OLETKO JEESUKSEN OMA?

[rita4]

Neljä vuotta sitten ajelimme Lappiin lomamatkalle. Pitkillä ajomatkoilla luemme joskus ääneen Raamattua, laulamme ja rukoilemme. Niin teimme nytkin, ja tietysti ihailimme kauniita syksyisiä maisemia.

Mielessäni alkoi soida sävel. Rukoilin ja kirjoitin ajatuksiani paperille:" Miksi sä kuljet vielä tietä maailman, yhäkö hylkäät kutsun Jeesuksen?" Kirjoitin pari säkeistöä ja tunsin Jumalan Hengen läsnäoloa. Näin romuttuneen vanhan auton ojassa ja mietin, miksi sitä ei ole viety kaatopaikalle?

Samassa huomasin miehen makaavan ojanpientareella. Pysäytimme automme, juoksimme katsomaan miestä ja hälytimme apua. Mies oli hengissä ja vastasi meille. Rukoilin miehen puolesta.

Ambulanssin saavuttua jatkoimme matkaamme. Lomamme aikana muistimme usein rukouksissa tuota miestä. Vieläkin tämä tapaus tulee joskus mieleeni. Ihmisen elämä voi päättyä äkisti. En tiedä, kuinka tuolle miehelle kävi. Meidät ainakin laitettiin rukoilemaan hänen puolestaan.

Emme tiedä, milloin elämämme päivät ovat lopussa. Siksi meidän tulisi olla valmiita, sydän vihmottuna Jeesuksen kalliilla sovintoverellä. Anna elämäsi viipymättä Jeesukselle. Uskovina tiedämme Jeesuksen pian hakevan omansa kirkkauteen, siksi meidän pitää valvoa tilaamme ja rukoilla. Jospa saisimme olla näyttämässä toisillekin tietä pimeydestä valkeuteen.

"Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee. (Luuk 12:40)

Kirj ?