Kyse on lahjavanhurskaudesta

[rita4]

Ceta Lehtniemi

Eino Sormunen kuvaa Lutherin vanhurskauttamisoppia kirjassaan Kerjäläisiä me olemme. Hän painottaa, että opille on keskeistä, että Jumala saa olla Jumala ja ihminen tyytyy olemaan ihminen.

Emme kelpaa Jumalalle minkään omamme varassa - emme sen varassa mitä teemme emmekä sen vaarassa, mitä olemme, sillä parhainkin omamme on tahrattua. Kelpaamme ainoastaan siitä syystä, että Jumala Kristuksen tähden ottaa meidät lapsikseen. Emme saa rauhaa siksi, että olennossamme piilee jumalallinen ydin, synniltä suojattu alue, vaan siksi, että lähellämme on hän, joka on voittanut synnin, kuoleman ja perkeleen vallan. "Hän on meidän rauhamme."

Sormunen selvittää omalla läheisellä tavallaan sitä, ettei armo voinut koskaan olla Lutherille jotain persoonatonta, aineellista tai ylipäätänsä Jumalan ja ihmisen välissä olevaa, joka kenties voisi muuttaa ihmisen todellisella tavalla pyhäksi tai synnittömäksi. Kyse ei ole saivartelusta vaan yksinkertaisesti siitä, ettei ihminen pyrkisi millään asialla hankkimaan "ansioita" Jumalan edessä. Näin emme voi tehdä sitä edes "armon voimalla".

Lutherille armo oli Jumalan käsittämätön, kaikesta inhimillisestä riippumaton ja vain Jumalan oman olemuksen syvyyteen perustuva rakkaus mitättömään ja syntiseen. Vanhurskaus myöskään ei ollut mikään tila, vaan se oli uusi suhde Jumalaan. Näin simul iustus et peccator (samalla kertaa syntinen ja vanhurskas) ilmaisi uskonpuhdistajalle rakkaan paavalilaisen armon paradoksin: Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.

Nämä kysymykset eivät ole vanhentuneita. Nykyisin nostetaan hyvin usein esiin kysymykset uskon toimivuudesta, teoista, ja puhutaan "armon voimasta". Kuitenkin kysymys on nimenomaan suhteesta, siitä, että olemme Jumalan lapsia. Näin meillä on Jumalan kanssa rauha, joka kestää silloin, kun on huono päivä, olemme heikkoja, sairaita tai vanhoja.

Miten paljon armon vakuutusta tarvitseekaan ihminen, joka näkee oman elämänsä synkkyyden tai sen huonot vaikutukset läheisiinsä? Armon vakuutusta tarvitsee myös se ihminen, joka on vakavasti erehtynyt hengellisissä kysymyksissä.

Jumala vie meidät olemaan hiljaa ihmisten rinnalla. Jumala tarjoaa aivan oikeaa ja todellista armoa Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristintyön tähden. Ja tämä armo on annettu syntiselle ihmiselle. Se on lahja. Kyse on lahjavanhurskaudesta, joka on välittömästi voimassa. Syyllinen julistetaan syyttömäksi, koska Jeesus oli sijaisuhri.