ilosanoma.munfoorumi.com

Hyvät 23.12.2025 01:34 (päivitetty: 14:19)
Inkeri Tuunanen

”Jumala lohduttakoon myös sinua, joka ’tunnet kaikki jäähyväisten lajit’,
sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja ja Raamatun opettaja Inkeri Tuunanen.

Jumalan armo on elämämme ja ilomme lähde (Ps. 103:8–13). Hän loi maailman sanallaan, hänen puheensa synnytti kaiken ja teki kaaokseen järjestyksen. Jumalan puheesta sai myös ihminen alkunsa, ja ihmisestä tuli elävä sielu. Mutta Jumala ei tyytynyt vain luomaan maailmaa, vaan hän myös jatkoi kanssakäymistään sen kanssa. Edelleen hän tarjoaa armoaan kaikille, jotka sitä tarvitsevat.

Ajatellaan, että jokainen on oman onnensa seppä, vaikka kaikki eivät löydä edes sepän pajaa. Puhutaan jo pahoinvointiyhteiskunnasta, jossa köyhät ja heikot sortuvat ja erakoituvat, jossa ollaan kyvyttömiä elämään pysyvissä ihmissuhteissa, jossa lapset siirtyvät liian nopeasti pikkukakkosesta isoon kolmoseen, jossa pelkäävät ihmiset takertuvat pakonomaisesti toisiinsa, pienryhmiin, päihteisiin, lääkkeisiin.

Elämä järjestää joskus koviakin kursseja. Väsyminen, haavoittuminen ja särkyminen kuuluvat elämään. Mustelmat kertovat menneisyydestä, siitä missä on oltu, eivät kuitenkaan siitä, minne ollaan menossa.

Kenenkään elämä ei tule valmiiksi, mutta keskeneräisinäkin saamme kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Pakolaisuuteni päivät sinä merkitset muistiin. Kokoa kyyneleeni leiliisi, merkitse ne kirjaasi. (Ps 56:9.)

On luotettava joko itseensä tai armoon

Luottaessaan vain itseensä ja omaan menestykseensä ihminen ei tarvitse armoa. Armo ei kuitenkaan ole neuvottelukysymys, vaan joudumme aina jonkun armoille. Tämän tiedostaminen on kivulias kasvuprosessi.

Etsimme armoa, kun alamme kysyä elämän tarkoitusta tai joudumme kokemaan rajalla olemista sairauden, syrjäytymisen tai monien luopumisten takia. Jumala kuljettaa meitä usein raskaidenkin ahdistusten läpi, mutta on itse niissä aina mukana. Luterilainen teologia on ristin teologiaa, eli Jumala kätkeytyy kärsimyksen ja ristin alle meidän puolestamme.

Jumala lohduttakoon armollaan myös sinua, joka ”tunnet kaikki jäähyväisten lajit”, olet ehkä elämässäsi joutunut jättämään monet kipeät jäähyväiset ihmisille, terveydelle, työllesi, paikkakunnalle, rakkaillesi. Meidän jokaisen kodissa asuu Job. Tarvitsemme hyvän kosketusta arjessamme, samaan suuntaan kävelijöitä.

Kenelle kuulut?

Ilm. 2: 12–14 kertoo Bileamin ongelmasta, joka on hyvin ajankohtainen. Ihminen voi pitää Kristusta hyvänä, mutta samanaikaisesti olla kiinni pakanauskonnoista. On siirrytty hengellisen kosmopoliittisuuden aikaan, jossa fiksut ihmiset tunnustavat uskonsa niin, että uskovat kaikkeen. Uskonpuhdistuksen aikana asetettiin kuitenkin rajat: on valittava, ketä haluaa tässä elämässä palvella. Nyt elämme ajassa, jossa ei enää nähdä, mikä ero on kristinuskolla ja esimerkiksi idän mystiikalla.

|Ehtoollinen on armon ateria, jolle kaikki olemme kutsuttuja.

Uskontunnustus, ”Herra sinun Jumalasi on yksi”, merkitsee henkilökohtaista suhdetta Kristukseen. Tarvitsemme kotiinpaluun Isän luokse, hän antaa mielenrauhan. Anteeksiantamus ja laupeus lahjoitetaan syntisille.

Elämän leipä Kristus antaa ikuisen elämän. Ehtoollinen on armon ateria, jolle kaikki olemme kutsuttuja. Ilmestyskirja on Jeesuksen antama eväspaketti tämän elämän nälkiintymisvaiheita varten. Siitä voimme lukea, miten Jumala on ajatellut kaiken päättyvän siunaukseen ”he saivat viimein toisensa”. Hän vie omansa taivaaseen.
Eräänä päivänä Öljymäelle saapuu kirkastettu juutalainen, Kristus, Herra.

*Kirjoittaja on psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja Raamatun opettaja.

*Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä marraskuussa 2025.

Inkeri Tuunanen kirjoitti:Kenelle kuulut?
Ilm. 2: 12–14 kertoo Bileamin ongelmasta, joka on hyvin ajankohtainen. Ihminen voi pitää Kristusta hyvänä, mutta samanaikaisesti olla kiinni pakanauskonnoista. On siirrytty hengellisen kosmopoliittisuuden aikaan, jossa fiksut ihmiset tunnustavat uskonsa niin, että uskovat kaikkeen. Uskonpuhdistuksen aikana asetettiin kuitenkin rajat: on valittava, ketä haluaa tässä elämässä palvella. Nyt elämme ajassa, jossa ei enää nähdä, mikä ero on kristinuskolla ja esimerkiksi idän mystiikalla.

Lueskelin tuota kirjoitusta ja hiukka, hetken aikaa jäin miettiin kohtaa, minkä hän ilmoittaa, että; Miksi juuri se, kunnes katoin Raamatusta jakeen 14,sta ilmestyskirjasta, ja siinä puhuttiin bileamista, ok..Pikkusen kyllä piti miettiä juuri tuota raamatunkohtaa ja sen tarkoitusta tuohon asiaan, mutta kai tämä joulun aikakin saattaa hidastaa asian ymmärtämistä, en tiedä? Laitan tuon Raamatunpaikan ja laajennan sitä muutamalla muullakin jakeella samalla, asiayhteyden ymmärtämiseksi.

Johanneksen ilmestys 2;
12 Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka:

13 Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu.

14 Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.
15 Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.

16 Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla.
17 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.'

Tuosta jo saa ymmärrystä, mitä hän tarkoittaa, eikös niin?

Tämä seuraava siunasi minua, todella hyvin ajateltu;

Inkeri Tuunanen kirjoitti:Elämä järjestää joskus koviakin kursseja. Väsyminen, haavoittuminen ja särkyminen kuuluvat elämään. Mustelmat kertovat menneisyydestä, siitä missä on oltu, eivät kuitenkaan siitä, minne ollaan menossa.

Kenenkään elämä ei tule valmiiksi, mutta keskeneräisinäkin saamme kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Niinpä, aivan totta: elämä ei päästä ketään helpolla. Mutta, Jos joku sanoo, ettei elämä ole häntä ns koetellut, niin onnittelen sellaista henkilöä, mutta samalla suren sitä, jos se on myöskin totta, ettei ole ollut vastoinkäymisiä, surua, sairautta, rakkaiden menetystä ym, koska silloin se todellinen elämän maku on jäänyt täysin kokematta.

Ja sanotaanhan, että koettelemukset ym myöskin vahvistavat uskoamme, koska se mitä sitten onkin tai tuleekaan elämäämme, niin se myöskin laittaa uskovan palaamaan sinne verisen; Jeesuksen Kristuksen ristin juurelle, pyytämään Herraltamme voimaa jaksaa, selvitä, sekä Hänen apuaan selvitä niistä omista vaikeuksistamme, surustamme, ehkäpä jopa peloistammekin; ja vain kuin juosta Jeesuksen turvalliseen syliin turvaan, niin kuin aikoinaan lapsena, äidin tai isän syliiin saamaan lohdutuksen ja avun.

Inkeri Tuunanen kirjoitti:Uskontunnustus, ”Herra sinun Jumalasi on yksi”, merkitsee henkilökohtaista suhdetta Kristukseen. Tarvitsemme kotiinpaluun Isän luokse, hän antaa mielenrauhan. Anteeksiantamus ja laupeus lahjoitetaan syntisille.

Elämän leipä Kristus antaa ikuisen elämän. Ehtoollinen on armon ateria, jolle kaikki olemme kutsuttuja. Ilmestyskirja on Jeesuksen antama eväspaketti tämän elämän nälkiintymisvaiheita varten. Siitä voimme lukea, miten Jumala on ajatellut kaiken päättyvän siunaukseen ”he saivat viimein toisensa”. Hän vie omansa taivaaseen.
Eräänä päivänä Öljymäelle saapuu kirkastettu juutalainen, Kristus, Herra.

Niin oikeastaan se, mikä tuossa kirjoituksessa laittoi minut pohtimaan sitä, kun sanotaan olevansa Raamatun opettaja ja en nyt tarkoita häntä ainoastaan, vaan hyvin hyvin monia veljiäkin, jopa vapaista suunnista, niin se, mikä aina ensimmäisenä laittaa minut ihmettelemään heidän Raamatun tuntemustaan, kun puhutaan vain pelkästään siitä hetkestä, kun Jeesus palaa öljymäelle tuhannen tuhansine pyhineen...Ja annetaan kuin ymmärtää, että on pystytty elämään uskossa se antikristuksenkin vallan aika ja pysytty uskossa loppuun asti ja silloin vasta, kun Jeesus palaa öljymäelle, niin kas vain? Vasta silloin he näkevät Jeesuksen palaaavan maan päälle toisen kerran.

Niin-in, kyllä se aina tämän kuultuani, tai luettuani, niin se laittaa minut hyvin surulliseksi, kun jätetään kokonaan pois Raamatuistaan, ja opeistaan se, kun Jeesus hakee kaikki uskolliset omansa Karitsan häihinsä mukaan, kun Hän tulee pilvien tasolle, ei vielä maahan asti ja tempaa kaikki Jeesukseen uskovat ja Häntä totelleet ylös kirkkauteensa. Miksi tämä kohta tahdotaan hylätä, nollata, pidetään sitä satuiluna, tms..?? Ja kuitenkin juuri tässä Raamatun kohdassa, on se riemu ja ilo uskovan sydämelle, kun pääsee pois tästä aivan pimeeksi menneestä maailmasta.

Onko siis kuin rakastuttu tähän maailmaan, kun tahdotaan elää se vihan ja vainon aika, joka tulee heti, kun Kristuksen Jeesuksen omat, pyhät on temmattu pilviin ja se tapahtuu nopeammin kuin että kerkiäisit silmiäsi edes räpäyttää. Niin äkillinen ja nopea tapahtuma on ylösotto, jossa me muutumme ja kaikki vanha saakin jäädä, kun päästään taivaan kotiin, iloon ja rauhaan, kanssa muiden pyhen..Halleluja!!

1. Tess. 4:
13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.

15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.