Re: Herra puhuu meille heinäkuussa

[rita4]

Psalmi 57: [Biblia]

1 Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan. (57:2) Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihenasti, että ahdistukset ohitse käyvät.
2 Minä huudan korkeimman Jumalan tykö, sen Jumalan tykö, joka minun vaivani päälle lopun tekee.
3 Hän lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, Sela! lähettäköön Jumala armonsa ja totuutensa.

4 Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niinkuin tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja heidän kielensä terävä miekka.
5 Korota itses, Jumala, taivasten ylitse ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.
6 Verkon he virittivät minun käymiseni eteen, ja minun sieluni vältti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, Sela!

7 Valmis on sydämeni, Jumala, valmis on sydämeni veisaamaan ja kiittämään.
8 Herää kunniani, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä.
9 Herra, sinua minä tahdon kiittää kansain seassa, ja veisata pakanain seassa.
10 Sillä sinun armos on suuri hamaan taivaisiin asti, ja sinun totuutes pilviin asti.
11 Korota itses, Jumala, taivasten ylitse, ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.

[rita4]

Psalmi 55:

1Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela.
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
--------------------------------------------------
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus.

16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela. Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.