Minä ensin
Rantasaari Liisa 2.5.2025.

” Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä tuomiolla teidät tuomitaan.” Matt. 7:1.
” Älkää tuomitko!” on keskeinen käsky kristinuskossa. Käskyn tuntevat niin uskossa olevat kuin ei uskovat. Monesti kuulee sanottavan, että uskossa olevat tuomitsevat.
Jeesus jatkoi puhettaan, joka avaa tätä käskyä. Jeesus jatkaa: " Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi?” Matt.7:3.
Jeesus paljastaa, miten inhimillisesti ihminen ajattelee, ja kritisoi toisten tekemisiä, mutta ei mieti omaa ” hirttä”, ja omaa pelastusta. Tällaisen tuomitsemisen Jeesus kieltää. Meissä kaikissa on syntiset taipumukset ja jos inhimillisesti lähdemme tuomitsemaan, mutta emme tee oman pelastuksemme eteen työtä, omat synnit, mistä toisia kritisoimme ja tuomitsemme saavat sijaa elämässämme.
” Sen tähden sinä ihminen, joka tuomitset, et voi millään puolustaa itseäsi, oletpa kuka hyvänsä. Missä toista tuomiset, sinä tuomitset itsesi, koska sinä, joka tuomitset, teet itse samoja tekoja.” Room. 2:1.
Voimme ajatella olevamme parempia kuin toiset, ja lohdutamme näin itseämme ja uskomme näin olevan, silloin vain petämme itseämme. Inhimillisessä luonnossamme on samat kaikki synnilliset taipumukset, koska elämme syntiin langenneessa maailmassa. Koko ihmiskunta on sidoksissa syntiin Adamin ja Eevan lankeamisesta lähtien.
Apostoli Paavali opettaa. ” Mutta jos me tutkisimme ( tuomitsemme) itseämme, meitä ei tuomittaisi. Mutta kun meitä tuomitaan, se on meille Herran kuritusta, ettei meitä yhdessä maailman kanssa tuomittaisi kadotukseen.” 1. Kor. 11: 31-32.
Uusi elämä alkaa kun lopetamme toistemme tuomitsemisen. Sen sijaan alamme tuomita omia sanojamme ja ajatuksia, sekä tekojamme Jumalan kasvojen edessä, tämä on nöyrtymistä, ja nöyrät saavat armon. Jumalan Sana ja Hänen Pyhä Henkensä paljastaa salaisimmatkin ajatukset ja tekojen motiivit. Ovatko ne puhtaat Jumalan edessä? Huomaamme, ettei meidän tekomme ja sanamme ole puhtaita ja täydellisiä Jumalan edessä. Tarvitsemme Jumalan armoa ja anteeksi antoa, että pelastumme ja pääsemme vapaaksi omista synneistä. Pyhä Henki antaa voiman tehdä parannusta.
Jumalan sana on ase syntiä vastaan. On hyvä elää Jumalan sanan valossa. ” Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin Hän on valkeudessa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen, Hänen Poikansa veri puhdistaa kaikista synneistä.” 1. Joh.1:7.
Jumalan sana voi meidät nyt jo tuomita, ja voimme tehdä parannuksen, niin saamme olla täysin vapaita. Kun me tuomitsemme itsemme, ja saamme syntimme anteeksi, silloin voimme tuomita toisten syntejä. On rakkautta kertoa, mihin johtaa Jumalan tahdon vastainen elämä, ja miten löytää syntisten Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen. Jeesus ei tuomitse syntistä ihmistä, mutta synnin Hän tuomitsee, ja sen vuoksi uudestisyntyneen kristityn tehtävä on kertoa, miten saa synnit anteeksi, ja pääsee pelastuksen ovesta sisälle.
Omaa uskoa ja vaellusta pitää valvoa, koska tässä ajassa ei kukaan tule täysin puhtaaksi. Jumalan sana kehottaa. ” Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä. Jos näin teet, pelastat sekä itsesi, että ne, jotka sinua kuulevat.” 1. Tim. 4:16. Uskossa vaeltaminen on liikettä eteenpäin, ja kasvua Kristuksen tuntemisessa, täyteyden täyden iän määrään. Pyhän Hengen voimaa, sitä tarvitaan joka päivä, joka hetki, omin voimin emme voi muuttua, emmekä pelastua. Kaikki on armoa Herran. Aamen.

” Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä tuomiolla teidät tuomitaan.” Matt. 7:1.
” Älkää tuomitko!” on keskeinen käsky kristinuskossa. Käskyn tuntevat niin uskossa olevat kuin ei uskovat. Monesti kuulee sanottavan, että uskossa olevat tuomitsevat.
Jeesus jatkoi puhettaan, joka avaa tätä käskyä. Jeesus jatkaa: " Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi?” Matt.7:3.
Jeesus paljastaa, miten inhimillisesti ihminen ajattelee, ja kritisoi toisten tekemisiä, mutta ei mieti omaa ” hirttä”, ja omaa pelastusta. Tällaisen tuomitsemisen Jeesus kieltää. Meissä kaikissa on syntiset taipumukset ja jos inhimillisesti lähdemme tuomitsemaan, mutta emme tee oman pelastuksemme eteen työtä, omat synnit, mistä toisia kritisoimme ja tuomitsemme saavat sijaa elämässämme.
” Sen tähden sinä ihminen, joka tuomitset, et voi millään puolustaa itseäsi, oletpa kuka hyvänsä. Missä toista tuomiset, sinä tuomitset itsesi, koska sinä, joka tuomitset, teet itse samoja tekoja.” Room. 2:1.
Voimme ajatella olevamme parempia kuin toiset, ja lohdutamme näin itseämme ja uskomme näin olevan, silloin vain petämme itseämme. Inhimillisessä luonnossamme on samat kaikki synnilliset taipumukset, koska elämme syntiin langenneessa maailmassa. Koko ihmiskunta on sidoksissa syntiin Adamin ja Eevan lankeamisesta lähtien.
Apostoli Paavali opettaa. ” Mutta jos me tutkisimme ( tuomitsemme) itseämme, meitä ei tuomittaisi. Mutta kun meitä tuomitaan, se on meille Herran kuritusta, ettei meitä yhdessä maailman kanssa tuomittaisi kadotukseen.” 1. Kor. 11: 31-32.
Uusi elämä alkaa kun lopetamme toistemme tuomitsemisen. Sen sijaan alamme tuomita omia sanojamme ja ajatuksia, sekä tekojamme Jumalan kasvojen edessä, tämä on nöyrtymistä, ja nöyrät saavat armon. Jumalan Sana ja Hänen Pyhä Henkensä paljastaa salaisimmatkin ajatukset ja tekojen motiivit. Ovatko ne puhtaat Jumalan edessä? Huomaamme, ettei meidän tekomme ja sanamme ole puhtaita ja täydellisiä Jumalan edessä. Tarvitsemme Jumalan armoa ja anteeksi antoa, että pelastumme ja pääsemme vapaaksi omista synneistä. Pyhä Henki antaa voiman tehdä parannusta.
Jumalan sana on ase syntiä vastaan. On hyvä elää Jumalan sanan valossa. ” Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin Hän on valkeudessa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen, Hänen Poikansa veri puhdistaa kaikista synneistä.” 1. Joh.1:7.
Jumalan sana voi meidät nyt jo tuomita, ja voimme tehdä parannuksen, niin saamme olla täysin vapaita. Kun me tuomitsemme itsemme, ja saamme syntimme anteeksi, silloin voimme tuomita toisten syntejä. On rakkautta kertoa, mihin johtaa Jumalan tahdon vastainen elämä, ja miten löytää syntisten Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen. Jeesus ei tuomitse syntistä ihmistä, mutta synnin Hän tuomitsee, ja sen vuoksi uudestisyntyneen kristityn tehtävä on kertoa, miten saa synnit anteeksi, ja pääsee pelastuksen ovesta sisälle.
Omaa uskoa ja vaellusta pitää valvoa, koska tässä ajassa ei kukaan tule täysin puhtaaksi. Jumalan sana kehottaa. ” Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä. Jos näin teet, pelastat sekä itsesi, että ne, jotka sinua kuulevat.” 1. Tim. 4:16. Uskossa vaeltaminen on liikettä eteenpäin, ja kasvua Kristuksen tuntemisessa, täyteyden täyden iän määrään. Pyhän Hengen voimaa, sitä tarvitaan joka päivä, joka hetki, omin voimin emme voi muuttua, emmekä pelastua. Kaikki on armoa Herran. Aamen.