Taina Leppänen
Jeesus on kanssamme elämän vaikeuksien keskellä
Raamattu sanoo:"Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle;`Tässä on tie, sitä käykää.`" (Jes. 30: 20-21)
Nämä sanat on sanottu Israelin kansalle. Meidänkin aikanamme monet ovat saaneet syödäkseen hädän leipää ja ahdistuksen vettä. Sellainen tuntuu karvaalle.
Jos elämään tulee sairautta tai muita vaikeuksia, saattaa tuntua, että Herrakin on hylännyt, eikä hän kuule eikä auta. Taivas on kuin vaskea, vaikka kuinka huutaisi. Apua ei tule. Voi tuntua, että ystävätkin ovat hylänneet. Monet Raamatun henkilöt ja Jumalan miehetkin ovat kokeneet samaa. Vieläpä Jeesuskin kohdatessaan kuoleman kammottavan syvyyden sai tuntea samaa, kun hän sanoi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"
Herra valvoo
Vaikeuksissa saamme luottaa siihen, ettei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan. Silmämme voi olla niin pimitetty, ettemme näe häntä. Herra kuitenkin valvoo meidän elämäämme. Hän näkee, mitä me teemme, mitä ajattelemme. Hän näkee jokaisen askeleemme. Hän näkee senkin meidän elämästämme, mitä toiset ihmiset eivät näe.
Jotkut yrittävät paeta Jumalaa, itseään, syyllisyyttään, toisia ihmisiä, jotka eivät ole mieluisia. Jumalaa emme kuitenkaan pääse pakoon. Hän näkee kaiken.
Vaikeuksien kohdatessa Jumala saattaa koetella meidän uskoamme. Korntolaiskirjeessä sanotaan: " Salliessaan kiusauksen hän myös valmistaa pääsyn siitä."
Koettelemus opettaa
Koettelemuksen tarkoitus ihmisen elämässä on opettaa meille Jumalan tahtoa, opettaa rukoilemaan, koetella uskoa ja kuuliaisuuta, nöyryyttää, puhdistaa, tuottaa hyvää hedelmää, että jumalallinen elämä ja kirkkaus pääsisivät meissä esiin.
Psalmissa 110 sanotaan: " Hän juo purosta tien varrelta, sen tähden hän kohottaa päänsä." Jumala auttaa väsynyttä ihmistä löytämään puron, josta hän saa juoda virvoittavaa vettä. Jumalalla on erilaisia puroja. Purona voi olla toinen uskovainen, joka on Jumalan Hengen valtaama. Läsnäolollaan ja sanoillaan hän voi virvoittaa väsynyttä. Jokin sana kokouksessa tai hengellinnen laulu voi olla se soliseva puro, joka virvoittaa.
Akaasiapuun saarna
Olen ihaillut Israelissa akaasiapuita, jotka seisovat erämaassa lujina paikoillaan. Erämaan kuivuus, tuulet ja myrskyt eivät vaikuta niihin. Syy on siinä, että ne on kasvattaneet juurensa kymmeniä metrejä maan sisään. Sieltä ne saavat ravintoa ja kosteutta. Nämä akaasiapuut ovat saarnanneet minulle usein, kuinka meidän tulisi juurtua Kristukseen sen sijaan, että turvaamme toisiin ihmisiin. Ihmisapu on kuin hajoava hernekeppi. Herneen taimi ei pysy pystyssä ilman tukikeppiä. On olemassa ihmisiä, jotka tarvitsevat jatkuvasti toisen ihmisen vierelleen pysyäkseen uskossa. Turvaudutaan liikaa ihmisapuun. Kun tuki viereltä kaatuu, menee uskokin saman tien. Uskonelämän juuret eivät ole kasvaneet Kristukseen, vaan turva on ihmisissä.
Juuret Kristuksessa
Paavali kehotti aikansa uskovia, etteivät he turvautuisi häneen, vaikka hän oli julistanut heille evankeliumia,vaan turvautuisivat Kristukseen. Joskus ystävän tuki on kyllä tarpeen, että pääsisi paremmin vaikeuksien yli, kun saa keskustella ja rukoilla toisen kanssa, mutta uskonelämän juuret pitäisi olla Kristuksessa.
On olemassa sisäisesti vammautuneita jopa uskovienkin joukossa. Jeesus on paras sielun ja ruumiin lääkäri. Meillä ihmisillä on taipumus katsella itseämme, omia heikkouksiamme ja huonouttamme. Uskonelämän heikkous on siinä, että liikaa tuijotamme oman nuttumme alle. Heikkouksien takana voivat olla anteeksiantamattomat synnit. Ihminen voi paeta heikkouksiaan tunnustamalla syntinsä, pyytämällä anteeksi ja antamalla anteeksi. Meissä itsessämme ei ole mitään hyvää.
Kallis ostohinta
Meidän tulisi päästä kokemaan Jumalan valtasuuruutta. Kuinka suuri Jumala meillä onkaan! Hän on pyhä, rakastava, armahtava, anteeksiantava. Hän on rakkaudessaan niin suuri, että hän antoi oman Poikansa ristinkuolemaan meidän tähtemme. Meidän tulisi nähdä tämä ristin työ omalla kohdallamme selvästi, sillä me olemme kalliisti ostetut. Jeesuksen veri oli ostohinta. Pelastuksen saamme lahjana, mutta moni pitää sitä liian halpana.
Kun silmämme avautuvat näkemään Golgatan sovitustyön, se sytyttää sydämemme riemuun jo täällä ajassa, ja se jatkuu iankaikkisuuteen asti. Jospa oppisimme tuntemaan paremmin Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Meillä on Jeesus, joka ei lyö heikkoa vaan hoitaa ja rakastaa. Jos katselemme Jeesusta enemmän, ei sielunvihollinen saa niin paljon sijaa meidän elämässämme.
