David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

RISTIN SANOMA
by David Wilkerson | August 7, 2012

Epäjumalanpalveluksen synti saattoi Jumalan kauhean vihan hänen kansansa päälle. Se vihoitti häntä niin paljon enemmän kuin mitkään muut Vanhan Testamentin synnit, että hän julisti: ”Lapset kokoavat puita, isät sytyttävät tulen, ja vaimot sotkevat taikinaa valmistaaksensa uhrikakkuja taivaan kuningattarelle, ja he vuodattavat juomauhreja muille jumalille, minulle mielikarvaudeksi”(Jer.7:18).

Tämä on Jumalan julistus epäjumalanpalvelusta vastaan Vanhassa Testamentissa. Hän vihaa epäjumalanpalvelusta aivan yhtä paljon tänä päivänä. Hän saattaa vihansa lankeamaan minkä hyvänsä sukupolven päälle, myös nykyajan ihmisten.

Uusi epäjumalanpalvelus pyyhkii meidän maailmamme yli juuri nyt. Me emme näe enää ihmisiä polvillaan veistettyjen kuvien edessä, vaan nykyajan epäjumalanpalvelus viettelee ihmisjoukkoja sen huomaamattomuuden ja viekkauden kautta. Silti se vihoittaa Jumalaa enemmän kuin Vanhan Testamentin epäjumalanpalvelus.

”Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, joka kuitenkaan ei ole mikään toinen. On vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu”(Gal.1:6-8).

Tämä ”toisenlainen evankeliumi”, jonka Paavali mainitsee, on pelastussanoma ilman ristiä. Meidän päiviemme suuri epäjumalanpalvelus on Jeesuksen Kristuksen ristin sanoman syrjään panemista.

Risti, mukaan lukien sen käskyt ja lupaukset, on evankeliumin varsinainen ydin. Mikä hyvänsä jumalanpalvelus, mikä hyvänsä yhteisö, mikä hyvänsä itseään seurakunnaksi nimittävä palvelee epäjumalaa, jos risti ei ole keskipisteessä. Sellainen jumalanpalvelus on aivan toisenlaisesta hengestä lähtöisin, eikä Jumala halua olla tekemisissä sen kanssa. Ilman ristiä kaikki, mikä jää jäljelle, on akanoita, vääristelty evankeliumi, suoraan helvetistä tullut. Se on Jumalaa kohtaan loukkaavampaa kuin Israelin epäjumalanpalvelus.

”Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni."(Joh.12:32). ”Maasta ylentämisellä” Jeesus tarkoitti ristiinnaulitsemistaan. Hänet ylennettiin ristille koko maailman edessä. Se kuvasti hänen suurta uhriansa meidän edestämme.
_________________
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.

[rita4]

ÄLÄ KOSKAAN UNOHDA, MITÄ HÄN ON TEHNYT SINULLE
by David Wilkerson | July 31, 2012

Jeesus kertoi vertauksen palvelijasta, joka oli saanut anteeksi suuren velan (Matt.18:23- 35). Tämä mies sai armon isäntänsä silmissä, mutta otti sen itsestään selvyytenä. Kun hän juuri oli saanut anteeksi, hän meni ja alkoi kuristaa miestä, joka oli hänelle velkaa pienen, mitättömän summan. Hän sanoi: ”Maksa minulle, mitä olet velkaa.” Velallinen pyysi armoa, mutta ei saanut vaan joutui velkavankeuteen.

Miksi tämä mies oli niin tuomiohenkinen? Miksi häneltä puuttui armoa? Varmasti siitä syystä, ettei hän huomannut omaa arvottomuuttaan. Hän ei tajunnut, kuinka toivoton ja ylettömän syntinen hänen oma elämänsä oli. Hän ei käsittänyt, miten hän oli pelastunut vaarasta, kuinka lähellä kuolemaa hän oli ollut, ennen kuin sai armon. Kun hänen isäntänsä sai kuulla, mitä kiittämätön mies oli tehnyt toiselle velalliselle, hän heitätti tämän elinikäiseen vankeuteen.

Kun valmistin saarnaa tästä Raamatun kohdasta, Herra pysäytti minut kesken kaiken ja sanoi: ”David, unohda saarnasi heti paikalla. Minä tahdon puhua kanssasi tuomiohengestäsi, armon puutteestasi.”

Ajattelin: ”Miten niin minä, Herra? Minähän olen Amerikan armollisimpia julistajia.” Herra alkoi kuitenkin näyttää minulle asioita, joita olin sanonut nuorille julistajille, kirpeitä sanoja, joita olin laukonut suustani. Sitten hän muistutti minulle kaikista kovista puheista, joita oli lausunut ihmisille, jotka olivat langenneet, ihmisille, jotka olin itse hyljännyt.

Olin aivan maassa tämän oppitunnin jälkeen. Itkin Herran edessä. Kun kysyin Jumalalta, miten tästä eteenpäin, hän vastasi: ”Olet unohtanut, mitä minä olen tehnyt sinulle, kuinka valtavaa armoa olen osoittanut sinulle. Kuinka monta kertaa olenkaan nostanut sinut ylös jostain, mikä olisi voinut tuhota sinut? Et olisi tässä tilanteessa ilman minun armoani.”

Rakas lukija, ennen kuin voit osoittaa armoa toiselle, sinun täytyy katsoa syvyyksiin, joissa olisit ilman Jumalan armoa. Vasta sitten voit sanoa: ”Oi Jumala, tiedän, mitä olet tehnyt minulle ja voit tehdä saman ystävälleni, joka on synnin vallassa. Ennen olin aivan yhtä paha sinun silmissäsi. En voi siis tuomita ystävääni, koska sinä armahdit minuakin.”

Siitä sinun pitää lähteä liikkeelle.

[rita4]

ITSENSÄKIELTÄMISEN JA TODELLISEN PARANNUKSEN MERKITYS
by David Wilkerson | August 3, 2012

Parannuksen tekeminen merkitsee enemmän kuin vain sen sanominen, että ”Herra, olen tehnyt väärin.” Se tarkoittaa myös sanoa: ”Herra, sinä olet oikeassa”.

Parannus tarkoittaa omien syntien kohtaamista. Totuus on myös siinä, että sen pitää nyt loppua. Se on totuuden hetken kriisi, tunnustaminen paikka, jossa myönnät: ” En voi jatkaa synnissäni ja samalla pitää Pyhää Henkeä asumassa sydämessäni. Jos jatkan, menetän kaiken. Herra, sinä olet oikeassa. Synti tosiaankin tuo kuoleman päälleni. Näen, että se tuhoaa minut ja perheeni, jos jatkan siinä. Jumala en enää esitä tekosyitä.”

Yksinkertaisesti sanottuna, parannus on omien syntien kohtaamista. Taistelu on loppu, ennen kuin ehdit ristin juurelle. Se tapahtuu, kun Pyhä Henki toimii sinussa.

Sama on totta itsensä kieltämisessä. Lyhyesti sanottuna, itsensä kieltäminen on sen kohtaamista, että voi sanoa: ” Synti loppuu nyt, juuri tässä kohtaa.” Päinvastoin, kuin monet ”mukavuusjulistajat” sanovat, itsensä kieltäminen ei ole sydänsurua, jota sinun pitää kantaa tai mitään sairautta ruumiissasi. Kun Paavali sanoi: ”Minä kuolen päivittäin”, hän tarkoitti yksinkertaisesti: ”Minun pitää joka päivä kieltää, että voin jatkaa synnissä ja silti saada Kristuksen suosion. Minä en saa mitään erityisasemaa Jumalalta helliäkseni helmasyntejäni vain, koska teen hyviä töitä. Ei! Minä olen samaa mieltä Jumalan sanan kanssa ja kiellän kaikki oikeuteni jatkaa synnissä.”

Evankeliumin ihana totuus on, että jos me kuolemme Jeesuksen kanssa, me pääsemme myös hänen ylösnousemuksensa kirkkauteen ja elämän uudistumiseen. Hänen ristinsä on meidän ristimme, hänen kuolemansa meidän kuolemamme, hänen ylösnousemuksensa meidän ylösnousemuksemme, samaistuessamme häneen ja ollessamme yhteydessä hänen kanssaan. Tämä on se todellinen risti, jota meidän pitää kantaa.

Tämän ristin kuitenkin monet ns. evankeliumin julistajat syrjäyttävät. Oikea risti ei ole ihanien sanojen kuvailema Vapahtajamme, joka kärsii ja vuotaa verta Golgatalla. Ei, ristin todellinen merkitys on siinä, että Jeesus vuodatti verensä ja kuoli tuodakseen meidän syntisairaat sielumme ihanaan vapauteen. Hän katkaisi kaikki kahleet, jotka sitovat meitä.

[rita4]

ÄLÄ OTA SYNTIÄ KEVYESTI
by David Wilkerson | December 13, 2012

Profeetta Hesekiel antaa meille ilmeikkään kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset ottavat syntinsä kevyesti. Tässä kertomuksessa seitsemän kymmentä Israelin vanhinta tuli Hesekielin luo pyytämään sanaa Herralta. He kaikki olivat temppelissä palvelevia. Kun he kokoontuivat ylistämään profeetan kanssa, tämä sai ihmeellisen näyn:

”Minä istuin huoneessani, ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni; silloin Herran, Herran käsi laskeutui siellä minun päälleni. Ja minä näin, ja katso: tulennäköinen hahmo! Ja alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, oli tulta, ja ylöspäin sen lanteista näkyi loiste, joka oli nähdä niin kuin hehkuva malmi. Hän ojensi ikään kuin käden ja otti minua pääni hiussuortuvasta, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä”(Hes.8:1-3).

Pyhä Henki lankesi tämän kokouksen päälle ja Jumalan pyhä tuli täytti paikan kirkkaudella: ”Ja katso, siellä oli Israelin Jumalan kirkkaus”(jae 4). Aina kun Jumalan kiivas läsnäolo ilmestyy kokoukseen, Synti paljastuu. Yhtäkkiä profeetta näki, että miesten mielet olivat täynnä ”… kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia” (jae 10). Hän kuvaa demonien varustuksia, pahoja olentoja. Ne olivat päässeet soluttautumaan Jumalan huoneeseen Herran palvelijoiden kautta!

Siellä istui seitsemän kymmentä vanhinta, rauhallisina ja tyyninä. He näyttivät ylistävän ja etsivän johdatusta Herralta. Tosiasiassa he peittivät salaista syntiään. Heidän temppelissä suorittamansa jumalanpalvelus oli ollut vain ulkonaista. Oikeastaan he kuuluivat auringonjumalan palvojien salaseuraan. He palkkasivat porttoja temppeliin. Osana epäjumalan palvelua nämä näköjään jumaliset vanhimmat, ottivat itsekin osaa haureellisuuteen.

Pahinta kaikesta, he eivät kokeneet huonoa omaatuntoa kauheasta epäjumalanpalvelemisestaan. He olivat varmoja, että Jumala katsoisi heidän tekoansa sormien läpi. Daavidia painoi kovasti hänen syntinsä, mutta Israelin seitsemän kymmentä vanhinta ei tuntenut tuomion nuolia, fyysistä heikkoutta, ei tunnontuskia. Sen sijaan heidät petti Mooseksen mainitsema ”väärä rauha”

”Niin että se, joka kuulee tämän valan sanat, ei siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa'. Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan”(5 Moos. 29:19).

[rita4]

MITEN SAADA TAKAISIN VOITONRIEMU
by David Wilkerson | December 19, 2012

Kuningas Daavid teki aviorikoksen ja sitten järjesti uskollisen sotilaan murhan. Näin hän sai omakseen sotilaan nuoren vaimon. Hän tuotti Israelille ja Taivaallisen Isän nimelle häpeää. Hän piti salassa hirvittävää pimeyttä kokonaisen vuoden ja joutui melkein tuhon partaalle. Kuitenkin kaiken tämän jälkeen Jumala sanoo hänestä: ”Minä olen löytänyt … sydämeni mukaisen miehen”(Ap.t.13:22). Kuinka tämä on mahdollista? Vastaus on siinä, että Daavid juuri ennen lopullista putoamistaan nöyrtyi ja katui.

”Minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden”(Ps.38:18). ”Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi”(Ps.51:4).

”Jumala, luo minuun puhdas sydän... äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi”(Ps.51:10- 11).

Raskauttaako ja murehduttaako helmasyntisi sinua? Koetko olevasi kaatumaisillasi sen raskaan taakan alla? Siinä tapauksessa olet jo parannuksen ja vapautuksen tiellä. Kun näet, Daavid katui, hän vihdoin näki valoa tunnelin päässä.

”Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla”(Ps.32:5,7).

Rakas lukija, voit saada ilosi takaisin. Tunnusta ja hylkää vain syntisi. Herra antaa anteeksi ja vapauttaa sinut. Hän on valmiina syleilemään sinua, pukemaan sinut vanhurskauden vaatteeseen ja kattamaan sinulle suuren juhlapöydän. sitten voit todistaa Daavidin kanssa:

”Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo. Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset”(Ps.32:10- 11).

[rita4]

MISTÄ TIEDÄN, ETTÄ OLEN TODELLA “KRISTUKSESSA”?
by David Wilkerson | December 21, 2012

(Huomaa: nämä asiat riippuvat siitä, että ensin kadut syntejäsi, hylkäät kaiken pahuutesi, uskot Kristukseen iankaikkisen pelastuksen tuojana ja annat hänen siirtää sinut pimeydestä hänen valtakuntansa valkeuteen.)

1. Olet Kristuksessa, jos uudistut jatkuvasti. Ne, jotka ”ovat Kristuksessa” eivät tuudittaudu kerran tapahtuneeseen kääntymiskokemukseen. Paremminkin he rukoilevat jatkuvasti Pyhän Hengen uudistusta. Heidän rukouksensa on päivittäin: ”Herra, ota minusta pois kaikki, mikä ei ole sinun kaltaisuuttasi”.

”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut”(2 Kor. 5:17). ”Hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan”(Tiit.3:5-7).

2. Olet Kristuksessa, jos annat Raamatun hallita elämääsi. Kunnioitatko ja noudatatko Jumalan Sanaa?

”Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme”(1 Joh.2:5). Raamattu tekee selväksi: Tiedämme olevamme Kristuksessa, jos rakastamme ja tottelemme hänen sanaansa.

3. Olet Kristuksessa, jos uskoosi kuuluu myös lähimmäisenrakkaus. Raamattu sanoo, että jos et rakasta lähimmäistäsi ehdoitta, et voi olla Kristuksessa.

”Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi”(1 Kor.13:2). Ei mitään tarkoittaa tässä alkukielessä: ”En ole mitään nyt, enkä tule koskaan olemaankaan”. Toisin sanoen: ”Jos en rakasta kaikkia ehdottomasti, ei ole kukaan enkä koskaan ole oleva kukaan.”

Voit olla lahjakas julistaja, voimallinen evankelista tai voideltu Jumalan sanan opettaja, joka vaeltaa suuressa uskossa, mutta jos sinulla ei ole rakkautta toisia kohtaan, et ole mitään.”

[rita4]

PARANTAVA SANA TAIVAASTA
by David Wilkerson | December 25, 2012

Jeesusta veti puoleensa rampa mies, joka makasi Betesdan Lammikon ääressä. ”Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta. Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?" (Joh 5:5-6). Tämä nimeltä mainitsematon rampa mies on monien kasvojen mies ja edustaa uskovien joukkoa, joka kokee itsensä toivottomaksi.

Vamma voi olla monenlainen: fyysinen, hengellinen, henkinen tai kaikkea tätä yhtä aikaa. Henkisesti ja hengellisesti voit olla niin kuin lammikon äärellä makaava mies. Olet tilanteessa, joka näyttää toivottomalta, etkä näe ulospääsyä. Kukaan ei oikeasti tajua kärsimyksesi määrää ja syvyyttä. Ei yksikään ystävistäsi tai rakkaistasi näytä antavan aikaa, rakkautta tai energiaa oikeasti koskettaakseen kohtaa, joka on kipeä sinussa.

Katso tarkkaan rampaa miestä ja ajattele kaikkia vuosia, kipuja, joita oli sälytetty hänen päälleen, koska ihmiset eivät välittäneet hänestä. Kuinka usein hän olikaan kohottanut kuivettuneen kätensä niitä kohti, jotka kiirehtivät saamaan omat tarpeensa tyydytetyiksi, huutaen: ”Auttakaa minua! En pysty siihen itse”.

On joukoittain hengellisesti avuttomia ja rampoja uskovia, koska he taistelevat itsepintaisten helmasyntiensä kanssa. Ne ovat ryövänneet heiltä hengellisen elämän ja vireyden. He makaavat avuttomina masennuksen vuoteella ja ovat epätoivoisia, toivoen aina ihmettä, aina odottaen, että joku muuttaisi asioita ja jotakin tapahtuisi. He raahautuvat kokouksesta kokoukseen, sielunhoidosta sielunhoitoon, seminaareihin, odottaen tuota suurta elämän muuttavaa ihmettä, mutta mikään ei muutu.

Minä uskon, että Jumala suuri rakkaus on ilmestynyt vastauksena sydämen rukoukseen. Uskon, että Jeesus tuli tämän miehen luo vastauksena hänen syvään ja ahdistavaan rukoukseensa Isälle. Raamatulla on paljon sanottavaa tästä sydämen rukouksesta: ”Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa”(Ps.18:6). Sydämen rukous Jumalan puoleen saa aina vastauksena armollisen, parantavan sanan taivaasta.

[rita4]

PIENI ASKEL
by David Wilkerson | December 28, 2012

Mikä pieni, helppo askel onkaan isän rakkauden epäilystä asioiden ottamiseen omiin käsiin, samalla hyvin traaginen! Kun alat työntää asioita oman tahtosi tielle, annat sydämesi alttiiksi pahan lumivyörylle.

Ensimmäinen asia, joka muutti Joosefin veljet sen jälkeen, kun he olivat alkaneet epäillä isän rakkautta heitä kohtaan, oli puhuminen. Kuuntele heitä: ”Tulkaa, tappakaamme nyt hänet ja heittäkäämme hänet johonkin kaivoon" (1 Moos.37:20). Vielä parempi myydä hänet ismaelilaisille ja saada hänestä vähän rahaa”. Heidän sydämessään velloi halveksunta ja petos. Sellaisista sydämistä puhkeaa pahojen sanojen virta, maailmalle tuttu kieli.

Epäpyhä puhe osoittaa sydämen kovettumista. Joosefin veljet olivat turtuneet syntiin, ja heidän väärämielinen keskustelunsa johti rikolliseen käytökseen. Ensin he puhuivat kuin pahat ihmiset ja sitten he alkoivat toimia sen mukaisesti. Ennen pitkää heistä tuli kylmiä, laskelmoivia rikollisia. He eivät tehneet ainoastaan syntiä, vaan he myös alkoivat peittää sitä ja jatkoivat paimentamista ikään, kuin mitään ei olisikaan tapahtunut.

Miten pitkään voimme kulkea eteenpäin, kun ensin alamme epäillä Isämme rakkautta. Kuinka väärämielisiä ja turtuneita meistä voi tulla? Profeetta Malakia varoitti Israelin kansaa heidän sydämensä kovuudesta. Joosefin veljien tavoin israelilaiset olivat joutuneet epäilyksen ansaan ja paatuneet synteihinsä. Malakian kirja alkaa: ”Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta. Minä olen teitä rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: ’Missä sinä olet osoittanut rakkautesi meihin?’ "(Mal.1:1-2). Uskomatonta! He kehtasivat sanoa Jumalalle: ”Emme näe elämässämme mitään todistetta siitä, että sinä rakastat meitä ja huolehdit meistä”.

Näytä minulle uskova, joka alkaa epäillä Jumalan rakkautta ja päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Silloin näytän sinulle uskovan, jonka keskustelu alkaa vinoutua. Melkein yön yli tapahtuu selvä muutos. Mitä enemmän hän epäilee, sitä epäpyhemmäksi hänen puheensa muuttuu. Muutamien uskovien puheet ovat aivan ällistyttäviä. Ennen he puhuivat Jumalan pelossa ja kunnioituksessa, lausuen uskon ja ilon sanoja. Ennen he puhuivat pehmeästi, rakentavasti. Nyt he puhuvat karkeita sanoja halveksien. Heidän sanansa antavat heidät ilmi: heidän sydämessään on pelkoa, epäuskoa ja epätoivoa.

Heitä pois kaikki pahat, epäuskoiset ajatukset. Älä jatka Jumalan suuren rakkauden epäilemistä!

[rita4]

USKOLLINEN PALVELIJA
by David Wilkerson | January 8, 2013

Apostoli Paavali oli Jumalan uskollisimpia palvelijoita. Luulenpa, että Paavalin uskollisuuden takana oli kolme tärkeätä syytä: toivo, rakkaus ja pelko.

Paavalilla oli siunattu iankaikkisen elämän toivo, joka motivoi häntä uskollisuuteen. Hän myös rakasti Kristusta suuresti. 2 Kor.5:14:ssä hän sanoo: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä”, mikä tarkoittaa sitä, että hänen on pakko olla Jumalalle uskollinen. Paavalin uskollisuuden takana oli myös muuta: hän ajatteli pelolla sitä hetkeä, jolloin hänen pitäisi seisoa maailman Tuomarin edessä tuomiopäivänä!

Tänä päivänä useimmilla kristityillä on ainoastaan kaksi ensimmäistä syytä. Itse asiassa jokainen uskova pitää omanaan iankaikkisen elämän toivoa. Monet sanovat vakavissaan: ”Tiedän rakastavani Jeesusta koko sydämestäni.”

Kuitenkin tulevan tuomiopäivän todellisuus juuri tuottaa vakavia ongelmia, jumalisia uskovia ajatellen. Ne, jotka panevat sen pois mielestään, ovat tavallisesti kylmiä, huolimattomia ja suvaitsevia. Kuitenkin on edelleen totta, että piankin jokainen ikinä elänyt ihminen joutuu tulemaan tuomion paikalle Jeesuksen Kristuksen tuomittavaksi: ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa”(2 Kor.5:10). ”Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme” (Room.4:12).

Juuri tällä hetkellä legioonittain enkeleitä seisoo valmiina odottaen Jeesuksen käskyä koota maailman kaikilta kulmilta niin pahat kuin hyvätkin: ”Niin kuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa”(Matt.13:40).

Kaikki kaikkien aikojen rikkaat, kuuluisat ja valtaa pitäneet tuodaan hänen eteensä seisomaan: ”Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät … kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: ’Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?’ "(Ilm.6:15- 17).

[rita4]

TODISTAJIA
by David Wilkerson | January 10, 2013

Tuomiopäivänä Tuomari, Jeesus Kristus kutsuu esiin todistajansa, ja nämä todistavat joko sinun hyväksesi tai sinua vastaan.

Ensimmäinen todistaja on Jumalan oma sana: ”Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä”(Joh.12:48).

Silloin annetaan todiste jokaisesta saarnasta tai hengellisestä laulusta, mikä on koskaan kuultu, jokaisesta – raamatunkohdasta tai lentolehtisestä, joka on koskaan luettu. Jeesus sanoo: ”Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas. Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi”(Matt.12:41- 42).

Kun sinä seisot Tuomarin edessä ja sinun kirjasi avataan, niiniveläisten joukko astuu esiin. Ne, jotka kuolivat Sodoman ja Gomorran kauhuissa astuvat esiin, niin kuin tyyrolaiset ja siidonilaisetkin. Nämä pahat kokoontuvat ympärillesi. He eivät ole uskoa korviaan, kun kuulevat niistä mahdollisuuksista, joita sinulla oli kuulla Jumalan Sanaa: Raamatut, radio, televisio-opetukset, todistajat, ystävät ja perhe.

Silloin he huutavat: ”Tämän miehen tuomion pitää olla kovempi kuin meidän. Kuinka hän on voinut hyljätä niin monet mahdollisuudet ja niin voimakkaan valon? Meillä ei ollut Raamattua, jatkuvasti muistuttamassa, ei toista mahdollisuutta. Hänellä oli ne kaikki.”

Jeesus sanoi, että sodomalaiset olisivat katuneet, jos he olisivat kuulleet edes pikkuriikkisen siitä evankeliumista, jota sinä olet kuullut. ”Sillä, jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä”(Matt.11:23).

Saarnamiehet ja pastorit kutsutaan esiin todistajiksi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Matt. 24:14).

Meidän paimenten tulee seisoa ja todistaa, että olet ollut Herran huoneessa, olet kuullut evankeliumin todistuksen. Meidän pitää vahvistaa kaiken maan Tuomarin edessä kuulemamme todeksi, joko sinun puolestasi tai sinua vastaan.