ilosanoma.munfoorumi.com

by David Wilkerson | October 5, 2010

Kun israelilaiset joutuivat koettelemuksiin, oliko heidän todella tarkoitus ilmaista kiitollisuuttaan kaiken keskellä? Kun heidät oli piiritetty ja he olivat toivottomassa tilanteessa, odottiko Jumala heiltä sellaista reaktiota?

Kyllä, ehdottomasti! Tämä juuri oli vaikeuksien voittamisen salaisuus. Jumala näet haluaa meiltä jotain ollessamme keskellä ylipääsemättömiä vaikeuksia ja koetuksia. Hän haluaa meidän antavan hänelle kiitosuhrin!

Uskon apostoli Jaakobin löytäneen tämän salaisuuden kehottaessaan: "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin vaikeuksiin.." (Jaak.1:2). Hän sanoi: "Älä anna periksi! Rakenna uhrialttari sydämeesi ja uhraa iloista kiitosta koetustesi keskellä."

Tietysti israelilaiset uhrasivat Jumalalle kiitos- ja ylistysuhrin, mutta he tekivät sen väärällä puolella Punaista merta! Kyllä, kansa riemuitsi läpi yön, mutta Jumala ei iloinnut siitä. Jokainen voi huutaa kiitollisena voiton jälkeen. Jumala asetti Israelin kansalle kysymyksen:" Ylistätkö minua ennen kuin lähetän apua, kun olet yhä taistelun keskellä?"

Jos israelilaiset olisivat iloinneet "koetuksen puolella" Punaista merta, he olisivat voineet välttyä uudesta koetuksesta Maaran lähteellä. Jos he olisivat läpäisseet Punaisen meren koetuksen, Maaran vedet eivät olisi maistuneet katkeralta vaan makealta. Israel olisi nähnyt vesilähteitten pulppuavan kaikkialla aavikossa, eikä heidän olisi tarvinnut kulkea janoissaan.

Jumala auta meitä laulamaan oikea laulu koetuksen puolella taisteluita. Tämä tuottaa suurinta iloa taivaalliselle Isällemme.

Käytkö juuri nyt läpi elämäsi vaikeimpia aikoja? Jos näin on, laula! Ylistä! Sano Herralle: "Sinä voit tehdä sen, olet vapauttanut minut aiemmin ja voit vapauttaa minut nyt. Minä lepään ilossa."

David Wilkerson kirjoitti:Kun israelilaiset joutuivat koettelemuksiin, oliko heidän todella tarkoitus ilmaista kiitollisuuttaan kaiken keskellä? Kun heidät oli piiritetty ja he olivat toivottomassa tilanteessa, odottiko Jumala heiltä sellaista reaktiota?

Kyllä, ehdottomasti! Tämä juuri oli vaikeuksien voittamisen salaisuus. Jumala näet haluaa meiltä jotain ollessamme keskellä ylipääsemättömiä vaikeuksia ja koetuksia. Hän haluaa meidän antavan hänelle kiitosuhrin!

Uskon apostoli Jaakobin löytäneen tämän salaisuuden kehottaessaan: "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin vaikeuksiin.." (Jaak.1:2). Hän sanoi: "Älä anna periksi! Rakenna uhrialttari sydämeesi ja uhraa iloista kiitosta koetustesi keskellä."

Tuo kirjoitus pysäytti minut miettimään sitä asiaa, että kuinka vaikeaa onkaan kiittää Herraa silloin, kun on ongelmia, vaikea tilanne päällä, sairautta, tms hankalaa elämässä. Eihän sitä silloin tule ensimmäisenä, eikä muuten taida tulla viimeisenäkään mieleen, että: " Nyt minä alankin kiittämään Herraa avustaan; selvittää vaikea tilanteeni, vaivani, tms!" Kyllähän se taitaa olla se viimeinen asia joka silloin kaiken keskellä tulee edes mieleemme. On vain tuskailua ja murehditaan, kun Herra ei auta. Toki voimme kyllä rukoillakin asian puolesta, mutta emme kuitenkaan siinäkään hetkessä koe tarvetta kiittää Isää, kun Hän on kanssamme vaikeinakin hetkinämme ja Hän vie asiamme hyvään sekä oikeanlaiseen päätökseen..

1. Tess. 5:18 Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

Onhan toki helppoa sitten kiittää Herraa, kun kaikki on jo selvinnyt, on päästy pois ahdingosta, on ehkä saatu selvitettyä ongelmat, parannuttu sairauksistamme, tms.. Silloin sydän kyllä kiittää Jumalaa, niin kuin tuossa veljemme esimerkissä Israelistakin, kun oltiin päästy turvallisesti toiselle rannalle..Mutta iloitsiko Isä silloin siitä, kun he silloin kaiken jälkeen kyllä kiittivät ja iloitsivat, Ei. Miksi? Koska he eivät olleet turvanneet, eivätkä luottaneet vaikeuksiensa keskellä Jumalaan, oli vain nuristu ja valitettu, kiukuteltukin,, kun on niin vaikeaa, pelottavaa ym..Kun olisi pitänyt kiittää Häntä, joka voi pahimmankin vaikeuden, ongelman selvittää ihmisen parhaaksi.

Mietitään kiitosta. Kiitämmekö vasta kaiken selvittyä, vai voisimmeko opetalla tästä lähin kiittämään silloinkin, kun mikään ei onnistu, ja on vaikeaa, ongelmia sekä vastoinkäymisiä, tai vain pelottaa jokin asia ja lyömme jo rukkaset naulaan, kun ei se kuitenkaan onnistu, järjesty parhainpäin..Onko tuttua? Taitaapa olla meille ihan jokaiselle..

David Wilkerson kirjoitti:Tietysti israelilaiset uhrasivat Jumalalle kiitos- ja ylistysuhrin, mutta he tekivät sen väärällä puolella Punaista merta! Kyllä, kansa riemuitsi läpi yön, mutta Jumala ei iloinnut siitä. Jokainen voi huutaa kiitollisena voiton jälkeen. Jumala asetti Israelin kansalle kysymyksen:" Ylistätkö minua ennen kuin lähetän apua, kun olet yhä taistelun keskellä?"

Jos israelilaiset olisivat iloinneet "koetuksen puolella" Punaista merta, he olisivat voineet välttyä uudesta koetuksesta Maaran lähteellä. Jos he olisivat läpäisseet Punaisen meren koetuksen, Maaran vedet eivät olisi maistuneet katkeralta vaan makealta. Israel olisi nähnyt vesilähteitten pulppuavan kaikkialla aavikossa, eikä heidän olisi tarvinnut kulkea janoissaan.

Jumala auta meitä laulamaan oikea laulu koetuksen puolella taisteluita. Tämä tuottaa suurinta iloa taivaalliselle Isällemme.

1. Kor. 15:57-58
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.