David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

HÄNEN ARMONSA VOIMASSA
by Gary Wilkerson | August 12, 2013

Jumalan armo kattaa kaiken, mitä hän käskee meidän tehdä. Katso, kuvaavatko nämä sanat sinun vaellustasi Herrassa: raskautettu, stressaantunut, raskassydäminen, henkisesti uupunut, voimaton. Nämä ovat tuloksena, kun yritämme kaksinkertaistaa ponnistelumme miellyttääksemme Jumalaa. Ne ovat selviä merkkejä siitä, että laki toimii, ei Jumalan armo.

Vapaus, jonka Kristus voitti meille ristillä, ei ole vain hyvä uutinen kadotetuille, vaan jokaiselle uskovalle. Silti monet jatkavat elämäänsä pilven alla. He luulevat, että eivät ole sen arvoisia, että heitä kutsuttaisiin Jumalan pojiksi ja tyttäriksi. He ajattelevat Jumalan rakastavan heitä, koska hänen täytyy rakastaa.

Evankeliumit kertovat meille toista. Jeesus kutsui tykönsä kaikki kaksitoista opetuslastaan syntisinä, vajavaisina, epätäydellisinä, koska hän halusi heidän ystävyyttään: ”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni”(Joh.15:15).

Jeesus tahtoi jakaa Isänsä sydämen syvän halun näiden ystäviensä kanssa. Hän on tehnyt saman sinun kanssasi silloin, kun tahdoit seurata häntä. Kun siis menet hänen luokseen rukoilemaan tai kirkkoon, hänen asenteensa ei ole: ”Taasko sinä tulet?” Aivan päinvastoin! Hän haluaa olla sinun kanssasi, istua vieressäsi, olla ystäväsi, koska hän on sinuun mielistynyt.

Ajattelet ehkä: ”Kuinka se voi olla mahdollista? En näe elämässäni mitään, mikä voisi miellyttää Herraa”. Siksi Raamattu sanookin meille: ”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo”(Room.10:4). Ei kukaan ihminen pysty elämään lain vaatimusten mukaan kovin pitkään. Voimme kyllä sanoa itsellemme, ”Huomenna pystyn siihen, kunhan kerään voimani”, mutta emme sittenkään kykene pitämään sitä. Lopulta olemme mahdottoman taakan alla ja kulutamme itsemme loppuun. Jeesus odottaa meitä sitten siellä, missä omat ponnistelumme päättyvät. Vain Hänessä löydämme todellisen vapauden.

[rita4]

PYYHELIINAN OTTAMINEN
by David Wilkerson | February 16, 2012

Kuuluisassa Johanneksen evankeliumin 13. luvussa Jeesus otti pyyheliinan ja vesivadin ja pesi opetuslastensa jalat. Hän sanoi heille: "Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt" (Joh 13:14).

Jotkut hartaat uskovat ovat ottaneet tämän jakeen kirjaimellisesti. He ovat ottaneet tavakseen järjestää "jalkojenpesu" - tilaisuuksia. Tietenkin tämä on suositeltavaa, mutta se jää vain rituaaliksi, jalkojen pesun todellinen merkitys jää unohduksiin.

Kun Jeesus oli pessyt opetuslastensa jalat, hän puki vaatteet päällensä, istuutui ja kysyi heiltä, "Ymmärsittekö, mitä tein teille?" Toisin sanoin: "Ymmärrättekö jalkojen pesemisen hengellisen merkityksen?"

Luulenpa, että Herra kysyy samaa meiltä tämän päivän uskovilta. Ymmärrämmekö me opetuslasten jalkojen pesun syvyyttä? Siinä tosiaan tapahtui jotakin hyvin voimallista ja syvällistä. Kristus opetti seurakunnallensa kaikkein tärkeintä asiaa.

Jeesus ei tässä perustanut jotakin toimitusta, jota pitäisi helliä läpi seurakunnan vuosisatojen, niin kuin ehtoollisen viettoa ja kastetta. Jos niin olisi, hän olisi järjestänyt sen aivan opetuslasten opetuksen alussa. Hän olisi antanut pestä myös omat jalkansa, niin kuin hän otti itsekin vesikasteen. Uskon, että Jeesus antoi fyysisen esimerkin siitä, mitä hän haluaa eniten, kun "hän otti pyyheliinan".

Jos me ymmärrämme, mitä Jeesus teki pestessään opetuslastensa jalat, käsitämme myös palvelun ja alistumisen kaavan. Toinen toisemme palveleminen ja kunnioittaminen Jumalan pelossa on paljon enemmän kuin ottaa vastaan määräyksiä tai alistua korkeamman arvovallan alle. Ennemminkin nämä hienot totuudet voidaan ymmärtää vain tuon " pyyheliinan ottamisen" kautta.

[rita4]

KIITOSUHRI
by David Wilkerson | October 4, 2010

Yksi kaikkein voimakkaimmista Raamatun jakeista on Pietarin ensimmäisessä kirjeessä. Apostoli puhuu uskonkoetuksen tärkeydestä: "Että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä" (1 Piet. 1:7).

Samassa kappaleessa Pietari kertoo, mitä voimme odottaa näiltä uskon koetuksilta: "Vaikka te nyt... kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa" (j. 6).

Kreikankielen sana kiusaus tässä yhteydessä tarkoittaa "osoittaa todeksi, tutkia, testata vaikeuksilla ja vastoinkäymisillä." Pietari haluaa sanoa: "Jos olet Jeesuksen Kristuksen seuraaja, tulet käymään läpi monia raskaita taisteluja ja kiusauksia. Sinua tullaan koettelemaan ankarasti!"

Tämä kappale antaa ymmärtää Jumalan sanovan: "Uskosi on minulle kallisarvoinen, arvokkaampi kaikkea maailman katoavaa rikkautta. Näinä viimeisinä päivinä, kun vihollinen lähettää kaikki pahan voimat sinua vastaan, haluan sinun seisovan vahvana, järkkymättömässä uskossa."Sitten hän jatkaa: "Minä pidän sinut turvassa ja siunaan sinua läpi jokaisen pimeän päivän! Sinun osasi on vain luottaa minuun. Sinä pysyt minun voimassani, uskon kautta!""Teitä, jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana" (j. 5).

Pietari sanoo meille: "Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta.." (2 Piet. 2:9). Kreikankielinen vastine tässä käytetylle sanalle kiusaus tarkoittaa "panna koetteelle vaikeuksien kautta".Paavali kirjoittaa: "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus, ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1 Kor.10:13).

Selvästikään Jumala ei tahdo pitää meitä koetuksissa. Miksi hänestä olisi mukavaa pitää meitä keskellä kiusauksia ja vaikeuksia? Hän ei saa kunniaa lastensa koettelemuksista, vaan niiden tuloksista!Näistä taisteluista selviää ainoastaan käymällä ne läpi. Koulusta pääsit lopulta pois läpäisemällä loppukokeen. Jos et selvinnyt, olisit joutunut takaisin samalle luokalle.

Israelilaisilla oli vähän samanlaista, kun Jumala toi heidät Punaiselle merelle. Jumala koetteli kansaansa. Hän vei heidät tuhon partaalle. Heitä ympäröi sivuilta vuoret, edessä meri ja takana vihollinen.Jumala pani kansansa tähän tilanteeseen odottaen tietynlaista reaktiota. Hän halusi heidän tajuavan avuttomuutensa. Hän halusi kuulla heidän sanovan: "Me muistamme, kuinka Jumala päästi meidät vitsauksista. Me muistamme, kuinka hän johti meidät ulos siitä kärsimyksen pätsistä, jossa teimme tiiliä ilman olkia ja työskentelimme vailla lepoa. Jumala vapautti meidät silloin ja hän tulee tekemään sen uudelleen! Iloitkaamme hänen uskollisuudestaan. Hän on Jumala ja hän on antanut meille lupauksia, jotka hän aikoo pitää. Hän varjelee meidät kaikilta vastaamme tulevilta vihollisilta."

[rita4]

MEITÄ KOETELLAAN LANKEEMUKSIEN JA VAIKEUKSIEN KAUTTA
by David Wilkerson | April 26, 2011

En tarkoita, että uskovat, jotka palaavat vanhoihin synteihinsä ja maailmaan, ovat joutuneet koetuksiin. Ei, nuo uskovat kohtaavat uskonsa haaksirikon.

Pietari sen sijaan varoittaa: "Olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksien mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne" (2 Piet.3:17). Pietari varoittaa uskovia, jotka ovat kasvaneet pyhyydessä ja ovat päättäneet seurata Herraa.

Jotkut teistä ovat saattaneet langeta huolimatta siitä,miten olette kasvaneet Herran tuntemisessa. Jos kysyisin,mikä aiheutti sinun lankeamisesi, saattaisit vastata: "Veli David, se oli vihan puuska. Oma perheeni ärsytti minua,ja minä vain räjähdin. En ymmärrä sitä. Minusta oli juuri tulossa hieman lempeämpi, vähän enemmän Jeesuksen kaltainen. Sitten joku painoi väärää nappia, ja minulle kävi hullusti." Saatat sanoa: "Olen vain ihminen. Kuinka paljon minun pitäisi kestää?"

Sillä ei ole väliä, ärsyttikö jokin sinua tai olitko jopa oikeassa. Ärsyyntyminen todisti, että tarvitset vapautusta. Raamattu sanoo: "Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä"(Ef.4:31).

Jumala jatkaa sinun koettelemistasi, kunnes voit sanoa:"Minussa on henki, josta minun pitää päästä." Et voi kasvaa Kristuksessa, saada rauhaa kotona tai töissä, ennen kuin voit sanoa: "Olet oikeassa, Herra, ota se pois!"

Jos sinua koetellaan tällä alueella, tai millä tahansa muulla alueella, saatat sanoa: "Tunnen itseni niin arvottomaksi. Kuinka paljon olenkaan menettänyt uskon alaa? Rakastaako Herra yhä minua?"

Rakas pyhä, jos olet todella katunut, et ole menettänyt yhtään alastasi. Jumala laittaa rakastavat käsivartensa ympärillesi ja sanoo: "Minä annoin sen tapahtua, jotta näkisit, mitä sinulla on sydämessäsi. Kasvat koko ajan. Olet sanonut, että haluat vaeltaa kanssani. Minä opetan sinua. Minä tiedän, mitä sisälläsi on ja annan sinun ärsyyntyä, kunnes olet päässyt eroon kaikesta."

Koetellaanko sinua? Silloin vain rukoile: "Herra, sinä olet pannut sormesi joidenkin asioideni päälle. Irrota ne sydämestäni. Sano minulle Herra, etten ole menossa taaksepäin. Minä tahdon olla menossa eteenpäin sinun kanssasi!"

[rita4]

TOSIASIAN TODISTE
by David Wilkerson | January 14, 2014

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Matt.24:14).

Seurakunnassa monet yrittävät tänä päivänä määritellä Kristuksen paluun läheisyyttä lukemalla ajan merkkejä. Näemme niitä erityisissä tapahtumissa, kuten juutalaisten palaamisessa Israeliin. Kaikkein selvin Jeesuksen lausuma toisesta tulemisestaan on yo. lauseessa. Loppu tulee vasta, kun evankeliumi on julistettu todistukseksi kaikille kansoille.

Jeesus käyttää tässä sanaa ”todistaja”, joka on sama kuin kreikankielen sana ”todiste”. Se tarkoittaa ”tosiasian todistetta”. Kristus ei puhu tässä vain saarnaamisesta, vaan todistuksen esittämisestä. Lyhyesti, hän sanoo, että evankeliumi on tehokas, vasta kun sitä vahvistaa elämän todistuksen todellisuus.

Luulet, että Amerikassa, jossa on tuhansia evankelisia seurakuntia, evankeliumia olisi julistettu voimakkaasti. Monet seurakunnat ovat valitettavasti tehneet kompromisseja Kristuksen todellisen evankeliumin suhteen. Todellisuudessa monien evankelisten seurakuntien saarnaa vahvistaa vain vähän todistetta Kristuksen todellisesta herruudesta. Ne eivät anna kaupungille tai kansakunnalle todellista todistusta.

On tietenkin aina poikkeuksia. Ajattelen erästä baptistipastoria, joka suunnitteli kerran rakentavansa valtavan suuren uuden rakennuksen. Hänen vaimonsa sai kehotuksen rukoilla ja etsiä Herraa, ja pian hänen miehen teki samoin. Hän luopui ajatuksesta havitella suuria numeroita ja alkoi todistaa sitä, mitä julisti.

Aivan äskettäin saarnansa aluksi pastori laittoi seurakunnan eteen suuren kankaan. Hän sanoi seurakunnalleen: ”Jumalan Henki on puhunut minulle tämän seurakunnan synneistä. Tänään näemme ne kaikki omien silmiemme edessä.”

Sitten pastori heijasti kankaalle synnin toisensa perään, irstauden, aviorikoksen, alkoholismin, huumeiden käytön, pornon. Sitten hän alkoi saarnansa näin: ”Emme alakaan rakentaa suurta rakennusta juuri nyt. Meidän pitää saada Kristuksen elävä temppeli ensin suoristetuksi, ennen kuin voimme tehdä mitään. Meidän pitää ensin elää evankeliumi todeksi!” Tänä päivänä Jumalan Henki liikkuu valtavana tuossa seurakunnassa. Ihmisiä kokoontuu etsimään Herraa. He panevat oman elämänsä järjestykseen, koska he kuulevat evankeliumin, jota vahvistaa todistus!

[rita4]

TODELLINEN YHTEYS
by David Wilkerson | September 15, 2010

Monet uskovat puhuvat läheisyydestään ja vaelluksestaan Herran kanssa, hänen tuntemisestaan ja ystävyydestään hänen kanssaan, mutta kenelläkään ei voi olla totista yhteyttä Jumalaan, ellei hänellä ole sydämessään hänen rakkautensa, armonsa ja siunauksensa täydellistä ilmestystä.

Yhteys Jumalaan koostuu kahdesta asiasta:
1. Isän rakkauden vastaanottamisesta ja
2. hänen rakastamisestaan kiitokseksi

Voit viettää joka päivä tuntikausia rukouksessa kertoen Herralle, kuinka paljon rakastat häntä, mutta se ei vielä ole yhteyttä. Jos et ole vastaanottanut hänen rakkauttaan, sinulla ei ole ollut yhteyttä häneen. Et yksinkertaisesti voi olla läheisessä yhteydessä häneen, jollei sinulla ole varmuutta hänen rakkaudestaan sinuun.

Tiedän tullessani Herrani luokse, etten kohtaa kovaa, ankaraa ja vaativaa Isää. Hän ei odota minua vihaisin kasvoin, kärkkäänä antamaan selkäsaunaa. Hän ei odota minun epäonnistuvan voidakseen sanoa: "Jäitpäs kiinni!"

Ei, minä menen Isän tykö joka on ilmoittanut itsensä minulle puhtaana, ehdottomana rakkautena. Hän on ystävällinen ja lempeäsydäminen, täynnä armoa ja siunausta. Hän odottaa malttamattomana voidakseen nostaa harteiltani kaikki huolet ja taakat. Minä tiedän, että hän ei hylkää minua, kun rukoilen häntä.

Siksi astun hänen saleihinsa ylistäen ja kiittäen, koska olen kiitollinen siitä, kuka minun Jumalani on. Hän välittää kaikesta, mikä koskettaa minua! (ks. Psalmi 100)

Profeetta Sefanja sanoo jotain uskomatonta Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Hän kirjoittaa: "Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee" (Sef.3:17).

Tämä jae kertoo meille kaksi tärkeää asiaa siitä, kuinka Herra rakastaa meitä:

1. Jumala rakastaa kansaansa pysyvästi. Hepreankielellä sama lause kuuluu: "Hän on ääneti rakkautensa vuoksi." Jumala oikeastaan sanoo: "Olen löytänyt tosi rakkauteni ja olen täysin tyytyväinen! Ei minun tarvitse etsiä muualta, koska minulla ei ole valitettavaa. Minun toiveeni on täytetty tässä suhteessa, enkä ota takaisin rakkauttani. Se ei muutu!"

2. Jumala saa suurta kansastaan mielihyvää. Sefanja todistaa: "Hän iloitsee sinusta laulamalla." Hän sanoo: "Jumalan rakkaus sinua kohtaan on niin suurta, että se saa laulun syntymään hänen huulillaan!"

Sana iloita tarkoittaa "omistaa ilo ja mielihyvä." Se on sisäisen mielihyvän ulkoinen ilmaus ja se on myös rakkauden korkein ilmaus. Hepreankielinen sana tribudiare, jota Sefanja tässä käyttää tarkoittaa "hyppelehtiä onnen hurmasta".

Voitko kuvitella, että taivaallinen Isäsi on niin rakastunut sinuun, että hän hyppii ilosta pelkästään ajatellessaan sinua? Voitko luottaa hänen sanaansa, että hän rakasti sinua, ennen kuin maailmaa oli vielä luotukaan, ennen kuin ihmiskuntaa oli olemassa, ennen kuin olit edes syntynyt? Voitko hyväksyä sen, että hän rakasti sinua jopa sen jälkeen, kun alennuit Aatamin synnillisille tavoille ja sinusta tuli hänen vihollisensa?

[rita4]

Kasvat tietämättäsikin
David Wilkerson

Jotkut uskovat voivat kertoa hengellisestä kasvustaan. Voit nähdä selvästi heidän elämänsä muuttuneen. He todistavat, kuinka Pyhä Henki kukisti vihollisen heidän puolestaan, ja voimme iloita siitä heidän kanssaan.

Tällaiset uskovat ovat tosin poikkeus. Useimmat ovat täysin tietämättömiä elämässään tapahtuneesta hengellisestä kasvusta. He rukoilevat, lukevat Raamattua ja etsivät Herraa koko sydämestään. Heissä ei ole minkäänlaista estettä hengelliselle kasvulle, mutta he eivät voi havaita sitä itse.

Minä olen esimerkki tällaisesta uskovasta. Tiedän vaeltavani Kristuksen vanhurskaudessa, mutten koskaan todella tiedosta edistyväni. Itse asiassa, toisinaan sanoessani tai tehdessäni jotain, mikä ei ole Kristuksen mielen mukaista, pahoitan mieleni. Silloin mietin: "Olen ollut uskova jo vuosikaudet. Miksen ikinä opi?"

Tessalonikalaiset uskovat varmasti hämmästyivät kuullessaan Paavalin tyytyväisen arvion heistä (ks. 2 Tess. 1:3). He luultavasti ihmettelivät: "Meidän uskomme kasvamassa runsaasti? Paavali tietenkin laskee leikkiä." Paavali kuitenkin tiesi, että hengellinen kasvu on salaisuus, piilossa oleva asia. Raamattu vertaa sitä kukkien ja puiden näkymättömään kasvuun: "Minä olen oleva Israelille kuin kaste, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon. Sen vesat leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin." (Hoos. 14:6 -7)

Jumala sanoo meille: "Mene liljojen luokse ja koeta katsella niiden kasvua. Illan tullessa et ole vielä nähnyt minkäänlaista kasvua. Tiedä kuitenkin tämä: Minä kastelen sitä liljaa joka aamu kasteella, jonka lähetän. Kyllä se siitä kasvaa." Sama pätee useimpien hengelliseen kasvuun. Ihmissilmä ei sitä huomaa!

Joitakin uskovia eivät synnit näytä kiusaavan enää kääntymisen jälkeen. He todistavat: "Sinä hetkenä, kun tulin Jeesuksen luokse, Herra otti minulta kiusaukset. Siitä lähtien olen ollut vapaa." Tiedän monia entisiä huumeiden orjia, jotka ovat kokeneet saman.

Lukemattomien uskovien tarina on erilainen. Vuosien jälkeen kääntymyksestä vanha turmelus on saanut jälleen vallan heissä. He olivat inhonneet sitä eivätkä ikinä olisi tahtoneet palata siihen. Vaikka he kuinka kamppailevat, itsepintainen himo ei päästä irti. Ajan mittaan he lannistuvat. Heidän sielunsa huutaa: "Herra, kuinka kauan? Murtuuko tämä kahle koskaan?" Lopulta paholainen tulee heidän luokseen sanoen: "Et ikinä onnistu. Tiedät kyllä, ettet voi mitenkään kasvaa hengellisesti tuossa tilassa."

Älä pelkää ystäväni, minulla on sinulle hyviä uutisia. Sinä kasvat keskellä kamppailujasi! Itse asiassa saatat kasvaa pitkin harppauksin juuri kamppailujesi vuoksi. Lepää rauhassa. Jos sydämessäsi on Jumalan pelko, tulet esiin myrskyn kourista entistä vahvempana. Kun näet taistelet vihollista vastaan, harjoitat ja käytät Jumalan armoa ja voimaa. Vaikka välistä tunnet heikkoutta, Jumalan armo ja voima vahvistavat sinua. Näin olet ruvennut rukoilemaan hartaammin. sinut on myös riisuttu kaikesta ylpeydestä. Niinpä myrsky asettaa ympärillesi "hengellisen vartijan" elämäsi joka alueella!

[rita4]

MIKSI SIELUNI ON MURHEELLINEN?

by David Wilkerson | December 15, 201

Yhä uudestaan psalminkirjoittaja kysyy: "Miksi minun sieluni on niin murheellinen? Tunnen itseni hyödyttömäksi ja hylätyksi. Olen niin levoton. Miksi Herra? Miksi tunnen itseni niin avuttomaksi omassa ahdistuksessani?" (ks. Ps.42:11 ja 43:5). Nämä kysymykset koskevat monia, jotka ovat rakastaneet ja palvelleet Jumalaa.

Otetaanpa esimerkiksi vanhurskas Elia. Näemme hänet istumassa puun varjossa, rukoillen Jumalaa lopettamaan hänet. Hän on niin murheellinen, että hän on lähellä periksi antamista omassa elämässään. Voimme nähdä myös oikeamielisen profeetta Jeremian rukoilevan ahdistuksissaan: "Herra, sinä olet pettänyt minut. Käskit minun profetoida kaikista näistä asioista, mutta mikään ei ole toteutunut. Koko elämäni olen etsinyt sinua. Näinkö palkitset minut? Nyt en enää mainitse nimeäsi."

Kumpikin näistä palvelijoista on hetkellisen epäuskon hyökkäyksen kohteena. Herra ymmärsi heidän hämmennyksensä ja epäuskonsa tilan. Aina hän osoitti tien siitä ulos jonkin ajan päästä. Keskellä ahdistusta Pyhä Henki käänsi valonsa heihin.Mieti Jeremian todistusta: "Sinun sanasi tulivat, ja minä soin ne, ja sinun sanasi oli minulle riemu ja minun sydämeni ilo" (Jer.15:16). "Herran sana tuli hänelle (Elialle)" (1 Kun.19:9). Jossain vaiheessa kumpikin näistä palvelijoista muisti Herran sanan, ja siitä tuli heidän elämänsä ilo ja riemu, auttaen heidät ylös kuopasta.

Totuus on se, että kaiken aikaa näiden ihmisten kärsiessä Herra oli läsnä ja odotti. Hän kuuli heidän itkunsa ja tuskansa. Jonkin ajan päästä hän sanoi heille: "Murheen ja epäuskon aika on ohi. Nyt tahdon teidän luottavan minuun. Hakeudutko takaisin Sanani äärelle? Turvaudutko siihen lupaukseen, jonka sinulle olen antanut? Jos niin teet, minun sanani vie sinut perille."

[rita4]

INHIMILLISTEN KEINOJEN LOPPUESSA
by David Wilkerson | December 28, 2011

Paavali kirjoitti: "Ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää"(2 Kor.1:9).

Hän tarkoitti: "Herra toi minut kaiken inhimillisen avun ulottumattomiin, aivan kuoleman partaalle. Olin niin epätoivoisessa tilanteessa, että ainoastaan Jumala saattoi pelastaa minut ylösnousemusvoimallaan!"

Tämä on ihana tilanne, olla omien kykyjen lopussa! Olen aina sanonut, että pudotessasi pohjalle törmäätkin Jumalaan! Jos kuuntelet uskovien puheita suurten kärsimysten keskellä, kuulet: " Kyllä minä jotenkin selviän! Riipun kiinni, elän päivän kerrallaan!"

Lapsuudesta asti meitä on lusikalla ruokittu itseriittoisuuden sopalla: "Ole mies! Miehet eivät itke!" Kuinka monta kertaa olet yrittänyt päästä yli ongelmiesi? Kuinka usein kiusaukset ovat hukuttaneet sinut?

Älä käsitä minua väärin. Uskon, että Jumala haluaa meidän taistelevan hyvän uskon taistelun.

Tosin Herralla on oma tapansa antaa meille paineita määrämitalla. Mikään yrityksesi ei onnistu. Mikään lukemasi ei tunnu auttavan sinua. Toisten yritykset hoitaa sieluasi eivät tuota tulosta. Olet yhtäkkiä kriisissä, joka romuttaa luottamuksen itseesi. Sinulla ei ole toivoa, paitsi hyljätä kaiken inhimillisen toivon. Joudut luottamaan Jumalaan. Sitten huomaat, että se onkin ainoa tapa luottaa!

Paavali sanoo meille selvästi: "Edessäni oli kuolemantuomio. Minua oli koeteltu yli määrän. Menetin kaiken toivon. Se tapahtui, jotta en luottaisi enää itseeni! Minun täytyi kääntyä Jumalan puoleen uskoen, että vain hän voisi pelastaa minut kärsimyksistäni."

"Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää"(1 Kor.10:13).

Mitä tämä pääsy on? Se tulee, kun olet omien voimiesi lopussa ja vihdoin käännyt vilpittömästi Jumalan puoleen. Silloin sanot Paavalin tavoin: "En enää luota omiin voimiini!"

Pääsy on yksinkertaista, lapsenuskoa Jumalaan. Se kokonaista luottamusta siihen, että hän auttaa sinut kaiken läpi. Silloin lasket aseesi ja sanot: "Jumala, minä laitan kaiken toivoni sinuun!".

[rita4]

JEESUS TYYDYTTÄÄ KAIKEN
by David Wilkerson | January 4, 2012

Jeesuksen ei pidä ainoastaan voittaa sydäntäsi. Hänestä pitää tulla sydämesi tyydytys! On paljon uskovia, joille Jeesus ei ole koskaan riittänyt. He heiluvat ylös ja alas olosuhteittensa mukaan.

Tämän Sulhasen morsiamelle sellainen ei sovi. Ei, hänen morsiamensa täytyy koristautua kauneudella, joka saa hänen sulhasensa ihastumaan häneen: "..ja saakoon kuningas halun sinun kauneuteesi" (Ps.45:11). Mitä tämä kauneus on?

Olet varmaan laulanut pyhyyden kauneudesta: "Kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa" (Ps.29:2). Jumalan silmät näkevät tämän kauneuden. Sen näkeminen meissä viehättää myös Jeesusta.

Pyhä Henki sanoo Kristuksen morsiamelle: "Jos hylkäät kaiken, unohdat kaikki muut ja kaunistat itsesi vain häntä varten, hänellä on oleva halu sinun kauneuteesi!" Tässä ei työ, persoona tai suhde saa tulla teidän kahden väliin!

Kuulin hurskaan vaimoni sanovan: "Mitä hurskaammaksi mieheni tulee, sitä viehättävämpi hän minusta on". Tässä on kuva hurskaasta avioliitosta. Samoin, mitä enemmän antaudut Herralle, sitä viehättävämmäksi ja kauniimmaksi tulet hänen silmissään.

"Saakoon kuningas halun sinun kauneuteesi".. (Ps.45:11). Mikä uskomaton ajatus: Jeesus ei pysty olemaan kaukana sinusta! Heprean kielen ilmaisu tarkoittaa tässä syvää kaipuuta ja halua. Toisin sanoen, Jeesus tulee lähelle sinua aivan ylitsevuotavalla halulla sinua kohtaan!

Olen vihkinyt monia pareja elämäni aikana. Ei koskaan käynyt niin, ettei sulhanen hymyillyt ilosta, jota tunsi morsiantaan kohtaan ajatellessaan: "Hän on kokonaan minun." Rakas lukijani, siitä kauneudesta puhun nyt. Sulhasemme iloitsee ja sanoo morsiamelleen: "Olen hänen silmäteränsä. Hän viettäköön mieluummin aikaa minun seurassani kuin muiden kanssa. Se tekee hänet kauniiksi silmissäni!"

Kristuksen morsiamella on sisäistä kauneutta, joka kaunistaa hänet ulkonaisestikin. Hän on ".. ylen ihana ... sisäkammiossa"(Ps.45:13), koska hän on antautunut sulhaselleen. Tällä ei ole mielessään epäilyksen häivääkään. "Hän on kokonaan minun, minulle antautunut! Hän ylistää minua ja on kuuliainen minulle. Olen hänelle kaikki kaikessa, hänen huomionsa keskipiste. Hän antaa aikaa minulle, iloitsee minun läsnäolostani ja haluaa minua jatkuvasti." Miten kaunis sitoutuminen!