Hänen johdatuksessaan? Uskon, että Jumala ilmestyy jokaiselle, joka vilpittömästi sanoo Hänelle: ”Minä haluan tehdä sinun tahtosi, kuulla sinun äänesi ja olla kuuliainen sinulle.” Jos sanot Jumalalle näin, Hän varmasti puhuu sinulle.

Kysymys on siitä, että sinun pitää ensin päättää, ja että myös teet, mitä Jumala sanoo. Joskus joku saattaa olla tilanteessa, jossa Jumala on kerta toisensa jälkeen puhunut asiasta, jossa hänen pitää tehdä parannus tai josta hänen pitää luopua. Kun ihminen ei kuitenkaan ole toiminut tässä asiassa Jumala tahdon mukaan, Jumala ei enää puhu.

Niinpä, kun Jumala puhuu. Olen saanut uskossa ollessani kuulla, kun Jumala puhuu ihan korvin kuultavasti; lempeällä, ihanan matalalla miehen äänellä, kun sain viestin, joka piti sitten viedä juuri poikansa menettäneelle vanhukselle.. Ja veinkin ja olihan mahtavaa nähdä miten se lohdutti ja vahvisti sitä uskovaa vanhusta.

Sittenhän Jumala puhuu Henkensä kautta meidän henkeemme, tai Sanansa kautta, tai jonkun ihmisen, tms kirjoituksen kautta, tai..Mahdollisuuksia on sanoisinko.. miljoonia. Ja Hän haluaa puhua juuri sinullekin rakas siskoni, tai veljeni Herrassamme. Oletko kuullut Hänen puhettaan? Varmaankin olet kuullut, mutta et ole kuin siinä hetkessä ymmärtänyt sitä, että; "Nyt Jumala puhuu minulle Henkensä kautta vaikkpa rukouksessa ollessa, tai luonnossa, ihan missä vain Hän voi puhua meidän sydämellemme, mutta kuulmmeko sitä, tai tottelemmeko.."?

Hän voi kehoittaa meitä vaikkapa parannukseen, tai menemään jonkun luokse, tms..Hän tietää parhaiten miten juuri sinulle, minulle pitää puhua ja mitä pystymme edes vastaanottamaan, kestämään, uskomaan, jne.. Hän tuntee sinut, sekä minutkin ja Hän tietää meistä aivan kaiken, senkin miksi emme aina jaksa uskoa, tai emme halua totella, tai..Olemme Hänen silmäteränsä. Tosi rakkaita sekä tärkeitä Hänelle, niin kuin nyt vain voi lapsi olla arvokas ja tärkeä, rakas Isälle!

Niin, kuinka usein on Herra joutunut puhumaan minulle, sinulle, meille jostakin asiasta ja kuitenkaan mitään ei ole tapahtunut, ei muuttumista, ei tottelemista, tms.. Hän jaksaa rakkaudessaan, kärsivällisyydessään muistuttaa, puhua siitä asiasta, mikä se sitten onkin meille itsekullekin. Mutta onko sittenkin niin; ettemme suostu laittamaan jotakin asiaa pois, emme siis luovu nyt vaikkapa huonoista tavoistamme uskovana, tms? Ja Hän haluaisi kuitenkin meidän ymmärtävän, ettei Hän meitä kiusatakseen niin tee, vaan koska Hän tahtoo meidän muuttuvan enemmän Kristuksen kuvan kaltaisuutta kohden ja olevan enemmän Hänen käytettävissään, tms.. Me valitsemme, mutta se on aina valinta, jolla on merkitystä iankaikkisuuttammekin ajatellen, ja se, että: Puhuuko Hän sen jälkeen meille enää jos emme tottele, emme halua muuttua..? Parannusta tarvitaan päivittäin..

Laitan tämän osuvan Raamatunpaikan, joka kuin nousi sydämelleni..

Ef. 6:18-20
Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta; ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta, jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.

Esa Juutilainen kirjoitti:Kirjanoppineet ja fariseukset eivät uskoneet Jeesukseen, vaikka voi sanoa, että he kyllä kuulivat Jeesuksen äänen. He eivät vain ymmärtäneet Jeesuksen sanoja. Joskus ihmiset voivat ajatella, että he eivät usko Jeesukseen eivätkä Jumalaan, koska siinä ei ole mitään konkreettista. He eivät usko, että Jumala puhuisi.

Jotkut sanovat, että jos Jumala ilmestyisi nyt tässä, niin sitten kyllä uskoisin. Mutta kun ajattelemme, että Jeesus eli maan päällä, Hän oli Jumala, joka puhui oman aikansa ihmisille, paransi sairaita, teki ihmeitä, herätti kuolleita, eivätkä ihmiset silti uskoneet Häneen, niin miksi me olisimme viisaampia?

Toisinaan on niin, että ihminen ei usko, koska hän ei halua. Uskominen Jumalaan merkitsisi sitä, että on tehtävä parannus, luovuttava synneistä ja syntielämästä. On väärin ajatella, että tänään on vaikeampi uskoa Jumalaan kuin silloin kuin Jeesus eli. Eivät ihmiset Jeesuksen aikana uskoneet Häneen enempää kuin tänäkään päivänä.

Herra puhu, mina kuuntelen (arr. P. Nyman, P. Simojoki, J. Kivimaki and K. Mannila)