David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

ARMON PORTTI

by Gary Wilkerson | August 19, 2013

Jesaja ennusti: “Ja he rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, kohottavat ennalleen esi-isien autiot paikat; ja he uudistavat rauniokaupungit, jotka ovat olleet autiot polvesta polveen”(Jes.61:4). Jesajan kuulijat eivät pystyneet tajuamaan hänen kuvaamaansa vapautta ja menestystä. Sukupolvien ajan Jumalan kansa oli ollut painettuna lain alle, sen taakan rusentamana.

Sama päti Jeesuksen ajan ihmisiin. He olivat kovia itseään kohtaan, hyväksyen uskonnollisten johtajien heidän päälleen sälyttämät lain taakat. Siksi Kristuksen sanat olivat niin vallankumouksellisia, kun hän antaessaan ohjelmajulistuksensa siteerasi suoraan Jesajasta: ”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta”(Jes.61:1).

Jeesus tiesi, että armon lahja vapauttaisi meidät täysin. Hänen sanomansa ei kohdistunut vain pelastumattomiin. Kun hän puhui vankien vapauttamisesta, hän puhui uskoville: ”Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi”(Joh.8:36).

Me olemme tänä päivänä aivan yhtä kovia itseämme kohtaan kuin Jeesuksen ajan ihmiset olivat. Me ajattelemme armon tekevän meistä pehmeitä, rentoja ja sovittelevia. Armo on kuitenkin valtavin voima, mitä ikinä näet toimivan elämässäsi. Se on myös ainoa voima, joka kantaa todellista hedelmää vaelluksessasi Jumalan kanssa, rukouselämääsi, todistukseesi, hyviin tekoihisi hänen nimessään. Vasta kun pääsemme sisään Jumalan armoon, hänen seurakuntansa alkaa elää ja lähtee uudistunein voimin kulkemaan niissä ihanissa teoissa, jotka hän on valmistanut meille.

Kun olet nyt lukenut tämän, kysyn, haluatko olla täydellinen? Täydellisyyden polku avautuu armon portilta. Olet jo täydellinen Jumalan silmissä hänen vanhurskaan Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kautta. Sinun vastuullasi on vain lakata yrittämästä.

Kaikki ponnistelusi vievät sinua vain taaksepäin, ei eteenpäin. Ne itse asiassa aiheuttavat sen, että jäät kokonaan paitsi Jumalan armoa. Armoa, joka antaa vapauden, ilon ja voiman tehdä kaikkea, mitä Jumalan on kutsunut sinut tekemään. Tulet itse asiassa tarvitsemaan armoa armon päälle mennessäsi eteenpäin Jeesuksen kanssa. Nyt on siis aika kaksinkertaistaa tarmosi. On aika luottaa siihen, että Kristus on antanut sinulle kaiken tarvitsemasi armon joka askeleella, kutsumisessa, joka on ainutlaatuinen sinua varten.

[rita4]

JUMALATON LIITTO
by David Wilkerson | August 16, 2013

Kuningas Joosafat oli vanhurskas mies, joka hallitsi Juudaa, kun Israelin valtakunta oli jaettuna. Tämän miehen sydän oli täysin antautunut Jumalalle. Hänen aikalaisistaan häntä siunattiin ja kunnioitettiin ennen kaikkia muita: ”Ja Herra oli Joosafatin kanssa, sillä hän vaelsi isänsä Daavidin aikaisempia teitä eikä etsinyt baaleja”(2 Aik.17:3).

Kuitenkin Raamattu sanoo, että Joosafat teki liiton pahan, kuningas Ahabin kanssa, joka oli Israelin pohjoisvaltion hallitsijana: ”Niin Joosafatille tuli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän lankoutui Ahabin kanssa”(2 Aik.18:1). Raamattu sanoo Ahabista: ”Ahab teki myös aseran. Ja Ahab teki vielä paljon muuta ja vihoitti Herraa, Israelin Jumalaa, enemmän kuin kukaan niistä Israelin kuninkaista, jotka olivat olleet ennen häntä”(1 Kun.16:33).

Ihmettelet varmaan, miksi niin vanhurskas kuningas kuin Joosafat teki liiton niin jumalattoman miehen kanssa. Luulenpa, että yhdestä ainoasta syystä. Se oli paholaisen juoni vanhurskaan Joosafatin tuhoamiseksi.

Joosafat näet oli puhdistanut maan kaikista Baalin epäjumalankuvista ja tappanut sen profeetat. Ahabin paha vaimo, Iisebel palveli Baalia ja tiesi, mitä Joosafat oli tehnyt hänen epäjumalilleen. Niinpä hän asetti päämääräkseen hävittää tämän jumalisen miehen!

Iisebel solmi salaliiton Joosafatin pahan tyttären, Ataljan kanssa, jonka kautta hän pääsi vaikuttamaan Joosafatin hovissa. Atalja kohtasi Joosafatin pojan, Jooramin ja käytti kaiken hurmauskykynsä voittaakseen tämän sydämen. Suunnitelma onnistui, ja Jooram päätti naida Ataljan. Hän pyysi isältään siunausta liitolle, ja typerästi menetellen Joosafat antoi hänelle luvan.

Tämän avioliiton kautta paha oli päässyt Joosafatin sisäpiiriin, ja paholainen varmaan tanssi riemuisaan. Joosafat olisi voinut varoittaa poikaansa Ataljasta, joka kapinallisena naisena varmaan veisi tämän pois Jumalan luota, mutta hän ei tehnyt niin. Hän olisi voinut neuvoa poikaansa katkaisemaan suhteen heti paikalla, mutta Joosafat ei sanonut sanaakaan.

Joosafatilla oli ulottuvillaan Raamattu. Daavid oli selvästi julistanut: ”Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat”(Ps.1:1). Joosafat tiesi tämän, eikä kuitenkaan noudattanut sitä!

[rita4]

LÄHEISIMMÄT YSTÄVÄT
by David Wilkerson | August 15, 2013

Kenet nimeäisit läheisimmäksi ystäväksi? Usko tai älä, tämä kysymys on erittäin tärkeä Herralle, koska sinun ystävyytesi puhuu sydämesi tilasta kovalla äänellä sekä Jumalalle että maailmalle.

”Herra, mitä ajattelet minun ystävyydestäni? Miellytänkö sinua?” Oletko koskaan ajatellut kysyä häneltä näitä kysymyksiä? Tosiasiassa vanhurskas ystävä voi antaa vinkin siunaukseen ja Jumalan suosioon, koska hän rohkaisee sinua jumaliseen elämäntapaan. Toisaalta taas epävanhurskas ystävä voi viedä kaikenlaiseen pahaan, kauheisiin siteisiin.

Kun käytän sanaa ystävä koko tämän saarnan aikana, en tarkoita läheisiä perheenjäseniä.

Määritelmäni ystävästä on, että hän on joku, johon olet yhteydessä läheisesti, joku, johon luotat luontaisesti. Lyhyesti sanoen, ystävä on se, jonka kanssa vaellat ja puhut ja jolle paljastat sielusi.
Sinulla on varmaan erilaisia ystäväpiirejä: työympyröissä työtoverisi, yhtiötoverisi tai asiakkaasi. Toiseksi on sosiaalinen piiri, joka käsittää ne, joiden kanssa olet tekemisissä pinnallisella tasolla. Sinulla on ehkä myös ei-uskovia tuttavia. Apostoli Paavali sanoo, että on mahdotonta välttää näitä kontakteja, muutoin sinun pitäisi lähteä maailmasta!

Eniten Jumala on kiinnostunut siitä piiristä, joka sinulle intiimein, sydänystäväsi. Nämä ovat niitä, joita rakastat eniten ja joilla on suurin vaikutus elämääsi. Pidätte luonnollisesti toisistanne, ja sinä voit avata sydämesi heille turvallisesti melkein mistä asiasta tahansa.

Raamattu käskee meidän olla myös hyvin tietoisia Saatanan viettelyksistä. Hänen tavallisin hyökkäyksensä tuo jonkun omaan sisäpiiriimme jonkun, joka vaeltaa petoksessa. Hän on helvetin agentti, jonka päämääränä on tuhota meidät. Saatana käyttää tätä keinoa erityisesti yksinäisiin tai myötätuntoisiin uskoviin. Hän yrittää kääntää pahaa aavistamattoman henkilön hyvyyden hyväksymään pahan hengen!

”Älkää eksykö! Huono seura hyvät tavat turmelee" (1 Kor.15:33).

[rita4]

Valoa ei ole tarkoitettu piilotettavaksi
David Wilkerson

Jeesus sanoi meille: "Te olette maailman valkeus." (Matt. 5:14)

Se tarkoittaa jotain enemmän kuin seurakuntatyötä. Se on enemmän kuin opettaminen, saarnaaminen tai traktaattien jakaminen. Kristus sanoo hyvin selvästi: "Te olette valo. Te ette ole pelkkä valon heijastus. Te ette ole pelkkä valon johdin, te olette itse valo. Ja valonne voimakkuus riippuu siitä, miten lähellä minua te kuljette."

Ymmärrätkö mitä Herra vihjaa? Maailma tunnistaa ne, jotka kulkevat Kristusta lähellä. Naapurisi tai työtoverisi eivät ehkä tiedä sinun päivittäisistä hetkistäsi Kristuksen kanssa, uskostasi häneen tai miten riippuvainen olet hänestä. Mutta he näkevät valon, joka sinusta loistaa, koska elät elämääsi Kristuksen kanssa. Ja jos mikään ei ole tuon elämän esteenä, valosi jatkaa loistamistaan pimeydessä.

"Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä..." Jeesus sanoo laittaneensa meidät näytille maailman eteen. Ihmiset katsovat meitä, sillä hän on tehnyt meistä ilmestyksen. Me olemme valo, jota ei ole tarkoitettu laitettavaksi piiloon.

No, keitä ovat nämä vuorelle asetetut valot? Ja missä me näemme heitä? Heitä ei yleensä löydä parrasvaloista. Heitä ei löydy itsekeskeisten, itseään korottavien ihmisten joukosta, jotka etsivät maailman tunnustusta. Eikä heitä löydä niiden ylitärkeiden seurakuntapiirien joukosta, jotka ovat olevinaan niin pyhiä, mutta juoruavat, supisevat ja valittavat.

Vuosien aikana olen nähnyt useita uskovia, jotka vaikuttavat hurskailta mutta ovat hengellisesti laiskoja. He kertovat muille näiden virheistä ja heikkouksista ajatellen palautteen tekevän näistä nöyriä. He ovat nopeita tuomitsemaan muita. Heillä ei ole sellaista totuudenmukaista, antavaa, rakkaudellista palveluasennetta kuin Kristuksella oli. Päinvastoin, heidän "valonsa" on todellisuudessa pimeyttä. Jeesus sanoo: "Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!" (Matt. 6:23) Siellä missä ei ole elämää Kristuksessa, ei ole myöskään valoa.

"Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa." (Matt. 5:16) Meidän täytyy antaa valomme loistaa, jotta Jumala tulisi korotetuksi.

[rita4]

USKOLLA PITÄISI OLLA HYVÄ MUISTI
by David Wilkerson | August 13, 2013

Uskova sielu antautuu uskollisuuteen, hyvyyteen ja Jumalan viisauteen sen jälkeen, kun hän on heittänyt taakkansa rukouksessa Herralle. Todellinen uskova jättää vastauksen sorvaamisen Jumalan armolle. Uskova hyväksyy ja ottaa vastaan sen, minkä Jumala valitsee vastaukseksi.

Daavid rukoili ahkerasti perhekuntansa puolesta ja jätti sitten kaikki Jumalan huomaan: ”Eikö minun sukuni ole näin Jumalan edessä? Sillä hän on tehnyt minun kanssani iankaikkisen liiton” (2 Sam.23:5).

Ne, jotka kuvailevat Jumalalle, miten ja milloin hänen pitäisi vastata rukoukseen, oikeastaan rajoittavat Israelin Pyhää. Koska Jumala ai tuo vastausta etuovelle, he eivät tiedä hänen palanneen. He luottavat vain omiin johtopäätöksiinsä, ei lupauksiin. Jumala kuitenkaan ei suostu sitomaan itseään aikaan, tapaan tai vastauksen muotoon. Hän tekee aina ”enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme. Hän vastaa terveydellä tai armolla, joka on terveyttäkin parempaa. Hän lähettää rakkautta tai jopa enemmän kuin sitä. Hän vapauttaa tai tekee vieläkin suurempaa.

Hänen halunsa on, että me jätämme pyyntömme hänen voimakkaille käsivarsilleen, heitämme kaikki murheemme hänen päällensä. Silloin voimme mennä eteenpäin rauhassa ja tyynin mielin odottaen hänen vastaustaan. Kuinka surullista, että meillä on niin suuri Jumala ja kuitenkin niin vähän uskoa häneen.

Kun olet maassa ja saatana kuiskii korvaasi, että Jumalan on hyljännyt sinut, sulje hänen suunsa sanoen: ”Paholainen, ei Jumala ole unohtanut, vaan minä. Olen unohtanut kaikki hänen entiset siunauksensa, muutoin en voisi nyt kyseenalaistaa hänen uskollisuuttaan.”

Uskolla pitäisi olla hyvä muisti. Äkkinäiset ja pikaiset sanamme ovat osoitus siitä, että olemme unohtaneet hänen antamansa entiset rikkaudet. Meidän tulisi rukoilla Daavidin kanssa: ”Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut. Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi”(Ps.77:10 - 11).

[rita4]

HÄNEN ARMONSA VOIMASSA
by Gary Wilkerson | August 12, 2013

Jumalan armo kattaa kaiken, mitä hän käskee meidän tehdä. Katso, kuvaavatko nämä sanat sinun vaellustasi Herrassa: raskautettu, stressaantunut, raskassydäminen, henkisesti uupunut, voimaton. Nämä ovat tuloksena, kun yritämme kaksinkertaistaa ponnistelumme miellyttääksemme Jumalaa. Ne ovat selviä merkkejä siitä, että laki toimii, ei Jumalan armo.

Vapaus, jonka Kristus voitti meille ristillä, ei ole vain hyvä uutinen kadotetuille, vaan jokaiselle uskovalle. Silti monet jatkavat elämäänsä pilven alla. He luulevat, että eivät ole sen arvoisia, että heitä kutsuttaisiin Jumalan pojiksi ja tyttäriksi. He ajattelevat Jumalan rakastavan heitä, koska hänen täytyy rakastaa.

Evankeliumit kertovat meille toista. Jeesus kutsui tykönsä kaikki kaksitoista opetuslastaan syntisinä, vajavaisina, epätäydellisinä, koska hän halusi heidän ystävyyttään: ”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni”(Joh.15:15).

Jeesus tahtoi jakaa Isänsä sydämen syvän halun näiden ystäviensä kanssa. Hän on tehnyt saman sinun kanssasi silloin, kun tahdoit seurata häntä. Kun siis menet hänen luokseen rukoilemaan tai kirkkoon, hänen asenteensa ei ole: ”Taasko sinä tulet?” Aivan päinvastoin! Hän haluaa olla sinun kanssasi, istua vieressäsi, olla ystäväsi, koska hän on sinuun mielistynyt.

Ajattelet ehkä: ”Kuinka se voi olla mahdollista? En näe elämässäni mitään, mikä voisi miellyttää Herraa”. Siksi Raamattu sanookin meille: ”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo”(Room.10:4). Ei kukaan ihminen pysty elämään lain vaatimusten mukaan kovin pitkään. Voimme kyllä sanoa itsellemme, ”Huomenna pystyn siihen, kunhan kerään voimani”, mutta emme sittenkään kykene pitämään sitä. Lopulta olemme mahdottoman taakan alla ja kulutamme itsemme loppuun. Jeesus odottaa meitä sitten siellä, missä omat ponnistelumme päättyvät. Vain Hänessä löydämme todellisen vapauden.

[rita4]

PYYHELIINAN OTTAMINEN
by David Wilkerson | February 16, 2012

Kuuluisassa Johanneksen evankeliumin 13. luvussa Jeesus otti pyyheliinan ja vesivadin ja pesi opetuslastensa jalat. Hän sanoi heille: "Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt" (Joh 13:14).

Jotkut hartaat uskovat ovat ottaneet tämän jakeen kirjaimellisesti. He ovat ottaneet tavakseen järjestää "jalkojenpesu" - tilaisuuksia. Tietenkin tämä on suositeltavaa, mutta se jää vain rituaaliksi, jalkojen pesun todellinen merkitys jää unohduksiin.

Kun Jeesus oli pessyt opetuslastensa jalat, hän puki vaatteet päällensä, istuutui ja kysyi heiltä, "Ymmärsittekö, mitä tein teille?" Toisin sanoin: "Ymmärrättekö jalkojen pesemisen hengellisen merkityksen?"

Luulenpa, että Herra kysyy samaa meiltä tämän päivän uskovilta. Ymmärrämmekö me opetuslasten jalkojen pesun syvyyttä? Siinä tosiaan tapahtui jotakin hyvin voimallista ja syvällistä. Kristus opetti seurakunnallensa kaikkein tärkeintä asiaa.

Jeesus ei tässä perustanut jotakin toimitusta, jota pitäisi helliä läpi seurakunnan vuosisatojen, niin kuin ehtoollisen viettoa ja kastetta. Jos niin olisi, hän olisi järjestänyt sen aivan opetuslasten opetuksen alussa. Hän olisi antanut pestä myös omat jalkansa, niin kuin hän otti itsekin vesikasteen. Uskon, että Jeesus antoi fyysisen esimerkin siitä, mitä hän haluaa eniten, kun "hän otti pyyheliinan".

Jos me ymmärrämme, mitä Jeesus teki pestessään opetuslastensa jalat, käsitämme myös palvelun ja alistumisen kaavan. Toinen toisemme palveleminen ja kunnioittaminen Jumalan pelossa on paljon enemmän kuin ottaa vastaan määräyksiä tai alistua korkeamman arvovallan alle. Ennemminkin nämä hienot totuudet voidaan ymmärtää vain tuon " pyyheliinan ottamisen" kautta.

[rita4]

KIITOSUHRI
by David Wilkerson | October 4, 2010

Yksi kaikkein voimakkaimmista Raamatun jakeista on Pietarin ensimmäisessä kirjeessä. Apostoli puhuu uskonkoetuksen tärkeydestä: "Että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä" (1 Piet. 1:7).

Samassa kappaleessa Pietari kertoo, mitä voimme odottaa näiltä uskon koetuksilta: "Vaikka te nyt... kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa" (j. 6).

Kreikankielen sana kiusaus tässä yhteydessä tarkoittaa "osoittaa todeksi, tutkia, testata vaikeuksilla ja vastoinkäymisillä." Pietari haluaa sanoa: "Jos olet Jeesuksen Kristuksen seuraaja, tulet käymään läpi monia raskaita taisteluja ja kiusauksia. Sinua tullaan koettelemaan ankarasti!"

Tämä kappale antaa ymmärtää Jumalan sanovan: "Uskosi on minulle kallisarvoinen, arvokkaampi kaikkea maailman katoavaa rikkautta. Näinä viimeisinä päivinä, kun vihollinen lähettää kaikki pahan voimat sinua vastaan, haluan sinun seisovan vahvana, järkkymättömässä uskossa."Sitten hän jatkaa: "Minä pidän sinut turvassa ja siunaan sinua läpi jokaisen pimeän päivän! Sinun osasi on vain luottaa minuun. Sinä pysyt minun voimassani, uskon kautta!""Teitä, jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana" (j. 5).

Pietari sanoo meille: "Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta.." (2 Piet. 2:9). Kreikankielinen vastine tässä käytetylle sanalle kiusaus tarkoittaa "panna koetteelle vaikeuksien kautta".Paavali kirjoittaa: "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus, ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1 Kor.10:13).

Selvästikään Jumala ei tahdo pitää meitä koetuksissa. Miksi hänestä olisi mukavaa pitää meitä keskellä kiusauksia ja vaikeuksia? Hän ei saa kunniaa lastensa koettelemuksista, vaan niiden tuloksista!Näistä taisteluista selviää ainoastaan käymällä ne läpi. Koulusta pääsit lopulta pois läpäisemällä loppukokeen. Jos et selvinnyt, olisit joutunut takaisin samalle luokalle.

Israelilaisilla oli vähän samanlaista, kun Jumala toi heidät Punaiselle merelle. Jumala koetteli kansaansa. Hän vei heidät tuhon partaalle. Heitä ympäröi sivuilta vuoret, edessä meri ja takana vihollinen.Jumala pani kansansa tähän tilanteeseen odottaen tietynlaista reaktiota. Hän halusi heidän tajuavan avuttomuutensa. Hän halusi kuulla heidän sanovan: "Me muistamme, kuinka Jumala päästi meidät vitsauksista. Me muistamme, kuinka hän johti meidät ulos siitä kärsimyksen pätsistä, jossa teimme tiiliä ilman olkia ja työskentelimme vailla lepoa. Jumala vapautti meidät silloin ja hän tulee tekemään sen uudelleen! Iloitkaamme hänen uskollisuudestaan. Hän on Jumala ja hän on antanut meille lupauksia, jotka hän aikoo pitää. Hän varjelee meidät kaikilta vastaamme tulevilta vihollisilta."

[rita4]

MEITÄ KOETELLAAN LANKEEMUKSIEN JA VAIKEUKSIEN KAUTTA
by David Wilkerson | April 26, 2011

En tarkoita, että uskovat, jotka palaavat vanhoihin synteihinsä ja maailmaan, ovat joutuneet koetuksiin. Ei, nuo uskovat kohtaavat uskonsa haaksirikon.

Pietari sen sijaan varoittaa: "Olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksien mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne" (2 Piet.3:17). Pietari varoittaa uskovia, jotka ovat kasvaneet pyhyydessä ja ovat päättäneet seurata Herraa.

Jotkut teistä ovat saattaneet langeta huolimatta siitä,miten olette kasvaneet Herran tuntemisessa. Jos kysyisin,mikä aiheutti sinun lankeamisesi, saattaisit vastata: "Veli David, se oli vihan puuska. Oma perheeni ärsytti minua,ja minä vain räjähdin. En ymmärrä sitä. Minusta oli juuri tulossa hieman lempeämpi, vähän enemmän Jeesuksen kaltainen. Sitten joku painoi väärää nappia, ja minulle kävi hullusti." Saatat sanoa: "Olen vain ihminen. Kuinka paljon minun pitäisi kestää?"

Sillä ei ole väliä, ärsyttikö jokin sinua tai olitko jopa oikeassa. Ärsyyntyminen todisti, että tarvitset vapautusta. Raamattu sanoo: "Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä"(Ef.4:31).

Jumala jatkaa sinun koettelemistasi, kunnes voit sanoa:"Minussa on henki, josta minun pitää päästä." Et voi kasvaa Kristuksessa, saada rauhaa kotona tai töissä, ennen kuin voit sanoa: "Olet oikeassa, Herra, ota se pois!"

Jos sinua koetellaan tällä alueella, tai millä tahansa muulla alueella, saatat sanoa: "Tunnen itseni niin arvottomaksi. Kuinka paljon olenkaan menettänyt uskon alaa? Rakastaako Herra yhä minua?"

Rakas pyhä, jos olet todella katunut, et ole menettänyt yhtään alastasi. Jumala laittaa rakastavat käsivartensa ympärillesi ja sanoo: "Minä annoin sen tapahtua, jotta näkisit, mitä sinulla on sydämessäsi. Kasvat koko ajan. Olet sanonut, että haluat vaeltaa kanssani. Minä opetan sinua. Minä tiedän, mitä sisälläsi on ja annan sinun ärsyyntyä, kunnes olet päässyt eroon kaikesta."

Koetellaanko sinua? Silloin vain rukoile: "Herra, sinä olet pannut sormesi joidenkin asioideni päälle. Irrota ne sydämestäni. Sano minulle Herra, etten ole menossa taaksepäin. Minä tahdon olla menossa eteenpäin sinun kanssasi!"

[rita4]

TOSIASIAN TODISTE
by David Wilkerson | January 14, 2014

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Matt.24:14).

Seurakunnassa monet yrittävät tänä päivänä määritellä Kristuksen paluun läheisyyttä lukemalla ajan merkkejä. Näemme niitä erityisissä tapahtumissa, kuten juutalaisten palaamisessa Israeliin. Kaikkein selvin Jeesuksen lausuma toisesta tulemisestaan on yo. lauseessa. Loppu tulee vasta, kun evankeliumi on julistettu todistukseksi kaikille kansoille.

Jeesus käyttää tässä sanaa ”todistaja”, joka on sama kuin kreikankielen sana ”todiste”. Se tarkoittaa ”tosiasian todistetta”. Kristus ei puhu tässä vain saarnaamisesta, vaan todistuksen esittämisestä. Lyhyesti, hän sanoo, että evankeliumi on tehokas, vasta kun sitä vahvistaa elämän todistuksen todellisuus.

Luulet, että Amerikassa, jossa on tuhansia evankelisia seurakuntia, evankeliumia olisi julistettu voimakkaasti. Monet seurakunnat ovat valitettavasti tehneet kompromisseja Kristuksen todellisen evankeliumin suhteen. Todellisuudessa monien evankelisten seurakuntien saarnaa vahvistaa vain vähän todistetta Kristuksen todellisesta herruudesta. Ne eivät anna kaupungille tai kansakunnalle todellista todistusta.

On tietenkin aina poikkeuksia. Ajattelen erästä baptistipastoria, joka suunnitteli kerran rakentavansa valtavan suuren uuden rakennuksen. Hänen vaimonsa sai kehotuksen rukoilla ja etsiä Herraa, ja pian hänen miehen teki samoin. Hän luopui ajatuksesta havitella suuria numeroita ja alkoi todistaa sitä, mitä julisti.

Aivan äskettäin saarnansa aluksi pastori laittoi seurakunnan eteen suuren kankaan. Hän sanoi seurakunnalleen: ”Jumalan Henki on puhunut minulle tämän seurakunnan synneistä. Tänään näemme ne kaikki omien silmiemme edessä.”

Sitten pastori heijasti kankaalle synnin toisensa perään, irstauden, aviorikoksen, alkoholismin, huumeiden käytön, pornon. Sitten hän alkoi saarnansa näin: ”Emme alakaan rakentaa suurta rakennusta juuri nyt. Meidän pitää saada Kristuksen elävä temppeli ensin suoristetuksi, ennen kuin voimme tehdä mitään. Meidän pitää ensin elää evankeliumi todeksi!” Tänä päivänä Jumalan Henki liikkuu valtavana tuossa seurakunnassa. Ihmisiä kokoontuu etsimään Herraa. He panevat oman elämänsä järjestykseen, koska he kuulevat evankeliumin, jota vahvistaa todistus!