
Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” Joh. 11:25–26.
Pääsiäinen, muistuttaa meitä valon voitosta, pimeydestä ja elämän ihmeestä. Jeesuksen elämä maanpäällä oli synnittömän, ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan elämää. Hän oli Jumala, mutta Hän luopui jumaluudesta ja eli ihmisen elämää. Hän sai kokea kaiken sen, mitä ihmisenä olemiseen kuuluu, niin ilot kuin murheet ja sairaudet kipuineen. Yksinäisyys ei ollut Hänelle vierasta, vaikka oli kansanjoukkojen ympäröimänä. Hän opetti ihmisiä ja paransi sairaita. Hän oli kipujen mies ja sairauden tuttava. Hän itki itkevien kanssa ja iloitsi iloitsevien kanssa. Jeesus paransi sairaita ja herätti kuolleen Lasaruksen. Ihmeet seurasivat siellä missä Hän julisti parannusta synneistä ja antoi syntejä anteeksi, jokaiselle joka nöyrtyi pyytämään syntejään anteeksi. Hän oli täynnä armoa ja laupeutta. Hän rakasti kaikkia ihmisiä, mutta erityisesti Hän osoitti rakkauttaan heille, jotka tunsivat syntien painolastin tunnollaan. Ihmeellinen Jeesus!
Johannes Kastaja avasi tien Jeesuksen toiminnalle. Hän julisti: ” Tehkää parannus, taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Todellakin, Jeesus toi taivaan valtakunnan ihmisten keskelle. Jeesus, oli Sana joka tuli lihaksi. Ihmiset eivät käsittäneet, miten valtava etuoikeus oli elää Jeesuksen seurassa. Vaikka Jeesus rakasti jokaista, aina oli niitä, jotka vihasivat Häntä.
Jeesuksen seurassa oli Juudas Iskariot, joka seurasi Jeesusta, mutta eli vilpillisellä mielellä. Juudas ei ymmärtänyt, että Jeesus näki ja tiesi hänen sydämensä tilan. Juudas oli rahanahne petturi. Hän himoitsi rahan lisäksi itsekkäästi valtaa. Hän käytti epäreiluja menetelmiä saavuttaakseen haluamansa. Hän ryhtyi oppaaksi Jeesuksen pidättäjille. Kristityille Juudaksen toiminnasta on tullut opettava havaintoväline, varoittava esimerkki epäuskosta ja ahneudesta. 30 hopea rahaa riitti Juudakselle Jeesuksen pettämiseen. Se oli orjan hinta. Jeesuksen opetuslapsi piti Mestariaan orjan arvoisena.
Juudaksen vilpillinen elämä huipentui tähän tapahtumaan. Oliko tämä hetken mielijohteesta tehty teko? Ei, hän oli elänyt pitkään synti sydämessä, tekemättä siitä parannusta. Juudas olisi vielä viimeisellä ehtoollisella voinut tunnustaa syntinsä ja tehdä parannuksen, mutta hän ei sitä tehnyt. Jeesus näki Juudaksen sydämeen, mutta Hän ei tee kenellekään väkivaltaa, ei edes Juudakselle. Hän antoi Juudaksen ottaa ehtoollista. Ja sen jälkeen Saatana sai Juudaksesta kaiken hallintavallan. Juudaksen sydän oli ollut etäällä Jeesuksesta. Jeesus antaa määrättyyn mittaan saakka elää synnit sydämessä ja näytellä kristittyä, joka elää Jeesuksen kanssa, mutta Hänen kärsivällisyydellä on rajansa. Ehtoollinen ei anna syntejä anteeksi, kuten monet uskovat. Jos näin olisi, Juudas Iskariot olisi saanut synnit anteeksi ottaessaan ehtoollista. Hänen silmät aukesivat paljon myöhemmin, ja ei auttanut, itku eikä parkuminen. Katumuksen kyyneleet eivät puhdistaneet häntä.
Juudaksen silmät aukesivat. ”Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille
ja sanoi: ”Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren”. Mutta he sanoivat: ”Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi” Matt. 27: 3-4.
Tässä vaiheessa katuminen oli myöhäistä. Juudas ei voinut enää tehdä parannusta synneistään. Viaton Jumalan Poika, joka oli täynnä armoa ja laupeutta. Hän ei voinut enää armahtaa, koska Juudas ei kavaltanut yksin Jeesusta Jumalan Poikaa vaan Jeesuksessa on Pyhä Henki, ja Pyhää Hengen pilkkaa ei saa anteeksi. Miten saisi anteeksi syntiä, joka kosketti Pyhää Henkeä. Juudaksen sydämessä oli Saatana, ja Saatana voi näyttää, mitä on tehty, mutta Pyhä Henki oli poistunut Juudaksesta. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin. Valo oli sammunut Juudaksen sydämestä. Synnin palkka on kuolema ja niin Juudas meni ja hirtti itsensä, koska ahdistus ja epätoivo olivat niin suuret.
Miksi Jumala laittaa pahan palvelukseensa, siihen en osaa vastata. Mutta näin piti käydä, että Jeesuksen ristintyössä ja syntien sovituksessa on armo ja anteeksi anto, jokaiselle joka syntinsä katuu ja hylkää. Armo kuuluu kaikille, ja Jeesuksen veri riittää pesemään kaikkein likaisimman syntisen lunta valkeammaksi. Armonmeri on ääretön ja niin syvä, ettei sinne upotettuja syntejä voi onkia ylös.
Jeesuksen ristintyön ansio riittää, ei meidän ihmisten ansiot, eivät ne hyvätkään teot pelasta meitä. Ainostaan nöyrtyminen ja mielenmuutos…parannus, ovat tie anteeksiantoon, ja pelastukseen. Ikuiseen elämään. Jeesuksen veren hinta on sinun sielusi hinta. Nyt on aika unesta nousta. Herää sinä joka nukut synnin unta, niin ylösnoussut Jeesus Kristus näyttää sinulle todeksi synnin ja armon. Hänen omanaan saat matkalipun Taivaaseen ja sinut puetaan puhtaisiin valkeisiin vanhurskauden vaatteisiin. Pääsiäinen, on riemullinen juhla. Kuoleman ja vihollisen valta on voitettu, ja uusi elämä Kristuksessa on jokaisen saatavilla. Voitto on Jeesuksen Golgatan täytetyssä työssä. Hänen voitostaan me laulamme, Hän on Kuningas.
Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” Joh. 11:25–26. Aamen.
